..Olla korviaan myöten ihastunut samaa sukupuolta edustavaan työkaveriin!
Vaihdoin joitakin aikoja sitten työpaikkaa ja siellä tämän sitten tapasin...ei menny kauaa aikaa kun siihen ihastuin. Tiesin, että hän on naisiin päin. Meille kehkeytyi ajan mittaan jonkin sortin suhde joka kuitenkii hiipui, en tiedeä miten se loppujen lopuks tapahtu ja työnteko on oli sen jälkeen toisinaan tosi hankalaa. Aluksi kun tajusin että tästä ei oo tulossa mitään kummempaa, aloin vältellä sitä joka tilanteessa muttasitten otin härkää sarvista ja rohkaistuin puhumaan asiasta hänen kanssaaan ja saatiinkin puhuttua ja asiat näytti olevan hetken ok...nyt olen huomannu ajattelevani sitä ihmistä kuitenkin ihan koko ajan ja kaikki mitä teen liittyy jollakin tavalla häneen...aaaarrrggghh!! Minä en tiedä hänen tunteitaan tällä hetkellä, kun en pysty kysymään tai puhumaan tästä hänen kanssaan, en vain yksinkertaisesti halua sekoittaa häntä tai hänen eläämänsä yhtään enempää ja nyt varsinkaan kun kaiken pitäisi olla niin selvää! Haluaisin niin kovasti unohtaa hänet, mutta en vaan siihen pysty...jos töissä ollaan samassa vuorossa niin yritän häntä vältellä, en vain pysty olemaan samassa tilassa sen takia, koska pelkään että hän huomaa mitä todella ajattelen..ihan toivotonta ja hankalaa pukea sanoiksi!!! Jos jollakin on samankaltaisia kokemuksia niin kertoisitko kuinka tästä selvisit...
Vaihdoin joitakin aikoja sitten työpaikkaa ja siellä tämän sitten tapasin...ei menny kauaa aikaa kun siihen ihastuin. Tiesin, että hän on naisiin päin. Meille kehkeytyi ajan mittaan jonkin sortin suhde joka kuitenkii hiipui, en tiedeä miten se loppujen lopuks tapahtu ja työnteko on oli sen jälkeen toisinaan tosi hankalaa. Aluksi kun tajusin että tästä ei oo tulossa mitään kummempaa, aloin vältellä sitä joka tilanteessa muttasitten otin härkää sarvista ja rohkaistuin puhumaan asiasta hänen kanssaaan ja saatiinkin puhuttua ja asiat näytti olevan hetken ok...nyt olen huomannu ajattelevani sitä ihmistä kuitenkin ihan koko ajan ja kaikki mitä teen liittyy jollakin tavalla häneen...aaaarrrggghh!! Minä en tiedä hänen tunteitaan tällä hetkellä, kun en pysty kysymään tai puhumaan tästä hänen kanssaan, en vain yksinkertaisesti halua sekoittaa häntä tai hänen eläämänsä yhtään enempää ja nyt varsinkaan kun kaiken pitäisi olla niin selvää! Haluaisin niin kovasti unohtaa hänet, mutta en vaan siihen pysty...jos töissä ollaan samassa vuorossa niin yritän häntä vältellä, en vain pysty olemaan samassa tilassa sen takia, koska pelkään että hän huomaa mitä todella ajattelen..ihan toivotonta ja hankalaa pukea sanoiksi!!! Jos jollakin on samankaltaisia kokemuksia niin kertoisitko kuinka tästä selvisit...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.