Karhuista..

Kerran jätettiin vielä keväällä kun tietää että tuolla paikoilla liikkuu karhuja, niin niille kaloja keväällä (särkiä) syötäväksi vaan lumen päälle maahan, kun heräävät talviunesta niin on ruokaa siinä.

Ahvenet tietysti itselle.

Ja meidän naapurin tappoi lomalla ollut vanki.

Minua huvittaa suuresti nämä "metsämiehet", jotka itseään myös "eränkävijöiksi"
kutsuvat. Olen viettänyy suurimman osan elämääni kairassa ja joskus,kun suola sattuu loppumaan tai tarvitsen tarvitsen lisää panoksia tai ruutia käväisen
maalikylistä niitä hakemassa.

Kauppiaat vaihtavat mielellään näitä tarvikkeita esim. mehevään karhunlapaan
tai hyvin savustettuun peuranpyllyyn.

Itse ammun vain sen verran saalista, että tulen mukavasti toimeen ja pystyn pitä-
mään aina uuden moottorikelkan ja bensiint plus muut tykötarpeet siihen.

En siis kutsu itseäni eränkävijäksi, vaan pikemminkin "maalikylän kävijäksi".

Olin tikahtua nauruun,kun kuulin, että eräs "eränkävijä" oli yrittänyt torjua
karhua maassa makaamalla potkimalla. Johan siinä karhukin hermostuu,
ja jos ei muuta, niin ainakin päättää pistää moisen sätkyttelijän suuhunsa.

Olen elämäni aikana tappanut useita kymmeniä karhuja, mutta koskaan
ei ole mieleeni edes juolahtanut, että menisin pusikkoon pyssy kädessä
ahditelemaan haavoittunutta karhua.

Karhu on salaman nopea eläin. Ja sanotaan, että haavoittunut karhu on
vieläkin nopeampi.

Muistuupi mieleeni tässä eräs takavuosina sattunut juttu,kun olin lintumet-
sällä ja minulla ei ollut edes kivääriä matkassa, Olin sytyttämässä nuotiota
ja kun nousin siitä pystyyn, näinkin karhun noin kahden metrin päässä.
Se oli noussut takajaloilleen seisomaan ja katseli minua vähän sillä silmällä,
kuin joku asiakas katselee lihatiskillä naudan sisäfilepihviä.

Yritn siinä potkaista huonosti palavan nuotion alun otusta kohti, mutta se vain
levitti kämmenensä entistä leveämmälleen ja astui askeleen minua kohti.

Jos olisin ollu ns. "eränkävijä", olisin varmaan lyönyt pitkäkseni ja alkanut
vimmatusti potkimaan.
Sen sijaan, kun olen tälläinen "maalikylän kävijä", teinkin seuraavan tempun.

Heitin karvalakkini päin sen naamaa, ja sitä riuhtoessaan sen huomiokyky
menikin sekunniksi tai pariksi, joten ehdin siepata haulikkoni, joka nojasi
puunrunkoa vasten ja ehdin kiepahtaa sen taakse.

Haulikolla on turha yrittää tappaa karhua, mutta hätä keinot keksii!
Työnsin haulikon kaksoispiipun suoraan karhun persreikään ja lasautin
kummankin piipullisen lähes yhtä aikaa kontion sisuksiin.

Kontio pullistui kuin ilmapallo,ei tietyskään hauleista ja välilunteista, vaan
räjähtäneistä ruutikaasuista. Tavallinen "eränkävijä" olisi tietysti jäänyt ih-
mettelemään moista näkyä, mutta tälläinen "maalikylänkävijä" toimi heti.

Salaman nopeasti löin maihin ja kierähdin sivuun. Sillä tiedän, että se mikä
menee sisään, tulee myös ulos. En tiedä vielä tänäkään päivänä, kumpiko
sen aiheutti: karhun takajalkojen ponnistus vaiko peräreiästä ulospäin suun-
tautunut rekyylivaikutus, mutta otus hyppäsi niiltä jalansijoiltaan yli yhdeksän-
toista metriä suoraan suonsilmäkkeeseen.

Onnekseni olin älynnyt kierähtää sivuun, sillä tavaraa lensi ohitseni "taivaan-
täydeltä" Myöhemmin tutkiessani asiaa huomasin peräsuolen kiertyneen ai-
nakin viisi kertaa noin ranteen paksuisen koivun ympärille ja paksusuoli oli
lentänyt sellaisella voimalla männyn runkoon, että kaarnakin oli sinkoillut
irti.

Mikään luonnosta saatava ei ole niin hyvää syötävää kuin hyvin marinoitu
karhun tassu. Ei sitä turhaan mesikämmeneksi sanotakkaan.

Ennen kuin otso ehti upota kokonaan suonsilmäkkeeseen, kävin leikkaamassa tassut talteen. Laitankin seuraavassa oikein hyvän marinaadi-
ohjeen:

Kynnet ja pikkuluut poistetaan. Niistä voi tehdä vaikka kaulanauhan!
Hilloista ja karpaloista (n. puolikiloa kumpaakin) tehdään sose, johon lisä-
tään kolmisenkymmentä katajanmarjaa.
Jotkut panevat myös suolaa, mutta itse hieron suolalla kämmenet ennen
marinoimista noin yksi vuorokausi ennen marinaadiin asettamista.

Myös variksenmarjat lisäävät seokseen hienon aromin, mutta antavat mari-
naadille vähän ikävänpuoleisen värin.
Itse teenkin niin, että otan kourallisen variksenmarjoja, ja puristan niistä
vain mehun marinaadiin.

Hyvää ruokahalua.

Mikä on mökkipaikka? Siis tontti johon ehkä joskus tulee mökki?