Ensinnäkin syvä osanottoni Japanin onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen.
Mutta nyt iloisempiin aiheisiin, sillä ok-suursnautseri on iloisella päällä kaikesta huolimatta. En voi tehdä asialle mitään, joten miksi synkistellä. Kevät on koittanut ja muuttolinnut palanneet takaisin omalle pihalle. Weber on kuumana (6 polttimoa) ja toisen terassin ledit käännetty off-asentoon. Tarkistin liiterin ja toden totta, siellä oli talven jäljiltä 8 pulloa Xo-konjakkia, jotka olin sinne jemmannut ja unohtanut. Myös ullakolta löytyi korillinen Xo:ta, en vain muista koska se on sinne jemmattu, heh heh, aina ei jaksa muistaa.
Laittelen tuossa savustettua haukea hiljalleen. Grillin reunoilla sähisevät uuniperunat, joihin laitetaan kermakastiketta katkarapujen ja simpukoiden kera. Tein salaatin, sillä ajattelin yllättää kauniin vaimoni valmiilla ruoalla, jahka hän kotiutuu hyväpalkkaisesta työstään. Lapset saavat syödä kanannahkanakkeja, sillä heille ei lihaisa OK-makkara jostain syystä kelpaa. Kasvatusjuttuja nämä, pitääpä skarpata taas.
Vaimolleni ostin yllätykseksi pienen kotiparturisetin, jotta hän saa pään helposti siistiin kuntoon. Minkä pään, se jääköön palstalaisille arvoitukseksi, heh heh, mutta yläpäästä ei liene kyse.
Kävin tuossa toisen citymaasturinkin pesettämällä ja vahauttamalla. Kätevästi tekstiviestillä tietenkin (työsuhdepuhelin). Kyllä kiiltää ja on siinä naapurilla taas ihmettelemistä, kun samanlaista V6tosta tekisi mieli.
Pakko tunnustaa, täytyy vähän ensin lepytellä vaimoa. Uhkasin nimittäin eilen - Xo-pullon kurlattuani - muutattaa koko perheen kerrostaloon jos ruoka ei ole heti valmiina lopettaessani etätöitä. Vaimo siihen, että olisit edes uhannut väkivallalla tai tappamisella, niin olisi helpompi antaa anteeksi. Mutta että kasarmiin muutettaisiin, sitä en anna ikinä anteeksi, totesi hän. Nyt sitten mököttää eikä vastaa tekstiviesteihin.
Noh, kyllä hän siitä varmasti leppyy. Ensin hyvää ruokaa, sitten pihasta kerättyjä narsisteja kukkaruukkuun, illalla vielä kuorrutan lihanuijalla kermat pipariin, ja se on siinä. Rauha palaa, näin uskon.
Että voi sitä ok-talossakin joskus olla pientä sanaharkkaa.
Kuinkas muuten tuhnujen luona, heitelläänkös siellä mäyräkoiria seinaan riitatilanteen sattuessa vai puhuuko luuvitonen kun sanat eivät riitä?
Mutta nyt iloisempiin aiheisiin, sillä ok-suursnautseri on iloisella päällä kaikesta huolimatta. En voi tehdä asialle mitään, joten miksi synkistellä. Kevät on koittanut ja muuttolinnut palanneet takaisin omalle pihalle. Weber on kuumana (6 polttimoa) ja toisen terassin ledit käännetty off-asentoon. Tarkistin liiterin ja toden totta, siellä oli talven jäljiltä 8 pulloa Xo-konjakkia, jotka olin sinne jemmannut ja unohtanut. Myös ullakolta löytyi korillinen Xo:ta, en vain muista koska se on sinne jemmattu, heh heh, aina ei jaksa muistaa.
Laittelen tuossa savustettua haukea hiljalleen. Grillin reunoilla sähisevät uuniperunat, joihin laitetaan kermakastiketta katkarapujen ja simpukoiden kera. Tein salaatin, sillä ajattelin yllättää kauniin vaimoni valmiilla ruoalla, jahka hän kotiutuu hyväpalkkaisesta työstään. Lapset saavat syödä kanannahkanakkeja, sillä heille ei lihaisa OK-makkara jostain syystä kelpaa. Kasvatusjuttuja nämä, pitääpä skarpata taas.
Vaimolleni ostin yllätykseksi pienen kotiparturisetin, jotta hän saa pään helposti siistiin kuntoon. Minkä pään, se jääköön palstalaisille arvoitukseksi, heh heh, mutta yläpäästä ei liene kyse.
Kävin tuossa toisen citymaasturinkin pesettämällä ja vahauttamalla. Kätevästi tekstiviestillä tietenkin (työsuhdepuhelin). Kyllä kiiltää ja on siinä naapurilla taas ihmettelemistä, kun samanlaista V6tosta tekisi mieli.
Pakko tunnustaa, täytyy vähän ensin lepytellä vaimoa. Uhkasin nimittäin eilen - Xo-pullon kurlattuani - muutattaa koko perheen kerrostaloon jos ruoka ei ole heti valmiina lopettaessani etätöitä. Vaimo siihen, että olisit edes uhannut väkivallalla tai tappamisella, niin olisi helpompi antaa anteeksi. Mutta että kasarmiin muutettaisiin, sitä en anna ikinä anteeksi, totesi hän. Nyt sitten mököttää eikä vastaa tekstiviesteihin.
Noh, kyllä hän siitä varmasti leppyy. Ensin hyvää ruokaa, sitten pihasta kerättyjä narsisteja kukkaruukkuun, illalla vielä kuorrutan lihanuijalla kermat pipariin, ja se on siinä. Rauha palaa, näin uskon.
Että voi sitä ok-talossakin joskus olla pientä sanaharkkaa.
Kuinkas muuten tuhnujen luona, heitelläänkös siellä mäyräkoiria seinaan riitatilanteen sattuessa vai puhuuko luuvitonen kun sanat eivät riitä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.