Valtavasti ylisuurten kielikiintiöiden turvin ruotsinkielisistä pääsee yliopistoihin ja korkeakouluihin 52 % kun taas suomenkielisistä PÄÄSEE yliopistoihin ja korkeakouluihin 27 %.
Niin tiedättehän, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen. Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.
Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää, kun tiedetään PISA -tutkimuksista, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat yli 10 % heikommat kuin suomenkielisten.
Niin tiedättehän, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen. Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.
Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää, kun tiedetään PISA -tutkimuksista, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat yli 10 % heikommat kuin suomenkielisten.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Tietoja pääsykoepisterajoista:
Tietoja Helsingin oikeustieteelliseen valintakokeesta:
Helsinki
Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 84 yhteispistettä ja
ruotsinkielisinä hakeville 78 yhteispistettä.
Koepistekiintiössä pisteraja oli 60 suomenkielisinä hakeville ja
ruotsinkielisinä hakeville 50 koepistettä.
Vaasa
Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 77 yhteispistettä ja
ruotsinkielisinä hakeville 72 yhteispistettä.
Koepistekiintiössä pisteraja oli suomenkielisinä hakeville 54 koepistettä ja
ruotsinkielisinä hakeville 47 koepistettä.
- Laskin, että pääsykoetehtävissä oli ruotsinkielisillä 10 sivua, suomenkielisillä oli 18 sivua.
Lähde: Helsingin yliopisto
--------------------------
Helsingin lääketieteellinen. Alimmat sisäänpääsypisteet:
suomi: alin pisteraja 60,89
ruotsi: alin pisteraja 51,13
jatkuu:
Helsingin lääketieteellinen. Alimmat sisäänpääsypisteet:
suomi: alin pisteraja 60,89
ruotsi: alin pisteraja 51,13
Lähde: Tilastokeskus
---------------------------
Kauppakorkeat Helsingissä. Alimmat sisäänpääsypisteet:
Hanken (ruotsi): 68/127 = 53,54/100
HKKK (suomi): 57,23/80 = 71,53/100
Lähde: Tilastokeskus
Ei tässä haise ja löyhkää muu kuin sinun jatkuvat ripulipaskapierut tällä palstalla. Menisit sinne avohoitoon ja kertoisit heille ongelmastasi.
Miksi haukuit asiallisen aloituksen?
Tuo aloitushan on täyttä asiaa. Minusta on ainakin hyvä, että tästä puhutaan, koska suomenkielisten ja ruotsinkielisten asema on täysin eriarvoinen Suomessa.
En minä löytänyt aloituksesta mitään avohoitoa vaativaa kohtaa .... jos et tykkää osallistua keskusteluun kielikysymyksistä niin älä lue näitä viestejä, jotka ovat tästä aiheesta
Ja kun vielä lisään, että esim. oikiksen kolmen pisteen pudotushaarukkaan mahtuu useita kymmeniä hakijoita, niin saadaan ehkä myös käsitys siitä, että ruotsinkieliset ohittaa valinnoissa noin sata suomenkielistä hakijaa.
Kielikysymykset eivät liity pääsykoepalstalle. Tuo avohoitopotilas tietää sen varsin hyvin, kun nämä keskustelut aina poistetaan täältä ja sen jälkeen tämä tampio tekee ne tänne uudestaan.
Minusta eri kielisten eri pisterajat pääsykokeissa kuuluu nimenomaan PÄÄSYKOE -palstalle.
Näistä tiedoista suurta hyötyä niille, jotka eivät ole riittävän hyviä suomenkielisellä puolella, jolloin he voivat päästä helposti sisälle ruotsinkielisten kiintiöiden avulla.
Monet suomenkieliset hakijat eivät ole ikinä edes kuulleet, että yliopistoihin voi päästä sisään vähän helpommallakin.
Sinun "sadasda" tulisi nukkua öisin ja yrittää päiväsaikaan hakea työpaikkaa eikä häiriköidä öisin täällä eri palstoilla.
Oon miettinny myös pääsykokeiden pisteytyksiä. Jos ja kun siellä ruotsinkieliset vastaukset lukee tietenkin ruotsinkielinen tarkastaja, niin mitenköhän ne pisteyttää "kieliveljensä" vastaukset? Saako ruotsinkieliset niistäkin paremmat pisteet? Oma arvaukseni on, että "veljeä ei jätetä" tässäkään asiassa.
