Hyvä sijoitus

Hienoa. On täällä Keski-Suomessa Uuraisilla sijaisperhe, josta on kuulunut hyvää. Siellä tehdään mm. kaikki, jotta yhteydenpito sujuu.

Jyväskylässä on kuitenkin valitettavasti sellainenkin, jossa tehdään kaikki, että turvallinen verkosto saataisiin lapsen elämästä pois. Tuntematon rikollispiireistä otetaan kyllä mieluusti lapsen läheiseki ja tuetaan yhteydenpitoa. Näin täällä!

Tämä kuulostaa ihan sosiaalityön kirjoitukselta tilanne korjaantuu aina kun lapset sijoitetaan jonnekkin . Ei se harrastus ja matkusteleminen lapsia paranna jos niillä on ongelmia, mutta toi harrastus kuulostaa niin kivalta papereissa. Heidän tuellaan ja avullaan hienoiksi ihmisiksi , mistä sen etukäteen voi tietää ja kuka haluaisi antaa omat lapset pois vaikka niillä olisi ongelmia ei ne aina kodista johdu vaikka väitettäisiin. Nyt kun on alettu puhua perhehoidon puolesta muistuttaisin vielä tutkimuksen mukaan sukulais- sijoitus on ollut lapsille parasta jos on päädytty sijoitukseen ja sijoitukset ei ole tarkoitettukaan kuin väliaikaiseksi.

Helppo elämä, rikas kunta se on kaikki mitä lastensuojelu tarvitsee, kun lapsesta on maksettu pimeät taksat niin täti vain sulle kylmästi hymyilee.

Tilanne ei aina korjaannu lapsen sijoituksella! Mutta itse monen lapsen äitinä olen saanut näille 2 sijoitetulle lapselleni riittävän avun ja tuen heidän tulevaisuuttaan ajatellen., Paikka on myös tukenut minua muiden lasteni asioissa aina on voinut soittaa ja kysyä neuvoja jos on niitä tarvinnut. Yhteistyö on tiivistä ja olen koko ajan tietoinen lasteni kaikista tapahtumista. Yhteistyötä ollaan tehty nyt noin 6-vuotta enkä ole mitään negatiivistä löytänyt. Paikka on Pöllövaaran perhekoti ja sijaitsee Nokialla! Jos joku heistä llukee tämän niin ISO kiitos kaikesta työstä mitä olette tehneet ja jatkatte edelleen! p.s kokemuksia on myös 2 ei ihan niin toimivasta/hyvästä sijoituspaikasta Tampereen ympäristökunnissa..

Mitä tukea ja apua olet sieltä saanut ! Monesti papereissa lukee hienosti asioita mutta niissä ei ole mitään sisältöä.Jos se on sinusta ollut hyväksi lapsille niin en voi sille mitään. Minulla on taas kokemusta lapsesta joka kurkku suorana huusi kotiin monta kuukautta lastenkodissa , mutta jossain vaiheessa todettiin lapsi ei huuda enää niin paljoa eikä ole puhunut enää kodista niin paljoa. Eli välillä lapsia yritetään väkisin laitostaa kodiomaiseen paikkaan vaikka ei olisi tarvetta.

en jaksa edes luetella mitä kaikkea apua ja tukea olen saanut. Paljon kuitenkin. Ja totta, että papereissa asiat usein näyttävät paremmalta kuin oikeasti ovatkaan.. Se on sitä Suomen hienoa byrokratiaa.. (Yök) Tämän mun kirjoituksen tarkoitus oli kertoa, että vaikka monesti asiat ovat päin p:tä niin tällä kertaa niin ei ole.. :)

Kotia ja vanhempia / sukulaisia koskevat asiat näyttävät paperilla pahemmilta, mitä ovatkaan ja sijaishuoltoa koskevat lausunnot paremmilta?? Demokratiaa? Lasten suojelua? Veronmaksajien rahojen käyttöä?

En tarkoita kurjaketta, mutta jotkut vanhemmat peittävät syyllisyytensä ja häpeänsä kehua retostelemalla sijaishuoltoa. On hyvä vakuuttaa itselleen ja muille, että teki muka oikein!

