Elämän ja Kuoleman hirviömäinen syleily ja voimainkoitos jossä kyseessä ei enempää eikä vähempää kuin ihmislajin eloonjääminen. Freud erheellisesti biologisoi 'kuolemanvietin' niinkuin ihmisessä olisi myötäsyntyinen tarve sitoutua status quoon oli se sitten kuinka mieletön hyvänsä. Vallitsevan järjestyksen, status quon, todellisuusperiaate on muokattu niin narsistiseksi että psykoseksuaalisen kehityksensä esioidipaalista vaihetta elävä, primaaristi narsistinen lapsi sulautuu vallitsevaan järjestykseen. Sopeutuminen ja mukautuminen ovat historiaa, nykyisessä kulutusnarsismissa niitä vastaa sulautuminen.
Hirviömäinen syleily.
51
735
Vastaukset
- M.B.
Kasvavan yksilön sulautuminen suoraan narsismiin, narsistiksi?
"Kasvavan lapsen........................................?"
Lapsi on primarristi narsistinen, narsistinen siis jo syntyessään.- M.B.
No jos sen kehityskaaren siitä välistä skippaa, missä se on syntyessään ja sitten siitä sopeutumisen kautta tulee vähemmän narsistinen yhteisönsä muokkauksen tuloksena eli sopeutumisena ympäristöön, paitsi silloin kun ei tule, ja sulautuminen kulutusnarsismiin on pelkkää narsismin riemua syntymästä pyhään aikuisuuteen, koska kaikki on narsismia sulautumisen myötä??
Käsitän tuon sopeutumisen kasvamisen yhteydessä narsismin vähenemisenä kohti aikuisuutta matkatessa. M.B. kirjoitti:
No jos sen kehityskaaren siitä välistä skippaa, missä se on syntyessään ja sitten siitä sopeutumisen kautta tulee vähemmän narsistinen yhteisönsä muokkauksen tuloksena eli sopeutumisena ympäristöön, paitsi silloin kun ei tule, ja sulautuminen kulutusnarsismiin on pelkkää narsismin riemua syntymästä pyhään aikuisuuteen, koska kaikki on narsismia sulautumisen myötä??
Käsitän tuon sopeutumisen kasvamisen yhteydessä narsismin vähenemisenä kohti aikuisuutta matkatessa."...sulautuminen kukutusnarsismiin on pelkkää narsismin riemua syntymästä pyhään aikuisuuteen, koska kaikki on narsismia sulautumisen myötä??"
Sulautuminen on ollut todellisuuta aikaisemminkin, ihmisen ollessa vielä yhteydessä luonnonevoluutioon. Luonnonevoluutio muokkasi seksuali-instituutiota aina parisuhteeseen asti joka muodosti äitilinjaisen suvun ja äitikeskeisen yhteisön. Ihminen vierautui luonnonevoluutiosta työnjaon ja yksityisomaisuuden myötä jolloin alkoi luonnosta vierautunut kultuurievoluutio. Nykyajan todellisuusperiaate on muokattu vastaamaan psykoseksuaalisuutensa esioidipaalista vaihetta elvän lapsen mielihyväperiaatetta mutta vierautuneessa muodossa jollon lapsi sulautuu vieraantuneeseen todellisuusperiaatteesee.- nrsk1
Halebob kirjoitti:
"...sulautuminen kukutusnarsismiin on pelkkää narsismin riemua syntymästä pyhään aikuisuuteen, koska kaikki on narsismia sulautumisen myötä??"
Sulautuminen on ollut todellisuuta aikaisemminkin, ihmisen ollessa vielä yhteydessä luonnonevoluutioon. Luonnonevoluutio muokkasi seksuali-instituutiota aina parisuhteeseen asti joka muodosti äitilinjaisen suvun ja äitikeskeisen yhteisön. Ihminen vierautui luonnonevoluutiosta työnjaon ja yksityisomaisuuden myötä jolloin alkoi luonnosta vierautunut kultuurievoluutio. Nykyajan todellisuusperiaate on muokattu vastaamaan psykoseksuaalisuutensa esioidipaalista vaihetta elvän lapsen mielihyväperiaatetta mutta vierautuneessa muodossa jollon lapsi sulautuu vieraantuneeseen todellisuusperiaatteesee.Humaani industrialismi ei ole toistaiseksi toteutunut missään päin maailmaa.
"Freud erheellisesti.."
Nuo kaksi sanaa riitti että eksyin sivupoluille ajatuksissani.
Kaikki ihmisen oivaltama ja kirjoittama...on vain ihmisen kirjoittamaa.
Katson palstalaisten kirjoitukset ja Freudin kirjoitukset samanarvoisiksi; arvokkaiksi.
:)- M.B.
Minkälaista olisi ihmistä ja ihmisen psyykettä ronkkiva ja terminologiaan ihmisen muotoa hakkaava tiede ilman Freudia?
