Joo, mielenkiintoinen ohjelma oli tuo hehkulamppuhuijaus. Todella, kuinka kauan kuluttajat ovat hiljaa, ja sallivat tämän maapallon täyttyä kaikella kertakulutusroinalla.
Juuri menee pesukoneista ohjelmaa, jossa arvioidaan että nykypesukone kesktää 5-7 vuotta.
Mulla on Miele pyykkikone, ostettu 11 vuotta sitten, eikä ainuttakaan häiriötä ole ollut, ei ole kertaakaan tarvinnut kodinkonetohtoria.
Tiskikone myös Miele ja 11 vuotta vanha eikä ainuttakaan häiriötä ole ollut.
Sitä ennen oli UPO- jossa muuta ei ollutkaan kuin kaikenlaisia häiriöitä. Seuraavaksi Siemens, se kesti jotakuinkin kymmenisen vuotta kun tuli tiensä päähän mutta korjauksia kyllä jouduttiin teettämään vähän väliä.
Esim. vasaroista on ollut sellaisia, ettei ole saanut kotiin, kon on jo sakara lohennut. Menneeseen aikaan ne oli taivanilaisia. Nyt voivat olla korealaisia.
No noita merkittömiä vasaroita en olekkaan ostanut, kuin silloin lasten ollessa vasarointi-iässä, niin eihän ne kestäneet edes pikkulasten vasarointia.
Mulla on vieläkin käyttökuntoisena 1952 ostettu polkupyörä, mutta sen jälkeen kun ostin 10 vaihteisen pyörän 1973, niin yhden talven jälkeen koko kurasuojat ja vanteet olivat täynnä ruostepilkkoja. Siiinä kyllä tulin huijatuksi karkeamman käden kautta.
Juuri menee pesukoneista ohjelmaa, jossa arvioidaan että nykypesukone kesktää 5-7 vuotta.
Mulla on Miele pyykkikone, ostettu 11 vuotta sitten, eikä ainuttakaan häiriötä ole ollut, ei ole kertaakaan tarvinnut kodinkonetohtoria.
Tiskikone myös Miele ja 11 vuotta vanha eikä ainuttakaan häiriötä ole ollut.
Sitä ennen oli UPO- jossa muuta ei ollutkaan kuin kaikenlaisia häiriöitä. Seuraavaksi Siemens, se kesti jotakuinkin kymmenisen vuotta kun tuli tiensä päähän mutta korjauksia kyllä jouduttiin teettämään vähän väliä.
Esim. vasaroista on ollut sellaisia, ettei ole saanut kotiin, kon on jo sakara lohennut. Menneeseen aikaan ne oli taivanilaisia. Nyt voivat olla korealaisia.
No noita merkittömiä vasaroita en olekkaan ostanut, kuin silloin lasten ollessa vasarointi-iässä, niin eihän ne kestäneet edes pikkulasten vasarointia.
Mulla on vieläkin käyttökuntoisena 1952 ostettu polkupyörä, mutta sen jälkeen kun ostin 10 vaihteisen pyörän 1973, niin yhden talven jälkeen koko kurasuojat ja vanteet olivat täynnä ruostepilkkoja. Siiinä kyllä tulin huijatuksi karkeamman käden kautta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Huijatuksi--Huijatuksi. Jo tuotteen valintaa tehdessään tietää, onko tuote hyvä vai ei.
Jos tarjolla on liikkeessä eri tarjolla eri merkkejä, lähes saman näköisistä vehkeistä, pitää otsanahan takana raksuttaa.
On pesukoneita paljon. Monen hintaisia, samoilla ominaisuuksilla varustettuna. On sitä ohjelmaa ja tätä ominaisuutta. On linkoa ja pöyhintää.
Toisella on hintaa esim. 320 Euroa ja toisella 550 Euroa. Nyt pitää kysyä, mihin hintaero perustuu.