On hyvä jos olet tyytyväinen tilanteeseesi. Toivottavasti myös nämä sijoitetut lapsesi ovat samaa mieltä, silloinhan heidänkin osaltaan asiat ovat reilassa. Kaikki paikat eivät voikaan tässä kurjalan maassa olla ihan peestä, onneksi. Olisi jo enemmän kuin hirvittävää jos yli 16 600 lasta ja nuorta asuisi jossain .......paikoissa esimerkiksi koko sijoituslapsuutensa ja -nuoruutensa.

Toivotaan että elämääsi ja perhettäsi tuettaan lain määräämällä tavalla
etteivät nämä lapsesi asu kotinsa ulkopuolella sen vuoksi
että asuinkuntanne ei ole järjestänyt jotain lapsiperheiden peruspalvelua lainsäätämällä tavalla tai jättänyt lakisääteisen palvelun/palvelut budjetoimatta ja "järjestää" palvelunsa ottamalla lapsia huostaan ja sijoitukseen!

Ei kuulosta kovin uskottavalle tämä juttu, koska äiti ei pysty nimeämään yhtään esimerkkiä oikeasta tuesta ja avusta, mitä on muka perhekodista saanut.

Olisi kiva muuten tietää, MITÄ olivat sellaiset lasten ongelmat, joissa äiti ei kyennyt heitä tukemaan...

Yleensä sellaiset ongelmat ovat lasten terveydenhoidon puolelle kuuluvia asioita, siis joka vanhemman ei tarvitse olla erikoislääkäri tai terapeutti, vaikka onkin hyvä vanhempi. Mutta suomalaisen yhteiskunnan rikollisuus kohdistuukin usein terv.hoitoa tarvitseviin lapsiin, mikä on laitonta ja epäinhimillistä.

Joka ainoalla lapsella olisi oikeus lakien mukaan saada kaikki terveydenhoitopalvelut täysin ilman huostaanottoa silloin, kun kodin olosuhteet eivät ole sairastuttaneet lasta. Sama koskee tietysti myös lakien lupaamaa tukea kouluun ja esim. vammaispalveluja.

En siis kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, MITÄ on sellainen terveen lapsen tarvitsema tuki, jota äiti ei pystynyt lapsille kotona antamaan.

Mä tunnen kyseisen paikan siis tämän pöllövaaran perhekodin.. lapseni on jo aikuinen ja ei enää lastensuojelun piirissä mutta oli tuossa paikassa. Se paikka kiillottaa ulkokuortaan mutta paikan sisällä asiat ei ole niin hyvin kuin voisi luulla.

Lapseni kertoman mukaan (puhui vasta kun oli jo aikuinen ja päässyt pois lastensuojelun piiristä) siellä lapsia häpäistiin ja pilkattiin esim. ylipainosta, sairauksista, poikkeavasta käytöksestä joka ei siis ollut pahan tahtoista, lapsien ruumiin rakennetta arvostelttin. Kaikki lapsetkin tiesivät toisten siellä asuvien lasten ongelmat ja perhetaustat. ja perheiden ongelmat.. ja kertoivat mahd. niitä kylillä eteenpäin. ja kiusasivat siellä yhdessä aikuisten kanssa välillä näitä lapsia ja häpäisivät heitä aroista asioista.

Siellä on erittäin kova kuri joka toisaalta hyvä mutta eri arvoisuus näkyi sielä. toiset oli suosikki lapsia ja toiset ei.. osan työntekijöistä toiminta oli epäammattimaista. (huutoa, häpäisyä, selvää nauttimista siitä että lapsi joutui toisten lasten pilkan kohteeksi oli välillä havaittavissa) Yhteishenki oli koko paikassa hyvin huono niin lasten kuin suuremman osan työntekijöistä parissa. Oli myös yhdessä vaiheessa työpaikkakiusaamista jota harjoittivat yhdessä sekä lapset että muut työntekijät.
Lapseni ei uskaltanut puhua asioista kenellekään silloin kun sielä asui koska tiesi että hän joutuisi pilkan ja kiusan kohteeksi paikassa. Aikuisilta tulisi isoja rangaistuksia. aikuiset eivät osanneet ottaa ammattilaisen asennetta vaan ottivat kaiken henkilökohtaisesti. Lapseni myös oli kokenut ison muutoksen joutuessaan pois luotani joten hän ei kestänyt ajatusta jälleen joutua sopeutumaan uuteen paikkaan ja ihmisiin ja sekin sai hänet pysymään vaiti talon ongelmista.