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=1510
Kulttuurisidonnaisuus muovannut teoriankehitystä. Mutta muovaako teoriat todellisuutta edelleen, etenevästi johonkin suuntaan?
Äkkiseltään tuntuisi, että muovaa, mutta millä aikavälillä? Teorian laskeutuminen kansan pariin käyttökelpoiseksi iskulauseeksi ja yleisenä pidetyksi totuudeksi asioista ja niiden taustoista on ainakin vauhdittunut. Vai onko tämä vain oma illuusioni. Että kun minäkin olen pintapuolisesti kiinnostunut ihmisestä - kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita ihmisestä :D
No, loipa froidin käppänä ainakin tietyllä tapaa kokonaisen oman maailmansa elinaikanaan. Pointsit sille äijälle. M.B. kirjoitti:
Minkälaista olisi ihmistä ja ihmisen psyykettä ronkkiva ja terminologiaan ihmisen muotoa hakkaava tiede ilman Freudia?
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=1510
Kulttuurisidonnaisuus muovannut teoriankehitystä. Mutta muovaako teoriat todellisuutta edelleen, etenevästi johonkin suuntaan?
Äkkiseltään tuntuisi, että muovaa, mutta millä aikavälillä? Teorian laskeutuminen kansan pariin käyttökelpoiseksi iskulauseeksi ja yleisenä pidetyksi totuudeksi asioista ja niiden taustoista on ainakin vauhdittunut. Vai onko tämä vain oma illuusioni. Että kun minäkin olen pintapuolisesti kiinnostunut ihmisestä - kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita ihmisestä :D
No, loipa froidin käppänä ainakin tietyllä tapaa kokonaisen oman maailmansa elinaikanaan. Pointsit sille äijälle.Pointsit Freudille...mutta sulle myös!
Kun kirjoitamme tätä interaktiivista tutkielmaa narsismista, olemme luojia ja lukijoita samanaikaisesti =)
Ja ymmärtäjiä!- LK
M.B. kirjoitti:
Minkälaista olisi ihmistä ja ihmisen psyykettä ronkkiva ja terminologiaan ihmisen muotoa hakkaava tiede ilman Freudia?
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_kirjaesittely.asp&recID=1510
Kulttuurisidonnaisuus muovannut teoriankehitystä. Mutta muovaako teoriat todellisuutta edelleen, etenevästi johonkin suuntaan?
Äkkiseltään tuntuisi, että muovaa, mutta millä aikavälillä? Teorian laskeutuminen kansan pariin käyttökelpoiseksi iskulauseeksi ja yleisenä pidetyksi totuudeksi asioista ja niiden taustoista on ainakin vauhdittunut. Vai onko tämä vain oma illuusioni. Että kun minäkin olen pintapuolisesti kiinnostunut ihmisestä - kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita ihmisestä :D
No, loipa froidin käppänä ainakin tietyllä tapaa kokonaisen oman maailmansa elinaikanaan. Pointsit sille äijälle."Teorian laskeutuminen kansan pariin käyttökelpoiseksi iskulauseeksi ja yleisenä pidetyksi totuudeksi asioista ja niiden taustoista on ainakin vauhdittunut."
Tosin se millaisena se on kansan totuudeksi päätynyt, tuskin saisi esim. Freudin siunausta. Vähän semmoinen rikkinäinen puhelin efekti siinä.
Monessa muussakin aihealueessa sama juttu kyllä.
Minuuden luonnolliseen kehitykseen kuuluu eriytyminen.
Kulutusnarsistiseen kulttuuriin sulautuminen on tapa eriytyä siitä. On vain oivallettava, että ei ole osa tuota kulttuurillista ilmiötä ja muistaa näytellä muiden mukana.
Mielestäni 'status quo' -tyyppinen tasapaino lähtee sisältä ulospäin. Jos sisäisten tiedostamattomien sympaattisen ja parasympaattisen neuroverkoston välillä ei vallitse tasapainoa, se heijastuu väistämättä kykyyn eriytyä ulkoisesta.Siinä samalla muuten tuo neuroverkostojen välinen tasapino heijastuu kykyyn eriytyä sisäisestä. Optimi olemassoloa kuvannee sanayhdistelmä 'siinä välissä'.
- YAK-42
temppuilija kirjoitti:
Siinä samalla muuten tuo neuroverkostojen välinen tasapino heijastuu kykyyn eriytyä sisäisestä. Optimi olemassoloa kuvannee sanayhdistelmä 'siinä välissä'.
Ainut tietämäni keino sympaattisen ja parasympaattisen neuroverkoston tasapainottamiseen on meditaatio. Lieköpä muita onkaan?
YAK-42 kirjoitti:
Ainut tietämäni keino sympaattisen ja parasympaattisen neuroverkoston tasapainottamiseen on meditaatio. Lieköpä muita onkaan?
Lienee kulttuurillimme tyypillistä narsistisesti esineellistää ja vääristää sitä luonnollista tasapainoitusmekanismia - korostamalla suorittamista sisäisen kokemisen sijaan.
