Äitini jäi taannoin yksineläjäksi ja kaipaisi seuraa koirasta mutta rotu vielä hakusessa. Helpoimmat varmasti labradorin- ja kultainennoutaja mutta ehkä jokin pienempi olisi kompaktimpi kerrostaloon ja autoon. Rotuja olen vertaillut netissä vaan selkeää vastausta en ole löytänyt.
Toivomuksia: -helppohoitoinen, ei vaadi erikoisempaa koulutusta ja jatkuvaa toimintaa, seurallinen ja rakastettava, pysyy kotipihassa, osaa puolustaa perhettään, kerrostaloon joten ei haku herkästi, ja varsinkin mökille turvaksi.
Voi olla ettei täydellistä löydy mutta jos jokin osuisi lähelle, ehdotuksia?
Toivomuksia: -helppohoitoinen, ei vaadi erikoisempaa koulutusta ja jatkuvaa toimintaa, seurallinen ja rakastettava, pysyy kotipihassa, osaa puolustaa perhettään, kerrostaloon joten ei haku herkästi, ja varsinkin mökille turvaksi.
Voi olla ettei täydellistä löydy mutta jos jokin osuisi lähelle, ehdotuksia?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kerrostalossa ei kannata pitää koiraa, joka ollaan koulutettu puolustamaan perhettään vierailta. Se hyökkää helposti vieraiden kimppuun rapussa tai ainakin yrittää, joka saattaa aiheuttaa suurta melua. Koira on minusta ehdottomasti totutettava luottamaan vieraisiin. Eikä pieni koira muutenkaan pelota vieraita. Mutta jos koira puree ja vahingoittaa jotakin vierasta ihmistä, se viedään poliisin määräyksestä lopetettavaksi sekä omistaja tuomitaan sakkoihin ja korvaamaan koiransa aiheuttamat vahingot. Koirasta on ikävää myöhemmin luopua siitä syystä, että se onkin kasvanut yllytyksen myötä ylisuojelevaksi ja agressiiviseksi.
Mutta suosittelisin amerikanstaffordshirenterrieriä. Se pelottaa kyllä vieraat pois pelkällä ulkomuodollaan, eli sen ei tarvitse vartioida. Se on riittävän pieni soveltuakseen autoon. Amstaffi on pieni, pelottava koira, vaikka pelko sitä kohtaan turhaa olisikin.
toiveena oli, että ei vaadi suurempaa koulutusta, ja on muutenkin helppo koira. Amstaffi ei täytä mielestäni näitä kriteerejä vaikka muuten olisikin kyllä oikein sovelias mielestäni kyseisen ihisen seuraksi. Amstaffit kuitenkin ovat yleensä todella kovapäisiä ja vaativat määrätietoisen omistajan
Minulla on eri käsitys amstaffista, mutta mielipiteitä on monia. Toki luonteet vaihtelevat koirilla yksilöittäin, joka saa ihmisille eri käsityksiä eri koirarotujen luonteista. Minun tapaamani amstaffit ovat ainakin olleet ihmisrakkaita, ystävällisiä ja sosiaalisia, eivätkä mitään kovapäisiä.
Kyllä kyllä, amstaffithan ovat pelottavasta ulkonäöstään huolimatta mitä ihmisrakkaimpia, iloisimpia ja ystävällisimpiä koiria, en tarkoittanut tuolla kovapäisyydellä mitään negatiivista Mutta tarkoitin tuossa ylempänä että ovat haastavia koulutettavia (=kovapäisiä), useimmat ovat aikamoisia jästipäitä. Eli koiran koulutuksessa on oltava todella määrätietoinen, ja nimenomaan amstaffilla koulutuksen onnistuminen on todella tärkeää jotta koirasta saa yhteiskuntakelpoisen lemmikin. Jos helppo koulutettavuus on tärkeää, ei amstaffi ole paras valinta (viime kädessä koirat ovat kuitenkin yksilöitä). Muuten amstaffi on todella mainio seuralainen kelle tahansa, jos vain on kykyä opettaa koira asianmukaisella tavalla. Ainakin kaikki itse tapaamani amstaffit ovat olleet mahtavia koiria, persoonallisia, iloisia ja todella ihmisrakkaita. Mutta täytyy kuitenkin korostaa omistajan vastuuta tämän rodun ollessa kyseessä, huonosti koulutettuna voi olla todellinen riesa omistajalle, sekä esim. vieraille koirille.