Ennen kokouksia ja sossujen tuloa aina muuttui ääni kellossa ja esitettiin kivaa mutta kun sossujen auto pihasta oli lähtenyt alkoi sama vanha huuto, riita ja tappelu.. harvoin oli päiviä kun ei työntekijät itse aloittaneet ensiksi aamua hirveällä huuto myrskyllä. Lapset monesti häiriintyi siitä jo heti aamusta ja oli kiukkuisia sitten koko päivän.

Kyllä sielä matkoja oli paljon, vaatteet oli vimpanpäälle kaalliita merkki vaattteita, parturissa käytiin säännöllisesti ja harrastuksia oli lapsilla.. eli ulkoinen pintakiilto ja maine piti olla ulkoisesti hyvä ja moitteeton. ja sitä se olikin.

Lapseni oli tyytyväinen kaikesta mitä sai rahalla mitattavaa mutta henkisen puolen asiat jotka huostaanotetuilla yleensä on se alue mikä eniten on avun tarpeessa.. sitä ei osattu hyvin auttaa.. tehtiin paljon, opettiin taitoja, koulun käynnistä huolehdittiin..

..mutta rakkaus, lämpö, kuuntelu, lempeys, ymmärrys... kaikki se mitä vaille ehkä lapsi on ollut koko ikänsä ja jonka takia tässä tilanteessa ollaan että huostaanotettuna sielä... se kaikkein tärkein.. siitä he eivät osaa sielä huolehtia ammatttitaidolla.

Monilla huostaanotetuilla lapsilla on jonkin sortin mielenterveys ongelmia ja niin oli minunkin lapsella... mutta pöllövaaran perhekodissa ei ollut minkäänlaista ammatttitaitoa eikä kykyä ymmärtää, kasvattaa tai kohdata lasta joka oli traumatisoitunut ja kärsi jonkun asteisesta mt-ongelmasta. Sellaista erityisosaamista ei löytynyt... ja lapset kokivat eriasteista kiusaamista aikuisten osalta, haukuttiin että lapsi teeskentelee ja valehtelee koska hakee huomioo, jne.. ei ammattitaitoa yhtään...

tämä nyt vain mun lapseni kertomaa kokemusta jonka hän toi esille tosiaan vasta kun oli jo aikuinen eikä lastensuojelun piiriin enää kuulunut. koko huostaanotto ajan hän pysyi asiasta visusti vaiti koska ei uskaltanut puhua. puhui vasta kun koki että on turvassa.

Omat lapseni uskaltavat puhua asioista avoimesti ja ääneen.. Jo kauan sitten kun asuivat vielä kotona, opetin heille että asioista saa ja voi puhua. Ei missään asuminen ole pelkkää kiiltokuvaelämää, sijoituspaikoissa on omat puutteensa ja virheensä, mutta Pöllövaara on edelleen paras paikka mihin olen törmännyt. (ja tiedän monia paikkoja) Lapseni saavat myös MT apua tarvittaessa, Pöllövaaran väki kouluttautuu huomattavasti pidemmälle kuin olisi pakko. Kuri siellä on kovaa, mutta niin se taitaa olla joka paikassa. Nykyisin lapsia kun ei saa kun silittää päähän jos he jotain väärin tekevät, mitä lapset/nuoret siitä oppivat? Että on sallittua tehdä mitä vaan ja mistään ei seuraa mitään. Omasta mielestäni Pöllövaarassa kasvatetaan lapsia "vanhan ajan maalaisjärjellä" huomioiden myös lasten oireilut jne jotka joissain tapauksissa johtavat ammatti apuun (terapioihin jne) Lapset/nuoret kokevat tietty asioita omalla tavallaan. Eivätkä kaikki paikat sovi kaikille. Harmi, ettei lapsesi ole uskaltanut olla avoin ja rehellinen.. Toivottavasti nyt kuitenkin hänen asiansa ovat jo paremmin. Itselläni se onni, että lapseni puhuvat minulle kaikesta. Niin hyvistä kuin huonoista asioista. Ja jos jotain käsiteltävää on, se käsitellään ettei ketään jää kaivelemaan hampaankoloon.