Useinkin molemmissa on lain määräämät tehdastakuut saman pituisena.
Kummasti myyjä kauppaa toiseen lisävakuutustavakuutusta. Halvemman suhteen vakuutuksen kauppaaminen unohtuu.
Kyllä ennen tehtiin tuotteet kestämään. Nyt tehdään tuotteet hajoamaan tietyn ajan kuluttua.
Vanha sääntö pätee kuitenkin yhä edelleen. Halvalla ei hyvää saa. Ei edes kohtuullisesti kestävää.
Köyhän ainakaan ei kannata ostaa halpaa tuotetta. Tämä sääntö pätee niin telkkuun, kännykkään, jääkaappiin kuin polkupyöriin ja pesukoneisiinkin. Sen olen katkerasti tullut huomaamaan.
http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/hehkulamppuhuijaus
Kyse on siitä, että tehdään tahallisesti lyhytikäisiä tarvikkeita.
Tuossa on 10 vuotta sitten ostettu Canonin laasertulostin. Katsoitko ohjelman? Siinä paljastettiin, etteivät tulostimet ole niin heikkoja, vaan sinne laitetaan siru, joka ilmoittaa tulostimeen tulleen vian tietyn tulostusmäärän jälkeen.
Ohjelmassa haastateltiin kaveria, joka alkoi tutkia asiaa, ja pääsi perille tuosta valmistana laittamasta sirusta. Tulostin ei suinkaan ollut rikki, vaan siru on ohjelmoitu ilmoittamaan niin, ettei huoltoliikkeen kannata korjata konetta, vaan ostaa uusi kone.
niinpä, ostaa uusi kone koneen tilalle, joka ei ole rikki, vaan johon on ohjelmoitu siruun, että se ilmoittaa koneeseen tulleesta viasta.
Myös siinä hehkulamppuasiassa, niin siinä kerrottiin, näytettiin asiapapereita, joilla valtaa pitävät pakottivat toiset valmistajat kartelliin, ja sopimukseen, jossa hehkulamppu ei saa ekstää 1500 tuntia kauempaa, vaikka yleisesti siihen aikaan tehdyt hehkulamput kestivtä monikymmenkertaiseksi.
Sitten tämä kartelli vahti, teki pistokokeita, että kenenkään lamput eivät saa kestää kauempaa kuin kartellin salaisesti sovitun tuntimäärän. Siit täydellistä kuluttajan huijausta, joka ei perustu hintaan lainkaan.
Ohjelmassa näytettiin, että oli hehkulamppuja, jotka olivat palaneet vuositolkulla yhtäsoittoa yötä päivää. Mutta markkinoille niitä ei saa päästää.
Todellisuudessa hinnaall ei ole juurikaan merkitystä. Vaan valmistajan huijauksesta.
Tuo on aivan varmsti totta. Olin muutama vuosi sitten kursseilla, jossa perehdyttiin tulostimien mustesäiliöihin, ja niiden täyttämiseen.
Siellä tuli ilmi, että niissäkin (osassa, ei kaikissa) on ohjelmoitu siru, joka ilmoittaa, että säiliö on tyhjä, vaikka ei olekkaan tyhjä. Kun sen sirun ottaa pois, säiliöstä tulee vielä mustetta aika kauan.
Mulla oli jo laasertulostimet, joten ei jäänty mieleen, kun eri tulostintyyppien mustekasetit (mustesuihku) olivat erilaisia, et minkälainen se missäkin tulostimessa on.
Onhan niissä siru jokatapauksessa pakko olla.
Kun tulostimissa ei ole mitään "pensamittaria". Paljon halvempi laittaa koodinpätkä, mikä laskee arvioidun keskimääräisen arkkimäärän mukaan oletuskulutus. Varsinaisen kulutusmittarin laittaminen, kaikille värikaseteille nostaisi tuotteen hintaa aivan liikaa. Ja voisi olla teknisesti haastavaa mitata, montako pica litraa tossakin kirjoituksen pätkässä mustetta oikein kului.