Meditaation merkitys sisäisen kokemisen oppimisessa on olennainen.
Pelkkä mekaaninen tuottaminen ilman oikeanlaatuista narsistisen esimielihyvän kokemista aiheuttaa epätasapainon. Tasapainotilaan päästäkseen edellisten on saumattomasti yhdyttävä laadukkaaseen narsistiseen jälkimielihyvään. Lopputuloksena syntyvä tasapaino on rinnastettavissa siihen nirvananoloiseen olotilaan, jonka voi saavuttaa pitkällisen ja laadukkaan meditaation harjoittelun kautta.- YAK-42
temppuilija kirjoitti:
Lienee kulttuurillimme tyypillistä narsistisesti esineellistää ja vääristää sitä luonnollista tasapainoitusmekanismia - korostamalla suorittamista sisäisen kokemisen sijaan.
Meditaation merkitys sisäisen kokemisen oppimisessa on olennainen.
Pelkkä mekaaninen tuottaminen ilman oikeanlaatuista narsistisen esimielihyvän kokemista aiheuttaa epätasapainon. Tasapainotilaan päästäkseen edellisten on saumattomasti yhdyttävä laadukkaaseen narsistiseen jälkimielihyvään. Lopputuloksena syntyvä tasapaino on rinnastettavissa siihen nirvananoloiseen olotilaan, jonka voi saavuttaa pitkällisen ja laadukkaan meditaation harjoittelun kautta.Tuo loppu oli minulle uutta, mutta kuten tiedät, minä en ole perehtynyt kovinkaan syvällisesti psykologiaan. Meditaatiosta voisinkin sitten kirjoitella vaikka koko yön, jos en olisi jo ihan puhki ...
Meditaatiossa on ehkä oleellisinta aivojen eri osissa tapahtuvien toimintojen yhdistäminen, mikä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että tunteet, ajatukset ja teot sulautuvat yhteen. Nykyihminenhän elää usein vain päässään, jolloin kehon toiminnot ovat ikäänkuin irrallaan pääkopasta. Uppoudutaan liikaa ajatuksiin tai tehdään ennen kuin ajatellaan. Lisäksi monilla on suuria vaikeuksia saada yhteyttä omiin tunteisiinsa.
Meditaation avulla toiminnot vähitellen yhdistyvät, jolloin elämästä tulee tietoisempaa. Viime vuosina on julkaistu useitakin tutkimuksia, joiden mukaan lyhyenkin (n. 20 min) päivittäisen meditaation vaikutus näkyy jo muutamassa viikossa tai viimeistäänkin neljässä kuukaudessa. Tärkeintä on säännöllisyys.
Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Meditaatiossa nousee etenkin ensimmäisinä viikkoina tai kuukausina pintaan vanhoja tunteita/muistoja ja se voi aiheuttaa ahdistusta. Jos ahdistus käy häiritseväksi, tauko on paikallaan, eikä meditointi sovi välttämättä kaikille laisinkaan.
(Sinä Temppuilija olet muistaakseni meditoinut pitempään, mutta edellinen varoitus oli muita varten.) YAK-42 kirjoitti:
Tuo loppu oli minulle uutta, mutta kuten tiedät, minä en ole perehtynyt kovinkaan syvällisesti psykologiaan. Meditaatiosta voisinkin sitten kirjoitella vaikka koko yön, jos en olisi jo ihan puhki ...
Meditaatiossa on ehkä oleellisinta aivojen eri osissa tapahtuvien toimintojen yhdistäminen, mikä tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että tunteet, ajatukset ja teot sulautuvat yhteen. Nykyihminenhän elää usein vain päässään, jolloin kehon toiminnot ovat ikäänkuin irrallaan pääkopasta. Uppoudutaan liikaa ajatuksiin tai tehdään ennen kuin ajatellaan. Lisäksi monilla on suuria vaikeuksia saada yhteyttä omiin tunteisiinsa.
Meditaation avulla toiminnot vähitellen yhdistyvät, jolloin elämästä tulee tietoisempaa. Viime vuosina on julkaistu useitakin tutkimuksia, joiden mukaan lyhyenkin (n. 20 min) päivittäisen meditaation vaikutus näkyy jo muutamassa viikossa tai viimeistäänkin neljässä kuukaudessa. Tärkeintä on säännöllisyys.
Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Meditaatiossa nousee etenkin ensimmäisinä viikkoina tai kuukausina pintaan vanhoja tunteita/muistoja ja se voi aiheuttaa ahdistusta. Jos ahdistus käy häiritseväksi, tauko on paikallaan, eikä meditointi sovi välttämättä kaikille laisinkaan.
(Sinä Temppuilija olet muistaakseni meditoinut pitempään, mutta edellinen varoitus oli muita varten.)Halebobin esiintuoma juttu jostain tuolta palstahistorian hämäryyksistä ... Wilhelm Reichtin ajattelu siellä taustalla.