Enkä tarkoita että "pöllö" olisi täysin hirveä paikka. Niinkuin totesin sieltä lapseni sai perus käytännön taidot elämän aloittamiseen. Pyykinpesu, ruuanlaitto, laskujen maksu, pedin petaus jne. sekä talossa olo aikana hän sai kalliita merkkivaatteita, ulkomaanmatkoja, harrastuksia...

Lapseni huostaanotto ei johtunut hänestä. Hän oli suosikki ihmisiä niin siellä pöllössä ja täällä mun luona. Hyväkäytöksinen ja kiltti. Pöllövaarassakin aikuisten suosikki koska oli niin helppo lapsi. Huostaanotto johtui minun ongelmista.
Hän vaan oli sisäänpäin kääntynyt. On totta että paikassa on myös huonokäytöksisiä lapsia ja nuoria joille tiukempi kuri on hyväksi mutta eivät hekään ansaiste sentää kiusaa ja pilkkaa tai häpäisyä.

Hienoa kuulla tällainenkin kommentti välillä.
Olen vilpittömän iloinen puolestanne.
Tasan eivät todella käy onnenlahjat näissä asioissa.

Ainut, mitä en hyväksy, enkä ymmärrä on valitsemasi nimimerkki.
Koska myönnät sen, että et kyennyt lapsiasi tukea, mutta hyväksyt heille sijoituksen (mikä tietysti on helppoa kun on käynyt noin satumainen onni sijaispaikan suhteen, se on tosi harvinaista) noin onnistuneessa paikassa, ei sinulla ole mitään aihetta nimitellä itseäsi halventavasti. Pidätte yhteyttä lasten kanssa ja sinulla on joka tapauksessa tärkeä sija lastesi elämässä nyt ja tulevaisuudessa.

Kaikkea hyvää jatkossakin!

Kiitos viimeisimmälle! Pidän yhteyttä lapsiin ja olemme kaikki jo hyväksyneet tämän nykyisen tilanteemme osaksi meidän elämäämme :) Helppo ei tiemme ole ollut, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
p.s Nimimerkki pöllövaarasta. Onhan sinulla jotain faktaa näiden kaikkien luettelemiesi asioiden tueksi? Jos asiat olisivat noin miten sanot, olethan ottanut yhteyttä tarkastajiin ja he olisivat puuttuneet asioihin? Itselläni kokemusta myös tarkastajista ja tarkastuksista joissa puututaan laittomuuksiin/epäkohtiin jne. Tosin ne eivät koskeneet Pöllövaaraa millään lailla.. Toivon sinulle ja lapsellesi ja teille kaikille mukavaa elämän jatkoa! Toivottavasti lapsestasi tulee/on tullut onnellinen ja tasapainoinen aikuinen! :)

[email protected] saa laittaa postia jos haluaa keskustella lisää aiheesta! Tai yleisesti sijoituspaikoista ja niiden toiminnasta jne..