=DW=
.
No kun ne sirut on asennettu, etteivät ihmiset saa siitä värikasetista liikaa väriä. Värikasetit eivät ole edes täynnä, vaikka ovat uusia kasetteja, ja sitten kun ne on ohjelmoitu näyttämään tyhjää, vaikkeivat todellisuudessa vielä olekkaan tyhjiä.
Asiaa tunteva voi poistaa nuo sirut, niillä ei ole mitään järjellistä syytä olla siellä ei väripatruunassa, eikä tulostimessa, joka valehtelee, että koneessa on voika, vaikkei olekkaan.
No kun ei ole mitään sirua, minkä voi poistaa. On vain siru, joka ohjaa printterin toimintaa. Kyse tietotekniikasta. Ei autostakaan voi poistella ylimääräisiä osia, ei se toimi ilman sirua.
Bemareissa oli aikanaan ongelmia lapissa kun tuli kovat pakkaset. Kojetauluun syttyi valo, että autoa ei voi käynistää, koska liian kylmä ilma :DDD
No ne autot vietiin laveteilla tai hinattiin rovaniemelle ohjelmistopäivitykseen.
=DW=
Heko heko, ei noilla tulostimilla ole mitään tekoa autojen kanssa. Olisit katsonut sen ohjelman, kato sit ko se tulee uusintana, sittenhän viisastut sinäkin. Vai eikö enää mahdu uutta tietoa sinne ... joko se on umpiluu, jonne ei mahdu uutta tietoa?
Mitä sekoilet?
Kyse ohjelmoinnista, ei sirusta. Ei printterit mitään supertietokoneita ole, ne on vaan printtereitä. Kun tietty määrä paperia mennyt koneen läpi, alkaa tulemaan ilmoituksia loppuneista musteista. Ja kun tehtaan laskema paperimäärä mennyt läpi, tekevät oletuksena vikailmoja. Mitä ihmeellistä siinä oln.
Autoissa nykyäään muuta olekkaan, kuin tietotekniikkaa, siellä niitä eri siruja on paljonkin. Auton virittämiseen ei nykyään tarvita viilaa, tarvitaan uusi siru :DD
=DW=
http://areena.yle.fi/video/1300049115642
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/2/14/lamppu-syttyy.html
Kaiken lisäksi romut ja jätteet viedään kehitysmaihin ja hukutetaan ne länsimaisten kertakulutushömpän jätteillä. Tietokoneraatoja raijataan sinne pilvin pimein.
Miksi kaikki jauhavat sirusta, niinkuin olisi suurtakin tietotekniikkaa? Se "siru" on vain ean- koodia vastaava tarraläpyskä, missä on kasetin tiedot, jotka printteri lukee. Ja printtteri hoitaa virheilmoitukset , Ihan ohjelmallisesti. Ei kasetti mitään tee, se on ainoastaan värikasetti.
Noita "siruja" on esimerkiksi kaupoissa liimailtuna tavaroihin, murtohälytintä varten. Voihan sitä kaupan murtohälytintäkin huijata, kun poistaa sen "sirun", säästyy paljon rahaa...
=DW=
Lähinnä käytettyjen autojen kaupoissa. Niissä nyt tulee kaikki huijatuksi, viat saa kauppojen päälle.
Noissa pesukoneissa on kyllä ilmaa, laadussa. Kauppiaat keuhkoavat kalliiden merkkikoneiden puolesta. No ne on niin kalliita, että niitä kannattaa korjata. Halpa kone taas liian halpa korjattavaksi. Olen päätynyt siihen, kun kone hajoaa, uusi halpa kone. Yhden helevatan kalliin Mielen hinnalla saa neljä halpiskonetta.
Kestävyys toki hyvä asia, mutta ei kauppiaille tai valmistajille. Niiltähän loppuu hommat, jos kauppa ei käy.