Tästä saisi hyvän aiheen jollekin iltapäivälehdelle. Kuka ehtii ensin?
Satun tekemään yötyötä, jossa on mahdollisuus surffailla halutessaan.
Kuten jo sanottu, niin yksipuolinen poliittinen agitointi ei kuulu tälle palstalle jos sanojan tehtävä ei ole mikään muu kuin yhden asian julistaminen.
Tämä palsta on pääsykokeista keskustelemista varten, ei kielikiintiöistä.
Mutta miksi ruotsinkielisille annetaan yli neljäviikkoa etumatkaa lukemisen aloittamisessa käyttämällä vuonna 2009 ollutta kirjaa käännettynä? Tarkoitan siis "Jukka Kekkonen: Kontekstuaalinen oikeushistoria" kirjaa, mikä on tänä vuonna ruotsalaisilla "Jukka Kekkonen: Kontextuell rättshistoria.".
Eikö ne reilusti alemmat pisterajat enää riitä? Onko tämä oikeudenmukaista?
"Eikö ne reilusti alemmat pisterajat enää riitä?"
No, eipä riitä.
Yliopistoon pyrittäessä ruotsinkielinen voi keskittyä PÄÄSYKOEAINEEN lukemiseen ja suomenkielinen joutuu pänttäämään RUOTSIA – onko tämä tasapuolista?
Helsingin yliopiston (ja vastaavasti muiden Suomen yliopistojen) ruotsinkieliseen opetukseen pyrkivillä suomenkielisillä täytyy olla joko valtion tutkintolautakunnan todistus TÄYDELLISESTÄ ruotsinkielen taidosta tai hakijan täytyy osallistua tiedekunnan järjestämään vaativaan ruotsinkielen kielikokeeseen.
RUOTSINKIELISELTÄ EI VAADITA MITÄÄN SUOMENKIELEN KOETTA, kun hän hakee suomenkieliseen opetukseen Helsingin yliopistoon tai mihin tahansa muuhun suomenkieliseen oppilaitokseen.
Kuinka tilanne voi olla näin epätasa-arvoinen eri kieliryhmien nuorille?
Kun ruotsinkielinen pyrkijä voi keskittyä lukemaan sitä ainetta, minkä opiskeluun hän on pyrkimässä, pänttää suomenkielinen ylioppilas samaan aikaan RUOTSINKIELTÄ, että pärjäisi kielikokeessa.
Molemmat edellä mainitut kielikokeet ovat hyvin vaativia - varsinkin valtion tutkintolautakunnan todistuksen saamiseen TÄYDELLISESTÄ ruotsinkielen taidosta pystyy ani harva Suomessa. Lisäksi se on kallis (maksaa 86-100 euroa). Kaiken huippu on se, että kielikoe vie kaksi kokonaista päivää aamusta iltaan.
Toisaalta valtion tutkintolautakunnan todistusta ei ehdi saada, koska uusi ylioppilas pyrkii haluamaansa jatko-opetukseen joko valmistumiskeväänä tai –kesänä, ja valtion kielikoe järjestetään myöhään syksyllä.
Varattomille tai vähävaraisille opiskelijoille 86 - 100 euron kielikoemaksu tuntuu kohtuuttomalle.
Pääsykokeiden pisterajat eivät perustu tasa-arvoisuuteen, vaan ne ovat poliittinen päätös. Suomalaisessa demkratiassa katsotaan, että ruotsinkielisyys oikeuttaa mm. helpompaan edistymiseeen opiskeluissa. Myös opiskelijoilla on äänioikeus. Katsokaakin tarkkaan, kenelle annatte äänenne.
Vaalit ovat nyt ohitse. Kovaa pulinaa on ollut jytkystä, minkä taakse on jäänyt se tosiasia, että yli puolet kansanedustajista vastustaa pakkoruotsia. Nyt on hyvä tilaisuus pyrkiä vaikuttamaan myös yhdenvertaiseen koulutupoitiikkaan .
Yleisönosastoihin ja suoraan valittuihin kansanedustajiin yhteyttä ottamalla asiat voisivat kulkea positiivisempaan suuntaan. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset voisivat olla samalla viivalla koulutuspaikkoja jaettaessa. Ruotsinkielisyydetä ei tule saada tasoituspisteitä enää.