En todellakaan suosittele amstaffia vaan jotain helpompaa rotua. Esim. Olli Saarelan amstaffi tappoi rappukäytävässä samassa talossa asuvan pienemmän koiran. Siinä ei auta vaikka koira olisi kuinka ihmisystävällinen hyvänsä jos se ei siedä vieraita koiria. Amstaffi ei välttämättä sovi ympäristöön jossa joutuu jatkuvasti tapaamaan toisia koiria vaan suosittelen jotain sosiaalisempaa rotua kuten noutajat. Erityisesti narttu kultainen noutaja tai labbis olisi helpompi kuin uros ja hieman helpommin hallittavissa koska on kevyempi kuin uros. On paljon myös muita mukavia "pehmeitä" rotuja kuten lagotto, spanielit, lyhytkarvainen collie ja itseä on alkanut viimeaikoina mielyttämään espanjan vesikoira kun siitä ei lähde irtokarvaa jota omilta noutajilta lähtee.
Tätä juuri hain takaa, mutta mikäli kokee selviytyvänsä amstaffin tuomista haasteista, on rotu mitä antoisin.
Kuka noutajia (tai collieita, spanieleita tai vesikoiria) pelkää ? Ja aloittajanhan oli tarkoitus hankkia koira, joka mahtuu hyvin autoon. Kiharakatvainennoutaja ja chesapeakelahdennoutaja (jotka ovat noutajista vartioivimpia) ovat ainakin niin suuria, että vievät farmaristakin melkein koko tavaratilan.
Minä suosittelisin appenzellinpaimenkoiraa. Se on melko vankkarakenteinen, eli ei vie paljoa tilaa autossa. Se on vaikuttavan näköinen ja pitää olemuksellaan varkaat loitolla. Ei missään nimessä aggressiivinen rotu, vaikka onkin hyvä vahti, mutta ei hauku turhia. Viihtyy toisten koirien seurassa.
Aloittaja ei hakenut peloittavaa koiraa, vaan seurakoiraa myöskin mökille turvaksi. Kyllä yksi noutaja riittää mökille turvaksi. Omat noutajani osaavat kyllä kertoa vieraista äänistä ja ihmistä ja jos ympäristössä on jotain kummaa. Vahtivietti korostuu erityisesti mökillä. Iso koira toimii myös pelkkänä pelotteena.
Mutta aloittaja halusi sellaisen rodun, joka myös mahtuu hyvin autoon, eli ilmeisesti enintään jonkin englanninspringerspanielin kokoisen.
appenzeller on hyvä mutta vaativa rotu.
Äitisi on oltava aktiivinen ja koulutusintoinen jos ottaa energisemmän rodun.
Ja osattava myös hallita vahtivaa rotua.
Oma äitini haki noilla kriteereillä rotua myös mutta en olisi sille vahtikoiraa suonut koska ei osaa kouluttaa koiria eikä ole aktiivinen päädyimme yhteistuumin helppoon rotuun ei vahtivaan realistinen pitää olla.
Energiataso- kuinka pitkät lenkit
koulutettavuus hallinta äidilläsi millainen
on ns helppojarauhallisiakin rotuja esim chow tai eurasier, japanin pystykorva, staby tms..eli harkitse tarkoin millainen äitisi luonne ja aktiivisuus ja koulutustaito.
Vartioiva rotu ei sovi minusta yhteen mahdollisimman helpon rodun kanssa. Suojelutaipumus vaatii koiralta kovuutta. Ja vahtimaan yllytetty koira ei taida oikein hyväksyä toisia koiria. Mutta jokainen koira (rodusta riippumatta) puollustaa kyllä perhettään tositilanteessa.
No esim cavaljeeria tuskin kukaan ottaa vahtikoiraksi tai japanin chinetc..ei kaikista ole vahdiksi.
mutta en silti suosittelisi vahtikoiraa aloittajalle vain hälyttävää rotua ja niistä voisi löytyä.
Eikös hälyttävä koira tarkoita juuri vahtikoiraa ? Hampaiksi käyvä koira puolestaan on jo vartiokoira.
niin ehkä tuo on tulkinnallista itse kun puhun vahtikoirista puhun vain oikeasti vahtivista en hälyttävinä vain. Joka myös tarvittaessa puolustaa. Ja vaatii jo hieman kokoakin. Laumanvartijat, schäferit,appenzeller etc..
Vartiokoiranimitystä käytän vain virassa olevista ..
juu melkein kaikki koirat vahtii sitten noilla kriteereillä mikäli ei puolustamista tarvita muttei kaikki ole edes hälyttäviä.