Tässä kahvinkeittimien kanssa tuhrasin kauan. Oli halpista ja oli perkulaattoria ja yks stanan kallis desing- keitin. Lopultta kyllästyin ja ostin Moccamasterin. Onhan se vähän junttikone, mutta jospa se nyt aikansa kestäin, käytetäänhän niitä työpaikoilla ja kahviloissakin.
Se ihmetyttää, miten kauan niitten kannattaa valmistaa liian kestäviä koneita, loppuu markkinat kesken. Joka toisella tutulla näyttänyt sellainen olevan, Yks kehui, että pian ollut parikymmentä vuottta ja muutama kannu pitänyt ostaa rikotun tilalle. Ei tollasten keittimien tekeminen voi pitemmän päälle kannattaa. Niinno, jos jokaiselle kiinalaiselle myy kahvinkeittimen, onhan siinä tienestiä. Ainoa vaan, kiinalaiset juo mieluusti teetä :DDD
Noita tuotteitten elinkaaria laskettu muutamilla vuosilla, ei se mikään salaisuus ole.
Tulostimista sen verran. Halvoissa mustesuihkuissa ideana, että musteita saa myytyä ainakin kerran. Melkein kaikissa merkeissä alkuperäiset säiliöt täytetty vain puolillen. Tais olla ainoa Canon, jossa mukana täydet säiliöt. Sitten kun myyty uudet musteet, mun kokemuksien mukaan ideana se, suuttimet kuivuvat ja sitten pitääkin ostaa uusi tulostin. Kirpputoreilla näkee paljon mustesuihkutulostimia "musteet lopussa, muuten oikein hyvä" >:/
=DW=
Turhaa narinaa.
Ei fiksua ihmistä huijata.
Machiavelli sanoi, edelleenkin, viisaasti: Jos et voi voittaa vihollistasi liity mukaan.
Ryhdy Blondiksi.
Eli lopeta ostaminen, hiusharjallakin voi naulata ja ruokaveitsellä avata ruuveja.
Remontointi on tarpeetonta ja autoilu on hauskempaa kuin hajoava polkupyörä.
Antaa Saukkojen lasketella mäkiä, Ahman hiihdellä hankia ja Karhujen juuttua hiihtohissien koneistoihin.
Oksentakoot vain kissat karvoja hiihtokeskuksien lattioille.
Pese kainalot päivittäin ja munaskut kerran kuussa, kalsarit eivät ole välttämättömiä.
Pierunkuoret lähtevät tuulen mukaan kun kuivuvat.
Ja niin edelleen.
H.
Kuule, juo vettä ja syö lunta, niin ei pierutkaan haise, eikä paskaakaan tule sottaamaan paskahuusia.
Niin oli mielenkiinoinen ohjelma.
Eipä ole sitten mikään ihme, että kaiken muun saasteen lisäksi ihmiskunta hukkuu kaatopaikkoihin, kohta ei maapallolle muuta mahdukaan.
Sitten vielä kaatopaikkajätettä kuskataan muualta maailmasta jopa Afrikkaan, jossa kaatiksilla alaikäiset erottelevat niistä käyttökelpoisia osia. Saadakseen niitä erilleen, he jopa polttavat niitä, samalla itse ollen saastesavuissa.
Sellaista on tapahtunut, että olen täyttänyt terveyskyselylomakkeen enkä ymmärtänyt sen olevan samalla jonkin tuotteen tilaus.
Tuote ja lasku tuli aikanaan postissa. Vasta silloin ymmärsin, että terveyskysely oli samalla tilaus. Selviydyin puhelinsoitolla ja tuotteen palauttamisella. Se oli hyvä opetus.
En kirjoittele enää vastauksia mihinkään postin kotiini tuomiinGallupeihin.
Mailma muutuis kyllä helposti paremmaks sitten, ettei ostetaan mitään tavaroita
vaan VOUKRATAAN ja tavarat jäävät valmistajan vastulle.