- A
YAK-42 kirjoitti:
Ainut tietämäni keino sympaattisen ja parasympaattisen neuroverkoston tasapainottamiseen on meditaatio. Lieköpä muita onkaan?
Ruumiillinen työ.
- M.B.
A kirjoitti:
Ruumiillinen työ.
Ja epätasapainoon hyvinkin nopeasti ihmisen saattava homeopaattisten annostusten yhteisvaikutus erinäisten "turvallisiksi" määriteltyjen aineiden avustuksella.
temppuilija kirjoitti:
Siinä samalla muuten tuo neuroverkostojen välinen tasapino heijastuu kykyyn eriytyä sisäisestä. Optimi olemassoloa kuvannee sanayhdistelmä 'siinä välissä'.
Tuli vielä tällanen juttu mieleen ajatuksesta 'siinä välissä' ja sen yhteydestä 'status quo' ajattelun akseleihin. Eriytyneen minuuden voisi kuvitella vapaasti liikkuvaksi, vapaasti kelluvaksi, psyykkiseksi elementiksi aistihavainnoin täydentyvän sisäistä mallia vasten peilautuvan todellisuuskokemuksen ja sisäisen kehittyvän todellisuuden välillä. Toinen täydentyy aistihavaintojen tuottaman informaation järjestyessä ja toinen ikääntymisen tuomien sisäisten prosessien muutoksen myötä. Ongelmia minuuden eriytymisessä Itsestä, ongelmia maailmankuvan kehittymisessä.
Näiden kahden todellisuuskuvan välillä pitäisi vallita 'status quo', että elämä tuntuisi merkitykselliseltä. 'Status quo' on mahdollinen vain ja ainoastaan onnistuneen primäärin ja sekundaarin narsismin häirinnän kautta, joka on perusta genitaaliselle luonteelle.temppuilija kirjoitti:
Tuli vielä tällanen juttu mieleen ajatuksesta 'siinä välissä' ja sen yhteydestä 'status quo' ajattelun akseleihin. Eriytyneen minuuden voisi kuvitella vapaasti liikkuvaksi, vapaasti kelluvaksi, psyykkiseksi elementiksi aistihavainnoin täydentyvän sisäistä mallia vasten peilautuvan todellisuuskokemuksen ja sisäisen kehittyvän todellisuuden välillä. Toinen täydentyy aistihavaintojen tuottaman informaation järjestyessä ja toinen ikääntymisen tuomien sisäisten prosessien muutoksen myötä. Ongelmia minuuden eriytymisessä Itsestä, ongelmia maailmankuvan kehittymisessä.
Näiden kahden todellisuuskuvan välillä pitäisi vallita 'status quo', että elämä tuntuisi merkitykselliseltä. 'Status quo' on mahdollinen vain ja ainoastaan onnistuneen primäärin ja sekundaarin narsismin häirinnän kautta, joka on perusta genitaaliselle luonteelle.Narsistisen tasapainon ja elämän merkityksellisyyden suhdetta vois oikeestaan pohtia ihan omassa ketjussakin. Pitää sulatella ainakin yön yli.
- YAK-42
temppuilija kirjoitti:
Halebobin esiintuoma juttu jostain tuolta palstahistorian hämäryyksistä ... Wilhelm Reichtin ajattelu siellä taustalla.
Ai niin joo, ilmankos siinä oli jotain epämääräisen tuttua ...
Taitaa olla pitkästi toistakymmentä vuotta, kun lueskelin viimeksi Reichia ja piti vähän virkistää muistia. Löysinkin Oshon sivustolta mielenkiintoisen jutun Reichista:
http://www.messagefrommasters.com/Therapy/osho_on_wilhelm_reich.htm
(Samalla sivustolla on muuten monia muitakin aivan loistavia kirjoituksia.)
Pidin Reichia aikoinaan melkoisena nerona ja paljon fiksumpana kuin Freudia. Hän pääsi tutkimuksissaan huomattavasti pidemmälle kuin Freund, mutta ei silti perille asti - jos ei sitten valaistunut kuollessaan. Molemmathan olivat loppujen lopuksi vain hengellisiä etsijöitä, jotka dokumentoivat etsintänsä. Freudin kehitys kuitenkin tyssäsi ateismiin ja vaikka Reich oli löytänyt yhteyden itseensä, hän ei ehtinyt löytää yhteyttä "Korkeampaan". Toisaalta tuon ajan etsijöiden täytyi löytää kaikki itse. Ei ollut tarvittavaa kirjallisuutta eikä nettiä, joten se, että Reich ymmärsi elämänenergian (= intialaisittain "prana", kiinalaisittain "chi") merkityksen, oli kyllä huippusaavutus.
