Muistattehan muistovihkoon kirjoitettuna:
ruususilla kukkasilla on sun tiesi peitetty
minultakin yksi ruusu olkoon sinne heitetty?
Nooh, kyllä minä olen huomannut että minullakin oli monta ruusun heittäjää ja näin aluksi vain ne kukat mutta hyvin pian ne lakastuivat paljastaen sen todellisen olemuksen,varren täynnä piikkejä,että teki monasti kipeetä...
Onneksi matkaa on saanut taittaa kukkasillakin peitettynä, heh!
Onko teillä tietyt piikit jotka satuttavat heti paljastaen itsessänne olevat kipupaikat?
Minulle on jostain syystä hyvin tärkeää aitous, hyväntahtoinen sellainen.
Eli mitä se minusta kertoo teidän mielestänne?Kyvyttömyydestä erottaa hyvä pahasta vai korostettu egoko se siellä kitisee?Mikä valheessa ja minuun kohdistuvassa kielteisyydessä oloani vaarantaa ja onko sen elinvoima kiinni vain jonkun sanomisista, onko se heikko silloin?
ruususilla kukkasilla on sun tiesi peitetty
minultakin yksi ruusu olkoon sinne heitetty?
Nooh, kyllä minä olen huomannut että minullakin oli monta ruusun heittäjää ja näin aluksi vain ne kukat mutta hyvin pian ne lakastuivat paljastaen sen todellisen olemuksen,varren täynnä piikkejä,että teki monasti kipeetä...
Onneksi matkaa on saanut taittaa kukkasillakin peitettynä, heh!
Onko teillä tietyt piikit jotka satuttavat heti paljastaen itsessänne olevat kipupaikat?
Minulle on jostain syystä hyvin tärkeää aitous, hyväntahtoinen sellainen.
Eli mitä se minusta kertoo teidän mielestänne?Kyvyttömyydestä erottaa hyvä pahasta vai korostettu egoko se siellä kitisee?Mikä valheessa ja minuun kohdistuvassa kielteisyydessä oloani vaarantaa ja onko sen elinvoima kiinni vain jonkun sanomisista, onko se heikko silloin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos kannanotostasi. On jotenkin huojentavaakin todeta nöyrästi että
moni oman mielen pahanolon aiheuttaja onkin oma itse, ulkopuolinen on vain laukaiseva tekijä.
Olisi niin paljon helpompaa jos saisi vain toteutella itseään ja ympäristö tukisi, mutta se mitä ei ole oppinut, se piinaa kunnes oivallus on tapahtunut.
Eli kyllä se vaan on yhä istuttava "koulunpenkillä" ja oltava tarkkaavainen .
Hei !
Kiva tuo sinun ruusu ja piikki-ajatuksesi.
Luin sinun ja G.J.:n kommentit. Tänään sain itseäni koskevaa palautetta siitä, että olen positiivinen "kaikki käy"-tyyppi. Sanoin, että asialla on kääntöpuoli. Ammatinvalintapsykologi sanoi minun sudenkuoppani olevan liiallinen optimistisuus. Optimisti joutuu aina uudelleen ja uudelleen pettymään. Pessimistin ei tarvitse, kun hän on jo valmiiksi alhaalla. En jaksaisi kyllä elää alhaalla. Niinkuin siinä päivänsäde ja mennikäinen laulussa sanotaan: Pimeys vie hengen multa, jos en kohta valoon lennä niin en hetkeäkään elää voi...
Voi vantaannnainen. Ei itseään kannata ruoskia syyttämällä itseä kaikesta omasta pahasta olosta. Kyllä me elämme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Joku ihminen voi teoillaan ja sanoillaan kylvää ympärilleen iloa ja onnea, toinen surua ja pettymystä. Sanoin voi satuttaa pahastikin. Joskus Woodoo-nukke olisi ihan kiva :)