Kohoaisi laatutaso kummasti ja kierretyskin alkaisi pelamaan
Ei toimisi.
No miksipäs ei? Mikä ei toimisi?
Olisiko kun ostin Leijona -merkkisen rannekellon, ja oleviaan hyvän kotimaisen, vaan kuinka ollakaan jo puolen vuoden päästä kello oli lehmänkellon kanssa samassa ajassa :(-
Vein kellon takuukorjattavaksi se korjattiin ja luulin että nyt se Leijona polokee l oliopun ikääni, niinku isoisilläkin..
Vaan, kuinka ollakaan - taas vuoden päästä kello hurji taas omiaan ja taas sama uusiksi eikun kellokauppaan ja kello huoltoon.
Nyt se laitettiin maahantuojalle..hetkinen kuinkas tämä on tuotu maahan - kotimainen kellon??! Kuulemma tehään jossain vinkuintintiassa nämäkin, - siihen sortui uskoni kotimaiseen kunnon Leijona -merkkiseen aikarautaan.
Kelloon uusittiin sisuskalut ja nyt se käy - suunilleen - samaa aikaa miun kanssa, - eli hieman jälessä, mutta kyllä me jo keretään...otetaan vähän ennakkoa...:)
Menit vanhanaikaiseen.
Suomessa ei ole ollut kelloteollisuutta ikinä. Leijona- kellot on aina olleet tuontitavaraa. Aluksi sveitsiläisiä, nyt en tiedä, missä niitä tehdään. Ne on vain jonkun kellotukkurin tilauksesta teettämiä kelloja.
Olisit ostanut aidosti sveitsiläisen kellon. On ne pikkasen kalliimpia kuin halpiskellot, mutta niistä on sitten perintökaluiksikin. Itellä Eterna, ei mitään häikkää pariin kymmeneen vuoteen.
=DW=
Kylläpä on ollut, eikä Valmet-kellot ole ainoita.
http://www.kellomuseo.fi/aikaisempia/suomalainen.html
Tosiaankin.
Todellakin unohdin nuot seinäkellot, ajattelin rannekelloja. Pikaisesti lukaisin jutun läpi, oikein mielenkiintoinen. Noissa maintuissa firmoissa joku oli tehnyt taskukellojakin, melkoinen suoritus.
Se jäi vähän epäselväksi, moniko noista kellopajoista teki itse koneistonsa. Siis seinä ja pöytäkelloihin, sähkökellon tekijät käsitin, tekivät itse, koska kyse ei niinkään hienomekaniikasta ja mekaniikasta kuin sähkötekniikasta.
Aikanaan oli muotia, että ukot meni kansalaisopistoon kaappikellon veistokurssille, pitäähän sitä eukkoa välillä pakoon päästä. Nyt perikunnat ihmettelee, että kuka perkule huolii sen faijan tekemän kellonrumiluksen :DDDD
=DW=
Joo, Leijona se miullakin kommeilee, ja ihka samalla lailla kävi ko siulla. Käy miten huvittaa. On jo toista vuotta ku ostin, mut takuuta oli enemmän, olikohan kaks vai kolme vuotta.
Yliutelias?
Ostotapahtumassa en koe tulleeni huijatuksi.
Tosin, esimerkiksi tahdessäni valintaa pesukoneiden kesken, menen liikkeeseen ruuvimeisselit ja pieni hylsysatsi taskussa.
Haluan tietää millaisista komponenteista värkki on kasattu.
Komponentithan tulevat ympäri maapallon mutta niiden rakenteesta, materiaaleista ja työn laadusta voi päätellä jotain.
Myyjät eivät välttämättä aina ymmärrä tarkoitustani.
Palvelua valitessani olen joskus törmännyt tulkintoihin.
