GALLUP: "täydet pisteet"

Melkein aina olen ollut tyytyväinen. Joskus jokin pieni yksityiskohyta kuten papin liika kiire yhdessä luettavissa kohdissa on vähän aikaa harmittanut, mutta ei se kokonaisuutta häiritse.

Lapsi- ja nuorisotyön jutut ovat kautta linjan mainioita. Perheestämme on osallistuttu päiväkerhoihin, varhaisnuorten kerhoihin ja rippikouluihin. Mukavaa, kun lapsilla ja nuorilla on järkevää tekemistä ja tervettä seuraa. Sosiaaliset taidot kasvavilla ovat avartuneet silmin nähden.

Sinulla Meiju on useita hyviä aloituksia, tämäkin!

Tyytyväisyyspalautetta on niin valtavasti kertynyt, että tässä vain kermat päältä: Kasvunaika seurakuntakoulu, CBSI-raamattupiiri, retriitit, kehitysvammaisten messu ulkona, metsäkirkot, jokainen ehtoollinen, konfirmaatiotilaisuudet (joissa todella näkyy monen murkun saaneen jotain itselleen arvokasta riparin aikana), ikäihmisen syntymäpäivävierailu seurakunnasta, vähävaraisen ystävän simälasiostoksen tukeminen 25%:lla, tämänviikkoinen tuhkamessu...Hiljattain sain tilaisuuden olla läsnä 15v. nuoren luterilaisessa kastetilaisuudessa, jossa pappi hienosti toi esille muutamia kyseisen nuoren vahvuuksia ja uljaasti seisova nuori suorastaan säteili vastatessaan "Tahdon" papin kysymykseen. Pyhä Kolminaisuus oli vahvasti läsnä tuossa hetkessä.

Eräs sellainen toimitus, jonka olemassaoloa kirkossa arvostan, vaikka omakohtainen kokemus asiasta puuttuukin, on morsiusmessu. Jos nyt avioituisin, haluaisin morsiusmessun, aikoinaan 30v sitten en sellaisesta tiennyt. Rukoilen ystäväni, 53v., puolesta, että Jumala johdattaisi hänet kohtaamaan elämänkumppaninsa ja saisin osallistua hänen morsiusmessuunsa. :)

Se oli ihan hyvä juttu, että KION määritteli vanhoillislestadiolaisten ehkäisykiellon ihmisoikeusrikkomukseksi.

Asian jatkotoimet sensijaan menivät arvostelun alapuolelle.

Saapa nähdä, koska kirkko ottaa asian esille, vai aikooko se vaieta sisällään edelleen muhivan ihmisoikeusrikkomuksen näkymättömäksi.

En ole ikinä osallistunut mihinkään kirkon järjestämään tilaisuuteen.