Olen vaikean päätöksen edessä. Koen olevani tutkijatyyppiä, mutta akateeminen ura ei nykyisellään ole kovin houkutteleva. Teen tällä hetkellä töitä yksityisellä sektorilla nykyiaikaisin mittarein todella vakaassa paikassa.
Pääsisin tutkijakouluun, mutta tulotason vapaaehtoinen alentaminen perheenperustamisaikeissa olevalle henkilölle on iso valinta. Uskon toisaalta kykeneväni saattamaan väitöskirjan päätökseen noin kolmessa vuodessa, mutta mitä sen jälkeen? Onko töitä tarjolla? Tohtorintutkintoa ei kuitenkaan juurikaan arvosteta alallani, jollei työllisty yliopistolle.
En usko, että kunnollista rahoitusta väitöstyölle löytyy, jollen tartu nyt mahdollisuuteen. Ohjaava professorini ei myöskään suhtaudu kovin positiivisesti siihen, että yrittäisin pakertaa väitöskirjaa duunin ohessa.
Ongelmani tiivistetysti: Paloa ja lahjakkuutta olisi tutkijanuralle, mutta rohkeutta tehdä päätös puuttuu.
Pääsisin tutkijakouluun, mutta tulotason vapaaehtoinen alentaminen perheenperustamisaikeissa olevalle henkilölle on iso valinta. Uskon toisaalta kykeneväni saattamaan väitöskirjan päätökseen noin kolmessa vuodessa, mutta mitä sen jälkeen? Onko töitä tarjolla? Tohtorintutkintoa ei kuitenkaan juurikaan arvosteta alallani, jollei työllisty yliopistolle.
En usko, että kunnollista rahoitusta väitöstyölle löytyy, jollen tartu nyt mahdollisuuteen. Ohjaava professorini ei myöskään suhtaudu kovin positiivisesti siihen, että yrittäisin pakertaa väitöskirjaa duunin ohessa.
Ongelmani tiivistetysti: Paloa ja lahjakkuutta olisi tutkijanuralle, mutta rohkeutta tehdä päätös puuttuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä nykyään maisteria ja DI:tä on jo työelämässä niin maan perhanasti, että tulevaisuudessa myös tohtoritasoisia työllistynee aiempaa enemmän. Nykyään on mahdotonta erottautua pelkällä ylemmällä korkeakoulututkinnolla.