Esimerkiksi ensimmäisellä automatkallamme Eurooppaan, tullessamme Venetsiaan, tingin sillan korvassa asiakasta odottavalta veneilijältä matkan puoleen hintaan koska olin kuullut että niin täytyy Italiassa tehdä.
Veneiljä jätti meidät Markuksen torin laituriin ja meuhkatessani asiasta oli vastaus: Puoli hintaa, puoli matkaa.
Toinen mieleeni tuleva tapaus sijoittuu Kreetalle aiheena auton vuokraus.
Tietenkään en halunnut maksaa matkatoimiston kiskurihintaa vcaan kävin muutamassa paikallisessa vuokraamossa tinkimiskierroksella.
Pääsi sopimukseen.
Mennessämme aamulla hakemaan autoa minulle osoitettiin joku hiivatin peltikottero jonka polkimille eivät jalkani tahtoneen mahtua.
Onneni huumassa en ollut lukenut riittävän tarkasti sopimusta ja suullisesti sovitun, autoa muistuttavan värkin asemesta minulle lykättiin tuo peltiloota.
No, tulihan silläkin aiotut kohteet kierretyksi.
Käsityökaluissa olen pitäytynyt tunnettujen merkkien mittatarkoissa, taotuissa vehkeissä.
Johonkin kertatyöhön saatan tarvittaessa hankkia jonkin halpiksen mutta en siltä mitään odotakaan pitemmässä juoksussa.
60-luvun koulutukseemme kuuluin mm. kodinkoneiden laakerieden suunnittelussa periaate että sen tulee 90%:n varmuudella kestää normaalia käyttöä vähintään 10-vuotta.
20:n vuoden kesto oli siis todennäköisempi kuin hajoaminen.
Jo kymmeniä vuosia on periaatteena ollut että markkimoilla on volyymituote, uutuus on tulossa ja kolmannen sukupolven vekotin on protovaiheessa.
Neljäs sukupolvi on suunnittelussa.
Markkonoinnin nimissä on saatava kiertoa joka edellyttää lyhyempää ikää.
SAMPO aikoinaan huijasi minua vapaaehtoiseen eläkeen kans.
Siihen aikaan minulla ulkomaalaisenna ei ollut oikeus
perusta yrityksen suomeen ja saada vähennysoikeus eläkemaksuille.
Jouduin siis vaimon nimellä perusta yrityksen.
Eläkevakuutus emme voinnut vähentää verotuksessa koska tulot joista ne olisi vähennyskelpoisia olivat nyt tietysti vaimon nimellä .
Otin vapaaehtoisen eläkevakuutuksen samoihin aikohin kun vaimoni eläkevakuutus-yhtiö meni konkurssin ja perhemme oli ilman minkälaista tulevaisuuden turva. Vaimoni aivohalvauksen jälkeen saatu osaaika-eläke lakkautettiin konkurssia myöten.
Luulin, että varauduin vanhuuten parhaiten sitten, että otan vapaehtoista
eläkevakuutus (jouduimmehan elämän yksin minun työ- ja myöhemmin eläke-tuloista).
Jouduin ottaman varsinaisen eläkevakuutuksen lisäksi silloin n 6% maksaavan HENKIVAKUUTUS-OSAN. Tämä osa jouduin siis maksaman siksi, että kuolemantapauksessä vaimoni saisi edes 80% minun sinne maksetuista rahoistaani. Vuosien mittaan SAMPO hilasi tämän 6% kankulan kaivon menevän osan peräti 89,8 PROSENTTISEKSI kun erehdyn muuttaa alunperin sovittu eläkemaksun alkamisajankohdan.(eläke ottaessa kyllä lupasivat että voin milloin vain muuttaa tämän, SEURAAMUKSISTA EI PUHUTTU MITÄÄN).
Kun tästä valittiin sain vastaukseen, että tämä RYÖSTÄ PERUSTUU LAKIN!. Kun kysyn mikä laki olisi niin epäoikeudenmukainen kerrotiin että
EDUSKUNTA VAHVISTA VUOSITTAIN NÄMÄ PROSENTIT!