Sinä, joka tunnet Pöllövaaran, haluaisin hieman faktaa alla oleviin asioihin..Tiedän sitten jatkaa kyselyjä jos tarve on. Laitathan sähköpostilla...ei ole tarvetta tietää sinun tai lapsesi asioita vaan:
osan työntekijöistä toiminta oli epäammattimaista. (huutoa, häpäisyä, selvää nauttimista siitä että lapsi joutui toisten lasten pilkan kohteeksi oli välillä havaittavissa) KUka näin tekee/teki?
mutta pöllövaaran perhekodissa ei ollut minkäänlaista ammatttitaitoa eikä kykyä ymmärtää, kasvattaa tai kohdata lasta joka oli traumatisoitunut ja kärsi jonkun asteisesta mt-ongelmasta. Milalainen koulutustausta on perhekosissa työskentelevillä?
Hyväkäytöksinen ja kiltti. Pöllövaarassakin aikuisten suosikki koska oli niin helppo lapsi. Kenen suosikkina?
(tätä lasten karkailua ja lasten tekemiä sossu valituksia on kautta aikojen pöllössä ollut. yksi teki ilmoituksen pahoinpitelystä jopa.. Kuka on tehnyt valituksen pahoinpitelystä?
Kyseisen paikan toimitusjohtaja kyllä selvittää sulle kun kysyt karkailuista, jne Kysyn mieluummin Sinuklta, koska jos asiat ovat niinkuin kerrot, eiväthän he sitä minulle kerro
Voit kysyä kuinka moni entinen lapsi on siellä enää kyseisen paikan omistajien kanssa missään tekemisissä Tiedätkö tästä faktaa? Jos niin mistä tiedät?
Eihän ne nyt heidän omia lapsia ole mutta silti tulleet niin rankoista oloista että ansaitsee muutakin kuin haukkua, pilkkaa ja henkistä kiusaa. Rankoista oloista tulleet lapset ei kaipaisi enää yhtään enempää pahaa kohteluaMIstä tiedät millaisista oloista lapset ovat tulleet?
Tiedän ainakin parin lapsen äidit jotka kans ovat tähän kyseisen paikan toimitusj. suuttunut Keitä he ovat ja mikä on syynä riitoihin?
Nyt ilmeisesti omistajat on vaihtumassa sielä Onko tietoa keitä ovat uudet omistajat? Jos ne ovat vaihtumassa?
Mainitsit myös työntekijöiden/työntekijän itkuisuudesta, kuka hän on? Ketkä ovat irtisanoutuneet sieltä omasta toimestaan?
Ja jos sinulla on faktaa, että Pöllövaarassa ollaan käyttäydytty epäammattimaisesti tai muuten jokin asia on miten on, vie ihmeessä asia oikeuteen. Et tahdo pahaa, mutta jos lastasi on kohdeltu kaltoin eikö kaikkien siellä asuvien, sinne muuttavien lasten edun mukaista ole, että asiat korjataan? Jos oikeasti välität lapsista yleisesti, on ehkä aika tehdä jotakin???
Jään odottelemaan vastauksiasi näihin, mitä kyselin. Sähköpostilla saa laittaa mutta olisi kiva saada sitä faktaa eikä vain epämääräisiä vihjailuja!!! Ja jos on aihetta vien itse asioita eteenpäin!

HEI ! Mäkin ajattelin nyt ottaa osan tähän keskusteluun. 14-vuotias poikani on myös
sijoitettuna perhekotiin jossain päin Suomea. Aluksi oli lähempänä kotia, mutta
kun homma ihan vängällä meni överiksi, tupakanpoltosta aloitettiin, karkailtin ja
oli vähän huumeita ja viinaakin kuviossa niin siirretiin sitten vähän kauemmaksi
kotoaan. Tai aika kauaksikin, välimatka on melkein 400 km. Olen itse täysin tyytyväinen myös edelliseen perhekotiin ja se olisi ollut ehkä välimatkan takia helpompi paikka minulle ja pojalleni, mutta tämä nykyinen paikka, missä poika on
on täsmälleen yhtä hyvä kuin edellinenkin. Mulla ei ole pahaa sanottavaa koko paikasta, homma toimii siellä hyvin. Tietenkinhän se olis parempi lapsen olla kotona tai ainakin sitä sanotaan, että lapselle paras paikka on koti, mutta en tiedä tässä meidän tapauksessa miten oikeasti olis käynyt, jos olisin kauemman yrittänyt pojan kanssa sinnitellä. Tuskin kävis koulua niinkuin pitäis ja käyttäis ties mitä ja tulis ja menis niinku haluais, koska ei juuri piitannu siitä mitä sanoin. Meidän välinen suhde on parantunut paljon perhekodissa olon jälkeen ja päihteitä ei kuviolla ole ollut, vaikka tiedän kyllä että salaa tupakkia polttelee, jota en tällä
hetkellä niin pahana edes pidä, koska kauheampaakin tässä on ollut.

