Haparoivan
hetken
puoleesi kurkotin.
Silmiisi
katsoin luottamusta
hakien.
Pystynkö
uskallanko..?
Tarttua
käteesi jonka
ojensit..
hetken
puoleesi kurkotin.
Silmiisi
katsoin luottamusta
hakien.
Pystynkö
uskallanko..?
Tarttua
käteesi jonka
ojensit..
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihana runosi kiitos
Kiva, kun pidit .
pystyt
uskallat
rohkeudella
voi rakkauden
saavuttaa
Rohkeus..
On
mennyt.
Luottamus
hakusessa ?
Vain
kätesi
on aito.
luota
luota
enemmän
kuin ikinä
hipaisun päässä
käteni
Yritän
luottaa..
Petynkö taas..
Sitä mietin
yksinkö jään?
Kurotan kuitenkin
yletänkö ?
Eih,
ote herposi..
et tarttunutkaan
käteeni.
Olit vain
kangastus
erämaassa.
Ei, se olit sinä - joka ei ylettänyt.
Et ehkä edes kurkottanut?
Minä lupasinkin vain olla,
odottaa ja vastaan ottaa.
No ehkä
sitten olikin
parempi
etten kurkottanut..
En ole
paketti
joka lähetetään
vastaanottajalle !
Olen virtaava vesi
joka
muuttaa saharan aavikon
kukoistavaksi
puutarhaksi.
Sinun virtasi taitaa siis elvyttää jotakin muuta maata..
Sillä olen nähnyt vasta sumua.. mutta virrankin pitää olla jossain lähellä.. koska sumun olen nähnyt. Ehkä se kiertää minut ja kastelee tosiaankin jotakin muuta puutarhaa :(
Sumusi taisi
sokaista sinut.
Siksi et
nähnyt.