Artikkelissa puhutaan myös tantrasta, joka on meditatiivista rakastelua, ja siitä löytyy runsaasti tietoa netistä. Reich ei mielestäni osunut ihan naulan kantaan keskittyessään vain tähän meditaation muotoon (ja jopa arvostellessan tavallista istumameditaatiota), mutta tantran "löytäminen" omin päin oli kyllä osoitus Reichin neroudesta. Harmi vaan, kun hänen ajatuksensa olivat noihin aikoihin (ja ovat paljolti vieläkin) liian radikaaleja.
Koska kaikki täällä eivät varmaankaan tiedä, että meditaatiota on montaa eri lajia, niin mainittakoon, että meditaatiota voi harrastaa oikeastaan missä asennossa tai tilanteessa tahansa. Se voi tulla jopa elämäntavaksi, joka on periaatteessa ihan sama asia kuin uskovan ihmisen jumalayhteys. Meditoida voi istuen, makuulla, kävellessä, tai vaikkapa tehdessään arkipäiväisiä askareita tai jonottaessaan kaupan kassalle. Lisäksi on vielä erilaisia liikemeditaation muotoja, kuten jooga, tantra taiji ja muut itämaiset taistelulajit. (Myös taiji on nopeina liikesarjoina taistelulaji.)
Tässäpä oli siis vähän taustaa siihen, mistä Reichin ajattelussa oli loppujen lopuksi kysymys, ja kun nyt itsekin kertailin Reichia, niin ymmärsin hyvin, miksi innostuin hänestä jo oman etsintäni alkumetreillä. Minulla on ollut jokin kumma, (alitajuinen) kiinnostus kaikkea itämaista kohtaan aina murrosiästä saakka. En ymmärtänyt tuolloin vuosia sitten, että Reichin energiajutut olivat itämaista perua, mutta ne vaan tuntuivat kolahtavan. Kyllä Reichia kannattaa ehdottomasti lukea.
Sittemmin monet muutkin tiedemiehet ja -naiset ovat tuoneet esille meditaatioon pohjautuvia oppejaan ja käsitykseni on, että lähes kaikki uudet amerikkalaisperäiset psykoterapiat pohjautuvat enemmän tai vähemmän itämaisiin uskontoihin. Hyviä kirjojakin on vuosien varrella julkaistu runsaasti. Jos joku on kiinnostunut tantrasta, niin Caroline Aldred on kirjoittanut aiheesta kaksi aivan ihastuttavaa kirjaa. Parhaita tietämiäni meditaatiokirjoja ovat puolestaan Anne Wisen teokset ja Rick Hansonin "Buddha's Brain". Hanson ei siis (monien muiden tapaan) jätä oppien alkuperän suhteen mitään arvailujen varaan. :) - YAK-42
YAK-42 kirjoitti:
Ai niin joo, ilmankos siinä oli jotain epämääräisen tuttua ...
Taitaa olla pitkästi toistakymmentä vuotta, kun lueskelin viimeksi Reichia ja piti vähän virkistää muistia. Löysinkin Oshon sivustolta mielenkiintoisen jutun Reichista:
http://www.messagefrommasters.com/Therapy/osho_on_wilhelm_reich.htm
(Samalla sivustolla on muuten monia muitakin aivan loistavia kirjoituksia.)
Pidin Reichia aikoinaan melkoisena nerona ja paljon fiksumpana kuin Freudia. Hän pääsi tutkimuksissaan huomattavasti pidemmälle kuin Freund, mutta ei silti perille asti - jos ei sitten valaistunut kuollessaan. Molemmathan olivat loppujen lopuksi vain hengellisiä etsijöitä, jotka dokumentoivat etsintänsä. Freudin kehitys kuitenkin tyssäsi ateismiin ja vaikka Reich oli löytänyt yhteyden itseensä, hän ei ehtinyt löytää yhteyttä "Korkeampaan". Toisaalta tuon ajan etsijöiden täytyi löytää kaikki itse. Ei ollut tarvittavaa kirjallisuutta eikä nettiä, joten se, että Reich ymmärsi elämänenergian (= intialaisittain "prana", kiinalaisittain "chi") merkityksen, oli kyllä huippusaavutus.
Artikkelissa puhutaan myös tantrasta, joka on meditatiivista rakastelua, ja siitä löytyy runsaasti tietoa netistä. Reich ei mielestäni osunut ihan naulan kantaan keskittyessään vain tähän meditaation muotoon (ja jopa arvostellessan tavallista istumameditaatiota), mutta tantran "löytäminen" omin päin oli kyllä osoitus Reichin neroudesta. Harmi vaan, kun hänen ajatuksensa olivat noihin aikoihin (ja ovat paljolti vieläkin) liian radikaaleja.
Koska kaikki täällä eivät varmaankaan tiedä, että meditaatiota on montaa eri lajia, niin mainittakoon, että meditaatiota voi harrastaa oikeastaan missä asennossa tai tilanteessa tahansa. Se voi tulla jopa elämäntavaksi, joka on periaatteessa ihan sama asia kuin uskovan ihmisen jumalayhteys. Meditoida voi istuen, makuulla, kävellessä, tai vaikkapa tehdessään arkipäiväisiä askareita tai jonottaessaan kaupan kassalle. Lisäksi on vielä erilaisia liikemeditaation muotoja, kuten jooga, tantra taiji ja muut itämaiset taistelulajit. (Myös taiji on nopeina liikesarjoina taistelulaji.)