Mulla ei myöskään ole mitään sos.työntekijöitä vastaan, meidän kohdalla he ovat toimineet aivan loistavasti, kiitos heille ! Mutta ilman perhekotia en todella tiedä mikä pojan tilanne nyt olis, minä en hänen kanssaan olisi pärjännyt kovinkaan hyvin, vaikka yritin kyllä kaikkeni. Eli on muitakin tyytyväisiä perhekotiin, kun tämän ketjun aloittaja.

Sijoitus on joskus ihan hyvä juttu.

Samaa mieltä olen myös, että sijoitus voi tosiaankin olla tarpeen ja hyväkin asia lapsille. Huonossa kodissa on kurja kasvaa ja lapsilla on oikeus saada hyvää hoitoa osakseen. Oli vanhemmat mitä mieltä asiasta tahansa. Eihän vanhemmat tietenkään näe rikkaa omassa silmässään, eihän heiltä muutoin lapsia vietäiskään pois.

Huostaanottoja/huostaanottajia on moneen junaan. Huostaanotetut lapset tulevat kuka mistäkin. Aina ei taustalla ole huono koti tai huonot vanhemmat. On tilanteita, että LAPSEN edun mukaista on sijoittaa hänet jonnekin, missä saa asiantuntevampaa apua sekä useampia aikuisia ympärilleen tukemaan aksvua ja kehitystä. Aina ei kotona olevan/olevien vanhempian voimavarat tai asiantuntemus riitä ja silloin on nostettava hattua aikuiselle jooka sen myöntää ja USKALTAA hakea apua, vaikkain sitten sijoituksen muodossa. Se ei tarkoita huonoa vanhempaa/huonoa vanhemmuutta vaan aitoa välittämistä lapsesta ja lapsen parasta haluavaa ihmistä!
Huostaanottajia on myös moneen junaan. On asiantuntevaa ja ymmärtäväistä sitten on toisessa laidassa nämä k.päät jotka tuntuvat tekevän kaikkensa jotta lapset saadaan pois biovanhemmiltaan vaikka jokin kotiin annettava tuki/apu voisi korjata koko tilanteen..

Eipä tuo huostaanotto ole ikinä loppujen lopuks lapselle hyvä asia vaikka kuinka niin haluaisi itselleen uskotella. Lapseen/ nuoreen se jättää aina jäljen. Lapsen paikka on kotona eikä sitä korvaa mikään eikä kukaan.

Lapsuus se on mikä jättää jäljen. Vaikka missä kasvais, niin jokainen saa traumoiksi kelpaavaa kaiveltavaa. Kyse on siitä, kykeneekö aikuisena ohjaamaan oman elämänsä suuntaa vai ei. Jos taitoja ja itseluottamusta ei siihen lapsena saa edes sijaiskodissa, on loppuelämä ajelehtimista ikävästä kokemuksesta seuraavaan, kunnes ne taidot jostain opitaan.

Sillä ei siis ole lopullista väliä, oliko paska lapsuus, vaan sillä kykeneekö tekemään aikuisuutensa onnelliseksi ITSE. Aikuisuudesta kun joutuu vastaamaan ihan itse.

Vain ne, jotka eivät halua huolehtia edes aikuisuutensa onnellisuudesta itse, eli ottaa vastuuta, väittävät onnettoman aikuisuutensa syyksi niitä jotka kasvattivat häntä lapsena, mutta joilla ei todellisuudessa ole enää valtaa vaikuttaa aikuisuuteen.

Perhekoti, joka opettaa taitoja ja vastuun ottamista, antaa lapselle suuremman mahdollisuuden onnelliseen aikuisuuteen kuin vanhempi, joka kirjoitti tänne syyttäen perhekotia lapsensa kurjasta aikuisuuden alusta - tämä vanhempihan on ulkoistanut ensin vastuun omasta aikuisesta itsestään, ja sitten kieltää lapsensakaan olevan vastuussa omasta juuri alkaneesta aikuisuudestaan. Ketähän hän syyttää siitä, ettei itse kyennyt vanhemmuuteen ja vastuuseen?