Hälyttävään ääneen kelpaa sitten ehkä vain äänihälytin tuomaan turvaa. Ja rodun voi valita ihan vain seurakoirarooliin..ei naapuritkaan hermostu jos hälytin laukeaa väärässä paikassa. ;)
No täytyy sanoa, että noilla kriteereillä tulee varmaan ongelmia. "Ei vaadi erikoisempaa koulutusta ja jatkuvaa toimintaa, mutta osaa puolustaa perhettään ja on turvaksi" -kriteerit vähän ristiriidassa. Jos koira on ns. turvaksi tulee sen olla iso(hko), peloton jne. ja tällainen rotu vaatisi sitten jo sitä koulutustakin jonkinmoisesti. Mutta hyvä että mietitte realistisesti, ettei sille erikoisemmalle koulutukselle/toiminnalle olisi aikaa ja haluja, ehkä tähän sopisi sitten koira jonka liikunnantarve ei olisi suuri eikä sillä olisi suurempia dominointi-taipumuksia eikä sitä aktivointitarvetta. Muistathan kuitenkin, että kaikki koirat tarvitsevat koulutusta, sääntöjä, johdonmukaisuutta...mutta anyway joistain noista toivomuksista on ehkä luovuttava ja silloin kannattaisi miettiä, että millaiselle koiralle äitisi olisi paras mahdollinen omistaja.
Englanninbulldoggi ? Mitäs sanoisitte :-) Sopii kriteereihinne loistavasti ! Paitsi ei ehkä kovin suojeleva.
Minä tein puolestanne tuon Ilta-Sanomien Hauvakone-testin, käyttäen teidän määrittelemiä kriteereitänne. Vastaukseksi tuli ensimmäisenä SUSSEXINSPANIELI ! Osuiko mielestänne nappiin :-)
Se että jollakulla on omanlaisiaan seksuaalisia suuntautumisia ei kuulu meille joten onnea valitsemallasi tiellä. Veikkaan yöpöhnässä lukeneesi jotakin muuta lehteä kuin Ilta-Sanomaa, voisitko tarkistaa tämän ettei tule munittua Timon mitalla?
Mutta,
Katsellaan ja koostetaan jonkinmoinen yhtälö koirista, eiköhän se valinta saada tehtyä. Kiitos asiallisista ehdotuksista ja tiedoista, aina noista hyötyä on.
Kiitos.
Mistä aina kuvitellaan ettei noutajakoirat tarvitse "kummempaa, vaativaa koulutusta". Ne on pahimmillaan kovapäisiä ja dominoivia, ihan tavalliset kultsut ja labbikset, tollereista ja kiharakarvasista puhumattakaan. Ei kannata mennä helppoon näennäisesti kiltin ja kauniin ulkonäön vuoksi. Itselläni on schipperke ja sekin riittää vahtikoiraksi ihan hyvin. Eikä todellakaan voi jättää kouluttamatta, muuten siitä tulee rottweilerin veroinen hulluke. Että näin..
On 2 englanninbulldoggia ja suosittelen jos et ole sellaista lenkkityyppiä se ei tarvitse paljon lenkkeilyä ja ei tarvitse harjata mutta katso wikipediasta lisää koska aina niitä jalkaonglemia ja häntä meillä on hännät ja jalat leikattu kun on murtunut mutta ei räksytä ainakaan meidän koirat paljoa eikä ole agressiivisia eikä vedä hihnassa meidän koirat tykkää olla autossa hyvin käyttäytyy, Suosittelen.
Eli haet ei koulutettavaa helppoa mutta vahtivaa..chow chow hiljainen vahti. Se ominaisuus tulee ilmi vain jos joku hyökkää ihan oikeasti eli puolustaa emäntäänsä.
http://www.chowchow.fi/?id=B2CCB2A0-E6814234BAB4-78595535EEB3
labbis ja kultsi ei vahdi. Ja vaatii toimintaa. Chowi on itsenäinen yhden ihmisen koira.
oisko sheltti? oppii kyllä talon tavoille ilman erikoisempaa koulutusta, mutta jos sattuu innostumaan koulutuksesta niin rahkeet riittää vaikka mihin. Paimenkoirana ei erkaannu kauas laumasta. Teinä harkitsisin myös vakavasti aikuisen kodinvaihtajan hankkimista. Yleensä on jo normi käytöstavat hallussa ja luonnekin on jo tiedossa eikä tarvitse käydä läpi sitä pentuajan härdelliä.. Tiedän erään perheen jossa toimittiin näin ja ainakin heillä on toiminut erittäin hyvin.
Siinä vaiheessa kun aletaan kyselemään suojelevaa, helppohoitoista, hiljaista ja pientä suojelevaa koiraa kehotan ottamaan sen paristokäyttöisen sieltä marketin hyllyltä ja nappaamaan muutaman napin rauhoittavia. Jos asenne on se, että koirasta haetaan suojaa ja turvaa eikä asia mene päinvastoin, on lähtökohta väärä ja ongelmia aiheuttava.