Peruskätevälle jannulle tai kiltsille ei ole kummoinenkaan homma.
Tarkkoja uunipiirustuksia (varvi varvilta kuvineen) saa ilmaiseksi esim. tiilimyyjiltä. Sitten vain käy kirjastosta kirjan, jossa kerrotaan perusasiat muurauksesta. Ja eikun hieman treenaamaan kauhan ja tiilen asettulua laastin kanssa! Itsetekijällä voi mennä aikaakin vaikka viikko yhden uunin kanssa...ei haittaa mitään. Joskus muurariksi itsensä esittelevä on ihan onneton tunari, joka ei saa kunnolla vetävää uunia aikaiseksi, mutta rahat osaa kyllä viedä, ja on vielä hyvin itsetietoinen olettamastaan arvosta. Mahtava tunne, kun on tehnyt itse hyvin toimivan uunin! Siihen voi vielä laittaa sellaisia koristuksia ja muotoiluja, jota ammattimies on haluton tekemään ilman kovaa lisähintaa.Perustarvikkeet: tiilet ja laastit on halpoja, ja esim. leivinuunin teossa säästyy 2000-3000 euroa vähintään rahaa!
Tarkkoja uunipiirustuksia (varvi varvilta kuvineen) saa ilmaiseksi esim. tiilimyyjiltä. Sitten vain käy kirjastosta kirjan, jossa kerrotaan perusasiat muurauksesta. Ja eikun hieman treenaamaan kauhan ja tiilen asettulua laastin kanssa! Itsetekijällä voi mennä aikaakin vaikka viikko yhden uunin kanssa...ei haittaa mitään. Joskus muurariksi itsensä esittelevä on ihan onneton tunari, joka ei saa kunnolla vetävää uunia aikaiseksi, mutta rahat osaa kyllä viedä, ja on vielä hyvin itsetietoinen olettamastaan arvosta. Mahtava tunne, kun on tehnyt itse hyvin toimivan uunin! Siihen voi vielä laittaa sellaisia koristuksia ja muotoiluja, jota ammattimies on haluton tekemään ilman kovaa lisähintaa.Perustarvikkeet: tiilet ja laastit on halpoja, ja esim. leivinuunin teossa säästyy 2000-3000 euroa vähintään rahaa!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Lisäyksenä vielä, että mitä olen tarkastellut muurareina itseänsä pitävien tekemiä uuneja, niin aika monessa tapauksessa vaan on mokattu esimerkiksi siinä, että tulitilan tiilien saumat on tehty normaalisaumojen vahvuisena oikean 2-3 mm sauman asemesta. Nopeampihan se on muurata, mutta kun tulilaasti karisee ajan kanssa noin leveästä saumasta .ja kohta on uunissa suora paloyhteys poskikanaviin ..ja tehoa hukkuu! Toinen virhe mitä varsinkin vanhemmat muurarit tekevät, on muurata ulko-ja sisävaippa toisiinsa kiinteiksi ..siinähän se paukahtaa uuniin halkeama erilaisen lämpölaajenemisen vuoksi johonkin kohtaa. Ei haittaa toimintaa, mutta on ruman näköinen. Yksi vetoa heikentävä tekijä on myös toisinaan se, kun ei malteta pyöristellä kaikkia savukanavien kulmia pyörähtäviksi (vie hiukan aikaa) ja sitten jätetään hieromatta märällä harjalla savukanavat sileiksi.
Minä ainakin teen uunini itse..tiedänpähän varmasti mitä saan, eikä tarvitse ketään törstiä muuraria pokkuroida! On ne vaan usein sellaisia herroja olevinaan, vaikka taito on kenen tahansa kädentaitoja omaavan opittavissa. Raskas ammatti fyysisesti kylläkin tehdä, sen verran olen valmis myöntämään, että hyvä siitä on kunnollinen rahallinen korvauskin saada.
Eipä uunimuurari juuri ttiiliä itse nostele,apumies pitää olla.
juu kyllä onnistuu tehdä itse. ammattikoulussakin se on rakennuspuolella ekan vuoden asioita. tosin kyllä siihen tarvitsee jonkin verran kädentaitoja jotta uunista tulee siedettävän näköinen. sekä kiinnostus tarvii olla kunnossa.
metallikuorelliset uunit/takat vasta helppoja ovatkin. ei tarvi kuin lätkiä valmiiksi muodossa olevat kivet päällekkäin ja kasata kuori.