Jamin ripulipieru haisee.
Tästä aiheesta on aikanaan jätetty tutkimuspyyntö Oikeuskanslerille:
"Suomalaisuuden liitto ry kääntyy Teidän puoleenne, herra Oikeuskansleri, seuraavassa asiassa:
Suomen hallitusmuodon 14 § 3 mom. mukaan "Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan".
Oheisesta aineistosta käy selvästi ilmi, että yleisesti ottaen suomenkielisten on huomattavasti vaikeampi päästä lukioon, toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin kuin ruotsinkielisten.
Ruotsinkielisille on eri koulutustasoille niin paljon paikkoja, että karsintaa ei useimmilla tasoilla ole lainkaan. Pääsymahdollisuudet vaihtelevat hieman aloittain ja oppilaitoksittain. Hakija- ja aloituspaikkatilastoista voi jokainen todeta, että karsinta suomenkieliseen koulutukseen on merkittävästi suurempi kaikilla aloilla ja tasoilla.
Suomalaisuuden liitto ry pyytääkin Teitä, herra Oikeuskansleri, tutkimaan, rikkooko opetusministeriö perustuslakia mitoittaessaan koulutuksen aloituspaikat niin, että suomenkielisten on vaikeampi päästä edellä mainittuihin oppilaitoksiin kuin ruotsinkielisten?
Kunnioittavasti
Suomalaisuuden liitto ry"
Jami Ryydistä on jätetty pyyntö suljetulle osastolle.
Sitten kun Oikeuskansleri ehtii, jaksaa tai viitsii vastata, niin laittaistko vastauksen myös tänne. Kiitos jo etukäteen.
et varmaan tiedä,muttatervetuloa todellisuuteen: oikeuskanleri heittää tilastojen mukaan lähes kaiken roskiin.Vain jos on kyse maineen menetyksestä tms.niin hän tutkii.Ja kun on tehty näitä soppareita valtion kanssa ,niin mistäpä sen voi tietää onko joku ministeri silloin vaikka pakottanut kanslerit ym.ym.tekemään mitä hän haluaa?tai vaikkapa lahjonutkin
Höpö höpö! Ei ruotsinkieliset saa korkeampia arvosanoja samantasoisesta suorituksesta kuin suomenkieliset - ei takuulla. Todista mulle mistä sellainen
tieto on peräisin!!!
Sinä joka väität että ruotsinkielisilla on 10 % huonommat tulokset kuin suomenkieliset Pisatutkimuksessa et ole ottanut huomioon että nykyään on paljon koululaisia joilla on suomenkieli äidinkielenä mutta haluavat käydä ruotsinkielistä koulu (Sinänsä hyvä asia). Mutta jos kotona puhutaan vaan suomea nämä suomenkieliset oppilaat eivät, kielillisistä syistä, pärjää yhtä hyvin kuin ruotsinkieliset mikä seikka pudottaa ko tulokset arviolta 11 %!
Suomen ruotsalaiset koulut eivät ota suomenkielisiä oppilaita.
Sen sijaan suomenkielisissä kouluissa on 120 eri kieltä äidinkielenään puhuvaa oppilasta.
"Lainaus:
mutta käytännössä ei toimi jos lapsesi ei osaa kieltä niin että pystyisi opiskelemaan ruotsiksi. Heillä ei ole mitään velvoitetta tukea ummikkolastasi vaan ohjaavat kyllä teidät etsimään lapsellenne sopivan koulun.
Tämä on niin väärin. Miksi on ok laittaa ummikko mamulapsia suomea oppimaan suomalaiseen kouluun, mutta samalla idealla ei voi laittaa ummikkoa ruotsinkieliseen kouluun?"
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1377806/voinko_laittaa_suomenkielisen_lapseni_ruotsinkieli
.
Hufvudstadsbladet: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
- Tarkoittaa että ei tarvitse käydä valmennuskursseja eikä niitä ole olemassakaan ruotsinkielisille.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
.
Ei ole mikään salaisuus, miten ruotsinkielisia suositaan. Noustaan yhdessä sitä vastaan! Lisää melua asiasta.
"Noustaan yhdessä sitä vastaan! "
"Ei ole mikään salaisuus, miten ruotsinkielisia suositaan."