Tässäpä oli siis vähän taustaa siihen, mistä Reichin ajattelussa oli loppujen lopuksi kysymys, ja kun nyt itsekin kertailin Reichia, niin ymmärsin hyvin, miksi innostuin hänestä jo oman etsintäni alkumetreillä. Minulla on ollut jokin kumma, (alitajuinen) kiinnostus kaikkea itämaista kohtaan aina murrosiästä saakka. En ymmärtänyt tuolloin vuosia sitten, että Reichin energiajutut olivat itämaista perua, mutta ne vaan tuntuivat kolahtavan. Kyllä Reichia kannattaa ehdottomasti lukea.
Sittemmin monet muutkin tiedemiehet ja -naiset ovat tuoneet esille meditaatioon pohjautuvia oppejaan ja käsitykseni on, että lähes kaikki uudet amerikkalaisperäiset psykoterapiat pohjautuvat enemmän tai vähemmän itämaisiin uskontoihin. Hyviä kirjojakin on vuosien varrella julkaistu runsaasti. Jos joku on kiinnostunut tantrasta, niin Caroline Aldred on kirjoittanut aiheesta kaksi aivan ihastuttavaa kirjaa. Parhaita tietämiäni meditaatiokirjoja ovat puolestaan Anne Wisen teokset ja Rick Hansonin "Buddha's Brain". Hanson ei siis (monien muiden tapaan) jätä oppien alkuperän suhteen mitään arvailujen varaan. :)Tämä kohta
"Se voi tulla jopa elämäntavaksi, joka on periaatteessa ihan sama asia kuin uskovan ihmisen jumalayhteys."
vaatii lisäperusteluna sen, että ensin täytyy valaistua, eli löytää yhteys "Korkeampaan" - mihin kukin sitten uskookin. Henkisen tien kulkijan on siis löydettävä ensin yhteys itseensä ja yhteisöönsä ja sitten "Korkeampaan". Reich löysi ainakin ensimmäisen, mutta hänen oppi-isänsä Freud ei tainnut löytää sitäkään. - 12+5=17
temppuilija kirjoitti:
Tuli vielä tällanen juttu mieleen ajatuksesta 'siinä välissä' ja sen yhteydestä 'status quo' ajattelun akseleihin. Eriytyneen minuuden voisi kuvitella vapaasti liikkuvaksi, vapaasti kelluvaksi, psyykkiseksi elementiksi aistihavainnoin täydentyvän sisäistä mallia vasten peilautuvan todellisuuskokemuksen ja sisäisen kehittyvän todellisuuden välillä. Toinen täydentyy aistihavaintojen tuottaman informaation järjestyessä ja toinen ikääntymisen tuomien sisäisten prosessien muutoksen myötä. Ongelmia minuuden eriytymisessä Itsestä, ongelmia maailmankuvan kehittymisessä.
Näiden kahden todellisuuskuvan välillä pitäisi vallita 'status quo', että elämä tuntuisi merkitykselliseltä. 'Status quo' on mahdollinen vain ja ainoastaan onnistuneen primäärin ja sekundaarin narsismin häirinnän kautta, joka on perusta genitaaliselle luonteelle.genitaalinen luonne?
genitaalinen=sukupuolielimiä koskeva, niihin liittyvä..
Miten ne/se luonteeseen liittyy.
genitaalinen vaihe tunnetaan kyllä psykologiassa, suomeksi sanottuna se on YKSi ihmisen seksuaalisista kehitysvaiheista. - M.B.
YAK-42 kirjoitti:
Tämä kohta
"Se voi tulla jopa elämäntavaksi, joka on periaatteessa ihan sama asia kuin uskovan ihmisen jumalayhteys."
vaatii lisäperusteluna sen, että ensin täytyy valaistua, eli löytää yhteys "Korkeampaan" - mihin kukin sitten uskookin. Henkisen tien kulkijan on siis löydettävä ensin yhteys itseensä ja yhteisöönsä ja sitten "Korkeampaan". Reich löysi ainakin ensimmäisen, mutta hänen oppi-isänsä Freud ei tainnut löytää sitäkään.Yhteys tai tietoisuus ja luottamus "tiestä" riittää. Itsen korostaminen.. Joo, no siinä löytää itsensä mutta ajan kanssa sen merkitys muuttaa painopistettään.
Vähän niin kuin että ensin pitää tuntea itsensä, jotta voi tuntea toiset mutta toisaalta tutustamalla toisiin voi löytää itseään.. Eli sopivasti sikin sokin silmät auki ja luottamuksella eteenpäin.