Olen muurannut itse leivinuunin noilla Tiilerin ohjeilla, ja siellä oli tiilikerroskuvissa muutama paha virhe! Tiili oli piirretty kokonaan hormikanavan päälle, kun puolet pitäisi olla siellä kovan päällä, ettei putoa aikaa myöden savukanavaan! Täytyy olla jotain perusteita muuraamisesta, että löytää myös mahdolliset virheet ladontakuvista!
Toki..kannattaa muurauskirjaa vähän katsella, ennenmkuin alkaa puuhiin. Mutta sanoohan se järkikin,ettet laita tiiltä nyt ihan "tyhjän päälle". Rautaa alle tai sitten joku muu ratkaisu.
Olen muuten nähnyt ammattimuurarin tekemän leivinuuunin, jossa palokaasut menivät uunista suoraan takaa alas ja hormiin, kiertämättä poskikanavien kautta (joita ei siis ollut olemassakaan) ..lämmityslaitteena tälläinen uuni on mitään tekemätön.
Sama muurari oli sepittänyt takan laen täysin harjateräksien varaan siten että liekit lähes ylsivät noihin teräksiin...ei voi kovin pitkää ikää odottaa tuollekaan viritykselle.
Mistä näitä "muurareita" oikein sikiää?
Mä voin ohjeistaa teitä muurauksesta nuukailevia.
Noissa latomaohjeissa on aina alakanavissa opastettu käyttämään lattarautoja joiden päälle laitetaan tiilet.
LATTARAUTAA ei missään tapauksessa saa laittaa takkaan tai leivinuuniin. Se rauta vääntelee vuosien varrella vääntelemään ja irroittaa tiilet yläpuolelta. Nämä tiilet putoavat sitten savukanavaan.
Sama tilanne myös yläosassa. Hakekaa tulenkestävää valumassaa ja valamalla tiilenpaksuinen elementti korvaatte nämä lattaraudat sillä. Valumassasta tehdyt elementit erotetaan muusta muurauksesta 1 cm paksulla villasuikaleella reunoilta, että on varaa elementin elää lämmön vaikutuksesta.
Toinen moka minkä nämä apinamuurarit tekevät on alakanavien mitoituksessa. Alakanavat on tehtävä 4 lapekiven korkuiseksi, kun tuhka ja noki kerääntyy sinne niin 3 kiven korkuinen kanava on piikainen ja veto kärsii.
Nämä valumassasta tehdyt elementit myös halkeilevat ja tulevat alas. Tiilet saa ladottua siten, että ne pysyvät paikollaan, näin on aina tehty, valumassa on suht tuore keksintö ja paljon on jo ongelmia esiintynyt halkeilun takia.
Tulisija on parempi mitä vähemmän rautaa,mutta latta-sekä kulmarautoja saa käyttää kriittisissä paikoissa kunhan tietää oikean toteutuksen.
Ei riko silloin mitään koskaan.
http://www.ehitusfoorum.com/download/file.php?id=1206
Kuvassa näky miten voi laitta tiilet oven päälle, ilman mitään latta.
Mutta jos halua kunnon uunin, niin hyvä tapa on sitoa tiilet rautalankakoukuilla.Ei varmasti tule halkemija.
http://img294.imageshack.us/img294/7575/irma019.jpg
Kuvan suorassa kaaressa on syytä käyttää yläpuolella ja mikäli mahdollista alapuolellakin ohutta harjaterästä saumassa.
Tuo suora kaari kuormittaa huomattavasti liittymäkohtaa ja pienikin liike aiheuttaa ongelman.
Noissa takoissa pitää olla ehdottoman huolellinen sisäosien eristyksessä palovillalla. Oikein tehdyssä kuoritakassa se ei aiheuta halkeamia.
Mielenkiintoista olisi nähdä nuo rautalankakoukku toteutuksesi.
palovillaa saanut käyttää missään;ainakin suomi24 asiantuntijoiden mukaan,eikä myöskään savilaastia!
Mutta harjateräs,sitä ei oikeasti pidä käyttää.
hyviä muurareitakin ON olemassa ja monesti olen kuullu/nähny että eipä ne uunit ole oikeen vetäny muurasi sitten kuka muurasikaan,huolellisuus on hyvä asia kun muurataan,valmista on todella vaikea lähteä enää muuttelemaan!