Minulle ainakin oli suuri yllätys kuinka valtavasti ruotsinkielisia suositaan kielikiintiöillä, ja että heistä näin 53% pääsee yliopisto-opintoihin, vähän niin kuin "keittiön" kautta.
.
Taas tänä vuonnakin ruotsinkieliset saivat keskimäärin paremmat yo-arvosanat kuin suomenkieliset tämä perustuu siihen, että ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa omine Gaussin käyrineen.
Näin Suomen ruotsalaiset saavat yhtä arvosanaa paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset samoilla tiedoilla, mutta silti he tarvitsevat ylisuuret kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja, kuten lääkäreiksi, juristeiksi ja ekonomisteiksi.
Ruotsinkielisten kielikiintiöt ovat valtava vääryys suomenkielisiä kohtaan.
En ollut ennen tiennytkään tällaisesta järjestelystä ruotsinkielisten hyväksi. Kuinka tällainen asia on pystytty pitämään näin salassa ja kaiken lisäksi vielä nettiaikanakin?
no kun miettii millaista sakkia ministeriössä istuu,esim.wallin,katainen ja niinistön "sale"
mielenosoitus wallinin työpajalle,mukana iltis
Persuilu tässä eniten haisee. Kateellisia juntteja valittajia.
T. Suomenkielinen
...ja esimerkiksi kauppakorkean pääaineisiin on tiukat kiintiöt (varsinkin jos suosittu pääaine kyseessä), mutta hankenilla ei. hah.
On varsin kummallista, että näin perustavaa laatua olevasta asiasta kuin yliopistojen kielikiintiöt, ei ole kerrottu koulussa missään vaiheessa.
Ei myöskään ruotsinkielisten (1300 henkilölle) omasta ylioppilastutkintolautakunnasta ja sen ihka omista kriteereistä ole kerrottu koulussa - miksi näin tärkeät asiat ovat "unohtuneet" opetusohjelmasta?
Don't feed the troll.
Suuret kielikiintiöt pitävät yllä ruotsin kielen privilegiota, jonka tarkoituksena on turvata ruotsinkielisille helpompi ja parempi elämä - ja siinä se on onnistunut erinomaisesti.
Kuka nyt paremmasta elämästä haluaisi luopua. Miksi kokoomus ja sdp ja varsinkin vasurit kannattavat pakkoruotsia ja kielikiintiöitä, sitä toki voi pohtia.. Ehkä vaaliraha liikkuu ruotsinkielisistä rikkaista säätiöistä puolueille jotakin reittiä..
Kyse on valtapolitiikasta, muut syyt on keksittyjä tuon valtapolitiikan peittelemiseksi.
Ruotsinkielisten suuret kielikiintiöt yliopistoihin ovat täysin rikollisia. Kuinka yhtä ja parhaiten menestyvää väestönosaa voidaan suosia näin rankasti?
Saapa nähdä milloin ne saavat ansaitsemansa tuomion.
TÄMÄ ON TÖRKEÄÄ! ESIMERKIKSI LÄÄKIKSEEN ON HELSINGISSÄ ruotsinkielisille OMA VALINTAKIINTIÖNSÄ ja suomenkielisiä helpompi arvostelu, VAIKKA ITSE PÄÄSYKOE ONKIN SAMA! HUOM!--> MIKSI RUOTSINKIELISET EIVÄT OSALLISTU SAMAAN KOKEESEEN SUOMENKIELISTEN KANSSA? VOISIVATHAN RUOTSINKIELISET TEHDÄ silloinkin KOKEEN RUOTSIKSI!! Siis tämä on törkeää. Syynä suomenruotsalaisten omalle valintakiintiölle on se, etteivät he pääsisi lääkikseen,mikäli olisivat kisaamassa samoista opiskelupaikoista suomenkielisten kanssa.He ovat HUONOMPIA KOULUSSA kuin suomenkieliset, siksi heillä on oma ylioppilastutkintolautakuntansakin.
Pisterajat Helsingin lääkiksen valintakokeissa 2012:
suomenkielisille: 52.477
ruotsinkielisille: 43.877
Mitä tapahtuu niille suomenkielisille pyrkijöille, joiden opiskelupaikan vie kokeissa heikommin pärjännyt ruotsinkielinen kielikiintiön avulla??
Ai kai osasta vain tule näitä SYRJÄYTYNEITÄ?