Tai löytämällä yhteyden toisiin voi myös löytää yhteyden itseen jos on sopivasti avoin eikä ulkoista kaikkea itsestään pois. Se, että ei tunne löytäneensä yhteyttä itseen ei ole este yhteydentunteen löytämiseksi niihin muihin ja sitä kautta sitten itseen.. tai jotain =D 12+5=17 kirjoitti:
genitaalinen luonne?
genitaalinen=sukupuolielimiä koskeva, niihin liittyvä..
Miten ne/se luonteeseen liittyy.
genitaalinen vaihe tunnetaan kyllä psykologiassa, suomeksi sanottuna se on YKSi ihmisen seksuaalisista kehitysvaiheista.Kymys on termeistä, joilla määritellään ja kuvataan ns. tervettä persoonallisuutta.
Sellainen persoonallinen luonne mikä täällä mielestäni kuvataan usein narsistiksi, olisi hänen määritelmänsä mukaan "impulsiivinen luonne".
http://www.luonne.fi/artikkelit/w-reich.htmM.B. kirjoitti:
Yhteys tai tietoisuus ja luottamus "tiestä" riittää. Itsen korostaminen.. Joo, no siinä löytää itsensä mutta ajan kanssa sen merkitys muuttaa painopistettään.
Vähän niin kuin että ensin pitää tuntea itsensä, jotta voi tuntea toiset mutta toisaalta tutustamalla toisiin voi löytää itseään.. Eli sopivasti sikin sokin silmät auki ja luottamuksella eteenpäin.
Tai löytämällä yhteyden toisiin voi myös löytää yhteyden itseen jos on sopivasti avoin eikä ulkoista kaikkea itsestään pois. Se, että ei tunne löytäneensä yhteyttä itseen ei ole este yhteydentunteen löytämiseksi niihin muihin ja sitä kautta sitten itseen.. tai jotain =DItsensä ymmärrys lähtee vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Näkee toisen hyvän ja pahan; löytää täsmälleen samat ominaisuudet itsestä. Mutta se edellyttää hyväksyntää. Vastaanottokykyä.
- 3+19=22
temppuilija kirjoitti:
Kymys on termeistä, joilla määritellään ja kuvataan ns. tervettä persoonallisuutta.
Sellainen persoonallinen luonne mikä täällä mielestäni kuvataan usein narsistiksi, olisi hänen määritelmänsä mukaan "impulsiivinen luonne".
http://www.luonne.fi/artikkelit/w-reich.htmEttäkö terve persoona on yhtä kuin hänen genitaalinsa (sukuelimensä).
tuon genitaalisen VAIHeen kyllä hyväksyn, osana ihmisen kehitystä, mutta tuo genitaalinen luonne...ihminen on kyllä muutakin kuin sukuelimensä. - YAK-42
elisakettu kirjoitti:
Itsensä ymmärrys lähtee vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Näkee toisen hyvän ja pahan; löytää täsmälleen samat ominaisuudet itsestä. Mutta se edellyttää hyväksyntää. Vastaanottokykyä.
Jos ajattelemme itsen löytämistä muiden kautta, kyse on yleensä siitä, että tulee rakastetuksi jonkun toisen ihmisen tai ryhmän taholta. Siis kun tuntee olevansa rakastettu, kykenee rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Aika moni laskee tämän mahdollisuuden varaan silloinkin, kun aloittaa suhteen narsistisen ihmisen kanssa ...
Narsistisen ihmisen itseiho on kuitenkin niin syvä, ettei hän kykene ottamaan vastaan toisten ihmisten tai Jumalan rakkautta. Hän tuntee olevansa niin paha, ettei kukaan voi häntä rakastaa. Niinpä hän suhtautuu toisten ihmisten osoittamaan läheisyyteen torjuvasti ja halveksuu heidän osoittamaansa rakkautta. Tästä johtuen narsistisen ihmisen on löydettävä ensin yhteys itsensä esim. terapian avulla.
Jos narsismi on suhteellisen lievää, eheytyminen esim. parisuhteessa on toki mahdollista. 3+19=22 kirjoitti:
Ettäkö terve persoona on yhtä kuin hänen genitaalinsa (sukuelimensä).
tuon genitaalisen VAIHeen kyllä hyväksyn, osana ihmisen kehitystä, mutta tuo genitaalinen luonne...ihminen on kyllä muutakin kuin sukuelimensä.Tähän on pakko nostaa Koppin ajatus gurujen merkityksestä: niiden merkitys on rajallinen. Historia on täynnä hienoja ajattelijoita -- pohjimmiltaan kuten Yak-42 tuolla kirjoitti - hengellisiä etsijöitä. Kopp oli löytänyt Jumalan merkityksen, siis myönsi, että hän itse ei ole kaikkivoipainen, eikä voi 'parantaa' kaikkia ihmisiä ja että hänelläkin on omat itsekkäät tarpeensa ja hetkensä, jolloin hän tarvitsee Jumalaa.