Samoin tein !! leivinuunin ja takan itse ja hienot tuli.......
Lakivaluun ei minkäänlaista rautaa eikä muutakaan metallia, Joskus 43 v. sitten laitoin ekaan uuniini karhuniitin sisälle ,siis lakivaluun messinkilankaa (n. 5-6mm ) valun keskivaiheille 4 tai viiteen kohtaan poikittain ,olettaen että messinki venyvämpänä eläisi valun mukana , mutta niin vain kävi ,että laen eläminen sai langat revittyä laen alapuolelle näkyviin ja sulivat tai paloivat n,. 40v. aikana olemattomiin. Siitä huolimatta vaikka laki oli ohentunut puolella,laki kesti sen 40v. vaikka oli ohentunut n,50 mm keskiosastaan . Laen peräosan tuliaukoista oli kuitenkin enää vain n. 20 mm vahva.
Nyt on uuni purettu aina arinan tasolle asti ja uudet arinakivet asetettu ja kuoret muurattu ja laki valettu taas n. 10 cm vahvaksi tällä uudella valumassalla joka on hiukan erilaista kuin ennenaikaan ns, karhuniitti. hyvin tuo uuni lämmitti joka talvi vähintään joka toinen päivä 5-6 kk:en ajan. ja tulitiiliä siinä ei ollut lainkaan muuta kuin arinassa. Kaikki umpitiiltä ja kuori muurauksen ja sisäosan välissä ei yhtään villaa. Ulkokuoren saumoissa oli ainakin joka toisessa varvissa laastiin oli upotettu
n. 4-5 mm vahvuista rautalanka. Koskaan uuniin ei tullut pientäkään halkeamaa.
oliskohan se ollut syynä että uuni pysyi kasassa
Tosin kaakeloin sen joskus -90 luvun puolella.
Se rautalanka,on oltava löijattua,siis hehkutettua tulisijoihin.
Messinkiharjalankakin on liian kovaa.
Kaiken voi tehdä itse jos osaa.Omakotitalo projekti vie noin 3000 työtuntia,jos vuokralla asuu ja käy omassa päivätyössä niin aika pitkäksi menee että talo on valmis.Kyllä muija ja mukulat lähti,isäntä itse pätee että kyllä minä osaan enkä kellekkään maksa ja kun itselle tekee ei ole niin turhantarkkaa minkä näköinen tekele on.Ajatella että joku tilaa siivojankin kotiinsa.Takanmuurauksia olen tehnyt satoja ja korjannut todeten että ihme kun ei ole talo palanut,semmosia ratkasuja tulla vastaan että huh huh.Melkein kaikelle tekemiselle on lupakorttinsa mutta tulisijansa saa muurata kuka vaan vaikka väärin tehtynä polttaa talonsa ja perheeltä henki pois.Itse tei ja säästin.
suuri vale kunnon takkamuurari ei korjaa kenenkään tekemää tekelettä. Aina vanha pihalle ja uusi muurataan tilalle.
Joo olin vähän hajamielinen toisten susien korjaamisista,kyllä ne tekeleet on purettu mutta tiilet on hyödynnetty eikä kannettu pihalle.Mutta edelleen ihmettelen kun takkoja saa tehdä kuka vaan vaikka montaa muuta asiaa on rajoitettu ja vaaditaan serfikaatteja.Tosin sillä asialla ei niin väliä enään kun ihmiset ostaa peltikaminoita muuten hienoihin taloihinsa.
Tätähän olen myös ihmetellyt. Varsin pieniäkin peltilaatikoita kutsutaan nykyään takaksi. Kamiinoita ne ovat. Mutta hirveän helppoa ja nopeaa se tietysti on. Laatikko tupaan ja päälle ladotaan pätkistä kevythormi. Ei tarvitse pelata tiilien ja kurien kanssa.
Kurien kanssa on joskus rankkaa varsinkin aikoinaan Kakolassa.
Muurasin uunin itte mutta osaako joku neuvoa miten täältä pääsee ulos?
Ja emäntä jäi sitten ulkopuolelle?
Se onkin ainoa positiivinen asia tässä tilanteessa.
Kyllä talon voi helpomminkin polttaa kun tuikkaa vaan tuleen niin säästyy aikaa...