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlands...
Lainaus YLE:
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen...
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOSTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliseen kiintiössä opiskeee useita äidinkieleltään suomenkielisiä. Suomenkielisten hakeutumista ruotsinkieliselle linjalle opiskelemaan helpottaa sekin että valintakokeen saa tehdä suomeksi tai ruotsiksi riippumatta siitä hakeeko opiskelemaan suomen/ruotsinkieliselle linjalle.
Suomenkielisen ja suomeksi äidinkielen yo-kokeen suorittaneen tulee läpäistä valintakokeen lisäksi ruotsinkielen koe, jossa vaaditaan hyvää, mutta ei läheskään äidinkielen tasoista kielenhallintaa. Kielikoe on pitkän lukio-ruotsin hallinnalla ja pienellä harrastuneisuudella kenen tahansa selvitettävissä.
Vuosina 2005-2012 ruotsinkielisen kiintiön 30:sta paikasta osa on jäänyt täyttämättä vain vuosina 2011 (26 valittua), 2010(29 valittua ), 2009(29 valittua). Kannattaa myös huomata, että täyttämättä jääneet ruotsinkieliset opintopaikat siirretään suomenkieliseen kiintiöön. Eli vuosina 2011, 2011, ja 2009 suomenkielisiä valittiin vastaava määrä enemmän.
Suomi on ihmeellinen maa oppilasvalinnoissa valtavassa "kotimaisten" kielten epätasapuolisuudessaan:
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suomenkielisellä linjalla opiskeee merkittävä määrä äidinkieleltään ruotsinkielistä. Ruotsinkielisten hakeutumista suomenkieliselle linjalle opiskelemaan helpottaa se, että valintakokeen saa tehdä ruotsiksi, vaikka hakeekin opiskelemaan suomenkieliselle linjalle.
Suomenkielisen ja suomeksi äidinkielen yo-kokeen suorittaneen tulee läpäistä valintakokeen lisäksi ruotsinkielen koe, jossa vaaditaan hyvää ruotsinkielen hallintaa.
Mutta,.... MUTTA ruotsinkielisen EI TARVITSE OSOITTAA SUOMENKIELEN hallintaa, kun hakeutuu suomenkieliselle linjalle.
Ja SOKERIT POHJALLA... ruotsinkieliset pääsevät yliopistolain mukaan kymmenen (10) pistettä alemmilla pääsykoepisteillä sisään kuin suomenkieliset.
.
Itseassa Helsingin lääketieteelisen tiedekunnan hakuoppaan mukaan:
"Lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan hyväksyä vain sellainen hakija, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn hakijan pistemäärä vähennettynä 10 pisteellä."
Eli jos käy hurja tuuri ruotsinkieliselle linjalle voi jonain vuonna päästä KORKEINTAAN 10 pistettä alemmalla pistemäärällä kuin suomenkieliselle,
Useina vuosina pisterajojen ero on kuitenkin ollut pienempi esim. 2012 yhteispistekiintiössä
-lääketieteen ruotsinkieliselle linjalle pääsi 90.82-84,642= 6.178 skaalattua pistettä suomenkielistä linjaa alemmin pistein
-hammaslääketieteen ruotsinkieliselle linjalle pääsi 80,832-79,534= 1.298 skaalattua pistettä suomenkielistä linjaa alemmin pistein.
Hakuoppaan mukaan erillistä suomenkielen koetta ei järjestetä,
mutta JOKAISEN suomenkieliselle linjalle hakevan on osoitettava kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista:
"1) Perusopetus tai toisen asteen tutkinto tai molemmat suomeksi
2) Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. approbatur) TAI suomi toisena kielenä vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
3) Reifeprufung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8
4) IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5
5) EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7
6) Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa vähintään arvosanalla hyvä
7) Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 opintoviikon tai 70 opintopisteen opinnot tai arvosana cum laude approbatur tai vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta
8) Korkeakoulututkinto suomeksi
9) Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava)
10) Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi
11) suomen kielen hyvää taitoa osoittava todistus: - HY:n kielipalveluiden koe keskiarvona taitotaso 5 www.helsinki.fi/kksc/language.services/kielitestit_kv_hakijoille.html
- yleinen kielitutkinto taitotaso 5 oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitutkinnot
- valtionhallinnon kielitutkinto hyvä taito oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot