Niin miettikäämme

STT

Osalla suomalaisperheistä on pahoja vaikeuksia arkisen elämän pyörittämisessä.

Väestöliiton asiantuntija puhuu arjen kellumisesta, jolloin esimerkiksi kotityöt kasaantuvat, elämässä ei ole säännöllistä rytmiä eikä lapsista jakseta huolehtia kunnolla. Joillekin voi olla vaikeaa suunnitella jopa ruokailuaikoja tai lasten päiväkotiin lähtöä.

Elämän yllättävät käänteet kuten työttömyys, vakava sairaus tai ero saattavat heilauttaa arjen raiteiltaan.

– Kun on olemassa perheen ulkopuolisia kytköksiä, kuten työ- ja hoitopaikka, asiat on helpompi saada aikatauluun. Esimerkiksi työttömällä arjen rutiinit katoavat helpommin, sanoo Mona Jonsson Väestöliitosta.

Jonssonin mukaan perhetyöntekijät kohtaavat erityisen paljon yksinäisiä äitejä, jotka ovat uupuneet arjen taakan alla.

– Jos lasten kanssa täytyy jokaisesta asiasta neuvotella, se vie paljon energiaa ja on luonnollisesti pois muiden asioiden hoitamisesta, Jonsson sanoo.

Suomessa ei ole enää paluuta 1980-luvun kaltaisiin pieniin tuloeroihin. Eriarvoisuus on asiantuntijoiden mukaan tullut jäädäkseen ja voi kasvaa lisääkin. Tuloerojen kasvu ei heidän mukaansa näytä riippuvan lainkaan siitä, mikä puolue on vallassa. Vaikka vaalien alla keskustelua voidaan käydä kiihkeästi, niin todellisuus voi olla toista kuin ihanteet.

Outi Kokko
17.3.2011 06:02

Paisuneet tuloerot tuskin supistuvat. Suunnittelija Pekka Ruotsalainen arvioi Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa, että on helppo ennustaa tuloerojen ja pienituloisten määrän jäävän selvästi entistä suuremmaksi.

– Paluu 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin ei tunnu todennäköiseltä, hän kirjoittaa.

Kansantaloustieteilijät lehtori Hannu Tanninen Itä-Suomen yliopistosta ja vanhempi tutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta pitävät johtopäätöstä realistisena.

Riihelä perustelee tulevaisuudenkuvaa parikymmentä vuotta kasvaneiden tuloerojen kasvun syillä. Jo ennestään hyvin ansainneiden tulot ovat kasvaneet eniten, mikä selittyy Riihelän mukaan etenkin pääomatulojen kasvulla. Sen taustalla on veropäätös:1980-luvun lopussa ansiotuloverotus eriytettiin pääomaverotuksesta.

Myös ansiotulon verot ovat pienentyneet. Tilastokeskuksen mukaan 72 000 euroa vuodessa ansainnut olisi vuonna 2009 joutunut maksamaan ansiotuloveroja valtiolle noin 11 800 euroa vuodessa. Vuoden 1995 veroasteikon mukaan elinkustannusindeksillä oikaistu summa olisi ollut noin 20 000 euroa.

Pienituloisimman tulokymmenyksen reaalitulot ovat miltei polkeneet paikallaan, mutta suurituloisimman prosentin reaalitulot ovat kasvaneet huimasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2007 ne olivat 2,4 kertaa niin suuret kuin 12 vuotta aiemmin.

Tuloerot kasvavat
vastaisuudessakin

Finanssikriisi näivetti pääomatuloja, mikä laski selvästi varakkaimpien ansioita. Riihelä ennakoi, että talouskasvun kiihtyminen kääntää tilanteen nopeasti.

– Ellei mitään dramaattista tapahdu, on todennäköistä että sama kehitys jatkuu ja tuloerot kasvavat edelleen, hän sanoo.

Ruotsalainen kirjoittaa markkinavoimien aiheuttamasta tuloerojen kasvusta. Tanninen muistuttaa, että samaan aikaan, kun johtajien palkat kannustinpalkkioineen ovat kohonneet, työvoimaa on alettu käyttää yhä joustavammin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kaupoissa on paljon osa-aikaisia, joiden kokonaistulot jäävät niukoiksi.

Muissakin länsimaissa tuloerot ovat kasvaneet, mutta Ruotsalaisen mukaan kehitys ei ole ollut niin rajua kuin Suomessa.

– Suomi on viime vuosina ajanut tuloerojen suuruudessa kirkkaasti muiden Pohjoismaiden edelle.

Yhteiskunnan arvot
ovat muuttuneet

Tannisen mukaan Suomessa yhteiskunnan tuloja tasaava vaikutus on verotuksen ja tulonsiirtojen osalta heikentynyt.

– Yhteiskunnan arvostukset ovat muuttuneet, hän korostaa.

Tanninen viittaa Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin lausuntoihin, joissa tämä hämmästelee tuloeroista ja verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä käytävää keskustelua. Kalevan tammikuisen uutisen mukaan Wahlroosin mielestä tulonjaossa Suomi on taivasten valtakunta ja tuloerojen tasaus tai verotuksen progressiivisuuden lisääminen eivät paranna Suomen kilpailukykyä.

– Edes Yhdysvalloissa ei 1950- ja -60-luvuilla hyväksytty sitä, että johtajat vaativat itselleen kohtuuttomat edut, Tanninen sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyisin yritysjohto ja eliittiin kuuluvat sopivat keskenään palkkatasonsa. Ongelmana on, että he sen enempää kuin poliittinen eliittikään eivät enää kohtaa muita kuin samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia.

Aate kuin aate –
tuloerot ovat kasvaneet

Tuloerot ja niihin liittyvä suhteellinen pienituloisuus ovat Ruotsalaisen mukaan lisääntyneet riippumatta siitä, ketkä maata ovat hallinneet. 1990-luvun alun jälkeen valta on vaihdellut poliittisen värikirjon ja eri kokoonpanojen välillä paljon.