Ehdotan keskustelunaiheeksi Charles Bukowski'n. Suosikkini on mainio Lounaalla (Kustannusliike Sammakko 1999). Pieni näyte/s. 71: "Ehkä helvetti onkin olemassa? Jos on, niin minä joudun sinne, ja arvaapa mitä? Runoilijat lukevat minulle tuotoksiaan ja minun on pakko kuunnella. Minut hukutetaan rehvastelevaan turhamaisuuteen, heidän ylitsepursuavaan itserakkauteensa: minun helvettini, jos helvetti on olemassa: runoilija runoilijan jälkeen lukee ja lukee..." Voin kuvitella. Onko hän siellä?
Bukowskia!
Jasser
7826
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
on yksi minunkin suosikkejani. Taitaa tosin olla juuri Lounaalla-kirjassaan, jossa hän toteaa poistuvansa ilman uskoa. Muttei hänen kuuluisuutensa kyllä loogisuuteen perustukaan. Minusta Postitoimisto on Chinaskin ykkönen.
Jos Buko nappaa niin tsekkaappas Philip Djian...
Myös Henry Millerin "Hiljaisia päiviä Clichyssä" kuuluu samaan kategoriaan.
...Bukowski haudattiin tuulitakissa jonka taskussa oli muutama taalan seteli- eli aivan kuin mies olisi raviradalle menossa, jälleen kerran? Tämä tieto löytyy NPR.org:n (National Public Radio) ääniarkistosta (kuoleman 10-vuotispäivämuistelu).
Minun ehdoton herra Charles Bukowski-valintani on Pulp, vaikkakin se tavoittelee vastakulttuuria ja mediaseksikkyyttä. Toisaalta näen Bukowskin myös Allen Ginsberginä, mutta valitettava tosiasia on, että Buko ei ollut se, joka loi Huudon kaikessa intellektuellisuudessaan ja tekointellektuellisuudessaan. Bukowskin karkeus oli jotakin ennenkuulumattoman ja viihteellisen hirveää, enkä näe monien kirjailijoiden "henrychinaski"-plagioinnissa todellista pointtia.
Buko itse ei elämänkerran mukaan pitänyt Ginsbergista & beatnikeistä liian poliittisuuden ja yhteiskunnallisten asioiden vatvomisen takia. Vaikka tiettävästi hän piti joistakin kyseisen genren runoista/runoilijoista.
Bukon mielestä kirjailijoiden ei myöskään tullut lähteä kaduille saarnaamaan vaan pysyä kirjoituskoneensa ääressä.
Jos Buko kolahtaa niin lukekaapa myös nämä:
- John Fante: Tomu tietää (Bukon esikuva)
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää
Älkää unohtako myöskään Bukon runoutta. Mr.los Angeles piti itseään ennenkaikkea runoilijana. Kaikki suomennetut Bukot löydät www.sammakko.com
Alla runo kokoelmasta Rakkaus on koira helvetistä.
PAIKKA EI NÄYTTÄNYT HASSUMALTA
hänellä oli valtavat reidet
ja upea nauru
hän nauroi kaikelle
ja verhot olivat keltaiset.
lopetin
kierähdin sivuun
ja ennen kuin hän meni kylpyhuoneeseen
hän kahmaisi sängyn alta rätin ja
heitti sen minulle.
se oli kova
se oli jäykkä toisten miesten
spermasta.
pyyhin itseni lakanaan.
hän tuli takaisin
ja pyllisti
ja minä näin koko sen perän
kun hän pisti Mozartia
soimaan.