Ei kaikki ole jonkun muun syy, vaikka kuinka tekisi kipeää. Uhriudesta pääsee pois niinkuin avannosta - huutamalla apua ja ottamalla ojennettu käsi vastaan, tai polskimalla viimeisillä voimillaan kuiville, ja raahautumaan turvaan ja lämpimään toipumaan.

Tällaiset vastuun ulkoistavat ihmiset eivät kestä oman kipunsa kohtaamista, luultavasti koska eivät ole saaneet turvaa ja tukea. Mutta aikuisena olisi kyllä vapaus sitä apua omaan pahaan oloon hakea, vaikka sitten vähitellen, vuodesta toiseen yrittäen, kunnes saa tukea ja rohkeutta alkaa ottaa vastuuta oman elämänsä suunnasta omilla valinnoillaan.

Kurjasta lapsuudesta huolimatta 4 kertaa pitempi aikuisuus on silti vielä mahdollista tehdä onnelliseksi. Ja vanhana voi sitten muistella onnistumistaan muiden loputtoman syyttelyn sijaan.

Pöllövaarassa muutaman vuoden asuneena voisin kertoa hieman omia kokemuksiani aiheesta. Ensinnäkin sinne sijoitus pelasti elämäni, vieläkin saan sieltä paljon henkistä tukea ja olen sinne viikottain yhteydessä vaikka muutin sieltä pois yli kymmenen vuotta sitten. Ulkonäköäni ei siellä missään vaiheessa arvosteltu millään lailla. Paljonhan on tietysti omasta käyttäytymistä kiinni,että miten kohdellaan. Minun kohdallani kaikki hoitui hyvin ja sain lämpöä ja hoivaa riittävästi. Mitään pahaa sanottavaa paikasta en keksi.

Tämän "pöllön" toiminta ei aina ole ihan lastesuojelulakien linjojen mukaista.
Tarkastajat kun tulevat paikalle kaikki "hämärämpi" vain siivotaan maton alle ja lapsia kurin, rangaistuksen ja nolatuksi tulemisen pelolla pidetään hiljaisina.

Harvempi lapsi joka on avannut suunsa sosiaalityöntekijöille on ollut sosiaaliviranomaisten lähdön jälkeen kovin hyvässä kohtelussa ko. paikassa. Viikkojen ajan erilaisia rangaistuksia lapsi on sen jälkeen joutunut kokeen.
Aikuisten kylmää tapaa kohdella lasta, Aikuisten tapaa osoittaa omalla käytöksellään että nyt lapsi on epäsuosiossa. Toiset lapset saattaa osallistua aikuisten esimerkistä tähän kohteluun. Lapselle määrätään kotiarestia tai erilaisia kotitöitä. Kavereita rajoitetaan jne.

Vaikka lapsen lastensuojelussa määriteltyihin oikeuksiin kuuluu yksityiskuuleminen.

Monessa tapauksessa lapsi vetää sanansa takaisin koska ei enää kestä sitä henkistä rankaisua mikä siitä seuraa. Myöskin pelko että taas uusi sijoitus uuteen paikkaan olisi edessä saa lapsen hiljenemään. Monesti myös henkilökunta voi jopa "valehdella" että asiat ei ole totta mitä lapsi kertoo. Laitta murrosiän, lastenkoti ongelmien, mt-ongelmien syyksi lapsen sanoja. Ja lopulta lapsen yritys kertoa että paikassa joku on vialla jää todella kuulematta.

Lastensuojelulakiin on myös merkitty että lasta ei saa estää (kiristää) tapaamasta omia vanhempiaa tai sukulaisiaan ilman tarkasti perusteltua syytä.

Pöllössä se oli tavallista että jos lapsi vähänkin kapinoi jotain kohtuutonta sääntöä vastaan sanoin niin se lapsi laitettiin ruotuun uhkaamalla että ei pääse kotilomilla käymään.

(läksyjen tekoa koko viikonloppu ilman taukoja oli yksi erään nuoren kapinan aihe joka ei tapahtunut väkivaltaisesti vain ääntä korottaen ja suoraan asiasta valittaen että se on väärin ja kohtuutonta. eikä niin päähän jää mitään sillä tavalla.)

