Ois pari juttua joista kiva kuulla muiden kokemuksia ja näkemyksiä.
Ensinnäkin onks todella mautonta piirittää kiinnostuksen kohdettaan? En tarkoita pommittamalla, mutta onko se liian helpolla luovuttamista jos antaa koko jutun olla jos toinen ei heti ensimmäisestä signaalista lämpene, tavallaan jo pakit saaneena, ainakin epäsuorasti?
Toinen juttu mikä kiinnostaa, edelleen aiheeseen liitttyen, että onko joillain alkanut suhde tän tyyppisistä lähtökohdista. Eli kattelee toista kauempaa, ja koettaa saada naisen pään kääntymään itseensä, siinä onnistuen. Eli voiko jarruttelevan oloisesta naisesta saada läheisempää tuttavuutta?
Vai alkaaks suuret romanssit aina niin, että ihastuminen ja rakastuminen tapahtuu yhtäaikaa, jonka jälkeen kaikki on luontevaa. Itsellä on kaikki suhteet alkaneet juuri edellämainitun kuvauksen lailla, enkä ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa. En tahdo antaa itestäni kuvaa epätoivoisena jahtaajana, mutta nyt on keinot lopussa. En kuitenkaan halua tällaista ihanaa ihmistä ohittaa liiankaan nopeasti..
Ensinnäkin onks todella mautonta piirittää kiinnostuksen kohdettaan? En tarkoita pommittamalla, mutta onko se liian helpolla luovuttamista jos antaa koko jutun olla jos toinen ei heti ensimmäisestä signaalista lämpene, tavallaan jo pakit saaneena, ainakin epäsuorasti?
Toinen juttu mikä kiinnostaa, edelleen aiheeseen liitttyen, että onko joillain alkanut suhde tän tyyppisistä lähtökohdista. Eli kattelee toista kauempaa, ja koettaa saada naisen pään kääntymään itseensä, siinä onnistuen. Eli voiko jarruttelevan oloisesta naisesta saada läheisempää tuttavuutta?
Vai alkaaks suuret romanssit aina niin, että ihastuminen ja rakastuminen tapahtuu yhtäaikaa, jonka jälkeen kaikki on luontevaa. Itsellä on kaikki suhteet alkaneet juuri edellämainitun kuvauksen lailla, enkä ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa. En tahdo antaa itestäni kuvaa epätoivoisena jahtaajana, mutta nyt on keinot lopussa. En kuitenkaan halua tällaista ihanaa ihmistä ohittaa liiankaan nopeasti..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vähän samantyyppisessä tilanteessa oon minäkin, olis kiva lukee vastauksia :)
Hei, mistäpäin Suomea kysyjä on? Itse oon vähän jarruttelijatyyppiä...
Vastauksia kaivataan apn kysymykseen täältäkin suunnalta!
Jotkut on sellaisia etäisen oloisia, se voi johtua luonteesta ja ujoudesta. Mutta todellisuudessa voikin vain odottaa että rohkeempi tekis alotteen. Voi jopa ajatella että jos toinen ei tosissaan yritä niin ei se mua ansaitsekaan. Kyllä siinä tapauksessa kannattaa yrittää useampiakin kertoja. Mutta jos on kerran jo ihan selkeät pakit saanut niin silloin se on sen merkki et älä enää yritä! En tiedä sitten mitä ap tarkoittaa "epäsuorilla pakeilla". Ihminen voi olla niin kilttikin ettei kehtaa ihan tylysti töksäyttää pakkeja niin silloin pitäisi tajuta vähemmälläkin rautalangan vääntämisellä, jos temperamentit on sen verran erilaiset.
Minä itse olin vähän jarruttelevainen, mutta eksäni oli siinä oikein huippu minuun verrattuna. Jonkin aikaa oli kissa-hiiri-leikkiä, flirttailua, rautalangasta vääntämistäkin, koska hän oli niin ujo enkä minäkään ujona halunnut kuitenkaan liikaa tungetella ettei menisi ahdistelun puolelle. Mutta kuuntelin sydäntäni, rohkaistuin, kävin kiinni ja kävi ilmi että hän oli koko ajan ollutkin minuun ihastunut. Vaikka käyttäytyi melkein kuin kivi. Sydäntään kun kuuntelee, ei voi mennä pieleen. Tietenkin sydän voi rikkoutuakin, mutta se riski on otettava.
Olen ollut piiritettynä n. 6 vuotta, ja siitä seurasi se että olemme olleet nyt yhdessä n. 10 vuotta ja matka jatkuu yhdessä varmasti loppuun asti.
Joskus sellainen piirittely tuo iihan oman pohjan siihen suhteeseen, aina asiat ei ole yksinkertaisia, meilläkin oli ikäeroa sen verran että mietin siksi suhdetta hänen kanssaan mutta aika kului, ihmisiä tuli ja meni ja se pieni liekki jaksoi vain lepattaa vuodesta toiseen. Se teki tehtävänsä ja sanonkin että ei siinä mitään vikaa ole jos piirittelee, täytyy vain muistaa ettei ole päällekäyvä tai jatka jos toinen sanoo ehdottoman ei:n.
Jos joku on tavoittelemisen arvoinen niin minusta se on hyvinkin suotavaa että siitä ei päästä irti ilman että on antanut kaikkensa, silloin siitä on helpompi kai irrottautuakin jos ei natsaa. Mutta saletisti kannatta koittaa.