Sis, 89,8% maksetuista eläkerahoista otettiinn siitä hyvästä ettei vaimoni menettaisi 100% minun SAMPOLLE maksettuista rahoista (minun kuolemantapauksessa).
Kaiken kukkuraksi jouduin nyt vielä kurjasta n 600€
eläkeestä maksa täydet verot, vaikka vain murto-osa maksettuista oli koskaan vähennyskelpoista.
Se, että nykyset veroprosentitkin ovat vielä korkeampi kuin silloset vähennyskelpoiset synkystä tilanne edelleen.
HUIJAUS NIIN MONELLA TAVALLA, JA VIELÄKIN EDUSKUNNAN SIUNAUKSELLA!
Minä en koskaan ole luottanut pankkien markkinoimiin vakuutuksiin enkä palveluihin.
Aikoinaan - 80 luvun puolivälsssä tarjosi kirjanpitäjäni sairauskuluvakuutusta että hän on vakuutusedustaja monessa yhtiössä, ja hän pysyy vertailemaan, ja hänestä Verdandi on kaikkein paras yhtiö.
Niinpä teimme koko perheelle sairauskuluvakuutukset. Vakuutustarkastaja halusi tavata minut ja tarjosi lounaan ja houkutteli vielä henkivakuutusosan tekemään. Kyseli, et oletko ajatellut, että jos sulle perheen äitinä jotain sattuu, miten perhe selviää.
No olinhan minä ajatellut.
Ja niinpä tein sairausvakuutuksen lisäksi vielä henkivakuutuksen säästöosineen.
Se oli hyvä ratkaisu. Hän tarjosi lisävakutuutusturvaa, että jos sairastun, lisävakuutus maksaa vakuutusmaksut puolestani.
Ja annas olla, sitten sairastuin muutaman vuoden kuluttua, itse asiassa 4 vuoden kuluttua, ja jouduin ensin vuoden sairaslomalle ja sen jälkeen 6 vuoden kuntoutustuelle, josta syöpä korjasi lopulliselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Korkeita henkivakuutusmaksuja en siis ehtinyt maksaa kuin neljä vuotta. Sain mahtavat henkivakuutusrahat, kun säästöosa palautui minulle. Mutta jos olisin kuollut tuon aikana, äkillisen kuoleman korvaus olisi ollut perheelle 200 %.
Ei minulla rokotettu mitään ylimääräistä tuosta palautuneesta säästöhenkivakuutuksesta, kuin verot.
Sitten Verdandi muutti Veritakseksi, ja touhu sai pikkusen kiristymisen makua.
Mutta nyt kun Veritas meni AKTIALLE, nyt ne vasta kitupiikkejä ovatkin.
Edelleen mulla on voimassa sairauskuluvakuutus. Joka kuukausi olen saanut kulukorvauksia 700-800 €:n luokkaa, joten hyvä se nytkin on, vaikka kitupiikiksi on muuttunut. Mistäpä muustakaan vakuutusyhtiöstä olisin saanut likimainkaan näin hyvin korvauksia.
Parast aikaa käyn otsonihoidossa, ja sekin korvataan sekä hoito että matkat. Käyntikerta tulee maksamaan matkoineen päivineen 140 €. Mutta kohtapuolin joudun käymään taksilla, koska syövänhoito rokottaa voimavaroja. Mutta matkat myös taksilla maksavat.
No onpas jotain, minun "henkivakuutus" ei ole muuta kuin että palattaisivat 80%
minun MAKSAMISTÄ RAHOISTA, ei siis mitään muuta kuin tuon 80% osan maksuistani, siis 20% he korjaisivat voitto MYÖS pahimmassa tapauksessa minun maksetuista eläkevakuutusrahoista.
Tosi outo sellaista eriarvoisuus