Lastensuojelulakiin on myös merkitty että lapsen ystävyyssuhteita ikätovereihin on tuettava jos ei ole perusteltua että seura on vääränlaista.

Pöllössä kaverien/tyttö/poikaystävän tapaaminen oli yksi tavanomaisia kiristys keinoja. Usein niitä rajoitettiin rankalla kädellä ilman syytä. Tärkeämpää oli että lapsi pysyy "kotona" eli pöllösoman porukan kanssa. (vaikka oli jo vuosia pöllös asunut eikä asukkaisiin tutustumista enää tarvittu) ja tekemäs kotitöitä. (tekemässä koululäksyjä (vaikka kiitettävän oppilaasta kyse) auttamas pyykinpesussa, ruuanlaitossa, siivouksessa, pienenpien lasten hoidossa, puutarhatöissä, puutöissä, lumitöissä jne. ) Siellä oli oma piiri ja tuntui että kaverit piti löytyä sen perhekodin sisältä vaikka sanoilla sanottiinki että menkää nyt välillä vaikka diskoon. Ja kannustettiin löytään joku tyttö/poikaystävä

siltikään ei oikein saanu mennä kuin kerran kahdessa viikossa kaverien kanssa. (jos ei sitten tehnyt sitä salaa esim. koulun jälkeen)

Henkilökunta purki myös paljon omaa huonotuulisuutta lapsiin. tavallisessa perheessä sen vielä ymmärtäisi mutta kun kyse koulutetuista ammatti ihmisistä jotka on töissä yksityisessä lastesuojelulaitoksessa ja saa palkkaa... silloin se on epäammattimaista ja väärin.

Tässä nyt minun näkemyksiäni jotka ei ole millään pahalla ko. paikkaa kohtaan vaan toivon että jos henkilökunta välittää niistä lapsista niin he korjaavat näitä epäkohtia. Täydellisiä emme ole kukaan ja kaikissa yrityksissä on epäkohtia mutta kun kyse jo paljon pahaa kokeneista ja paljon kärsineistä lapsista joita pitäisi yrittää kasvattaa parempaan suuntaan eikä suinkaan aiheuttaa sitä että täysi-ikäisinä heistä tulee entistäkin ongelmaisempia.

Ottakaa huomioon, että ainut palstalla nykyään sallittu tapa suhtautua hoitajien väärään vallan käyttöön on se, että "lapset ovat kotona rajattoman kasvatuksen kokeneita, joiden on vaikea suhtautua kuriin laitoksessa."

Esim. eduskunnan oikeusasiamiehen järjestämiin yllätystarkastuksiin ja niissä havaittuun väärään aikuisten vallankäyttöön, mielivaltaisiin ja kohtuuttomiin rangaistuksiin, niihin kaikkiin on lupa suhtautua täällä vain tuosta yllä mainitusta kannasta käsin.

Näin ollen siis mitään hoitajien kylmyyttä, mielivaltaa ja väkivaltaa ei ole olemassakaan, on vain väärin ja vastuuttomasti lapsiaan kasvattaneita vanhempia, jotka luovat tätä nuorten suulla kuultavaa "harhaa" hoitajien julmuudesta ja epäammatillisesta suhtautumisesta hoidokkeihinsa.

Olennaisin asia pohdittavaksi olisi se, onko lapsilla parempi olla sijoitettuina kuin kotonaan. Jos vastaus on myönteinen, sijoitus on ollut tarpeen. Kovasti täällä tutut tyypit ovat jo vuosia kestänyttä kaunaansa purkaneet, mutta noita pikku juttuja aina tuppaa unohtumaan.

Ei muuta ko kengittämään huonosti hoidettua konia ja tontille rakennettavaa sirkusmaneesia. Orja toimi!

Minä hieno Röhvi Rälikkäinen. Olen todella suosittu. Pärjäsin niin hyviin opiskelijavaaleissa, kun olin suositun kansanedustajan avustaja. Ymmärrättekö? Rauman syksyssä. rakastan Räymän syksyä! Äh!