Harmi, että kummankaan, Reichin tai Nietzchen, ajattelu ei saavuttanut ns. kypsää ikää. Ehkäpä juuri se tekee heistä mielenkiintoisia.
http://www.luonne.fi/artikkelit/savvas.pdftemppuilija kirjoitti:
Kymys on termeistä, joilla määritellään ja kuvataan ns. tervettä persoonallisuutta.
Sellainen persoonallinen luonne mikä täällä mielestäni kuvataan usein narsistiksi, olisi hänen määritelmänsä mukaan "impulsiivinen luonne".
http://www.luonne.fi/artikkelit/w-reich.htmlinkittämässäni artikkelissa 'impulsiivinen luonne' on jossain neuroottisen ja psykoottisen välimaastossa, joka mielestäni kuvannee aika hyvin 'narsistia'.
YAK-42 kirjoitti:
Jos ajattelemme itsen löytämistä muiden kautta, kyse on yleensä siitä, että tulee rakastetuksi jonkun toisen ihmisen tai ryhmän taholta. Siis kun tuntee olevansa rakastettu, kykenee rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Aika moni laskee tämän mahdollisuuden varaan silloinkin, kun aloittaa suhteen narsistisen ihmisen kanssa ...
Narsistisen ihmisen itseiho on kuitenkin niin syvä, ettei hän kykene ottamaan vastaan toisten ihmisten tai Jumalan rakkautta. Hän tuntee olevansa niin paha, ettei kukaan voi häntä rakastaa. Niinpä hän suhtautuu toisten ihmisten osoittamaan läheisyyteen torjuvasti ja halveksuu heidän osoittamaansa rakkautta. Tästä johtuen narsistisen ihmisen on löydettävä ensin yhteys itsensä esim. terapian avulla.
Jos narsismi on suhteellisen lievää, eheytyminen esim. parisuhteessa on toki mahdollista."Jos ajattelemme itsen löytämistä muiden kautta, kyse on yleensä siitä, että tulee rakastetuksi jonkun toisen ihmisen tai ryhmän taholta. Siis kun tuntee olevansa rakastettu, kykenee rakastamaan itseään sellaisena kuin on."
Mun piti miettiä mitä tuossa lukee mutta kyllä, asia on juuri noin.
Omakohtaista kokemusta asiassa. En edes ymmärtänyt, miltä tuntuu olla hyväksytty parisuhteessa, kuin vasta silloin, kun se todella käytännön kautta osoittautui mahdolliseksi. Ihmeellistä. Ehkä juuri siksikin kykenen paremmin katsomaan niitä omia salattuja, verhottuja piirteitäni häpeämättä tai syyllistämättä itseäni enää niin voimakkaasti?
Mutta tuo toinen kappale pisti sitten miettimään sitä mahdollisuutta, että tuleeko parisuhdeongelmia juuri siksi tuon itsehyväksymättömän kautta eniten, koskei ole vastaanottokykyinen; ei ole antavainenkaan?- YAK-42
elisakettu kirjoitti:
"Jos ajattelemme itsen löytämistä muiden kautta, kyse on yleensä siitä, että tulee rakastetuksi jonkun toisen ihmisen tai ryhmän taholta. Siis kun tuntee olevansa rakastettu, kykenee rakastamaan itseään sellaisena kuin on."
Mun piti miettiä mitä tuossa lukee mutta kyllä, asia on juuri noin.
Omakohtaista kokemusta asiassa. En edes ymmärtänyt, miltä tuntuu olla hyväksytty parisuhteessa, kuin vasta silloin, kun se todella käytännön kautta osoittautui mahdolliseksi. Ihmeellistä. Ehkä juuri siksikin kykenen paremmin katsomaan niitä omia salattuja, verhottuja piirteitäni häpeämättä tai syyllistämättä itseäni enää niin voimakkaasti?
Mutta tuo toinen kappale pisti sitten miettimään sitä mahdollisuutta, että tuleeko parisuhdeongelmia juuri siksi tuon itsehyväksymättömän kautta eniten, koskei ole vastaanottokykyinen; ei ole antavainenkaan?Aika usein noissa parisuhteissa, joissa pyritään parantamaan toista omalla rakkaudella, toinen osapuoli on narsistinen ja toinen läheisriippuvainen. Ja loppujen lopuksi molemmat painivat samojen itsetunto-ongelmien kanssa. Ei läheisriippuvainenkaan kykene hyväksymään itseään eikä katsomaan omia ongelmiaan, joten hän ulkoistaa omat ongelmansa siihen, että pyrkii parantamaan toisen. Parisuhdeongelmia voi siis tulla molempien toimesta.
Mitä taas tulee antamiseen ja saamiseen, niin ainakaan antamisen iloa (voimakkaasti) narsistinen ihminen ei yleensä koe. YAK-42 kirjoitti:
Aika usein noissa parisuhteissa, joissa pyritään parantamaan toista omalla rakkaudella, toinen osapuoli on narsistinen ja toinen läheisriippuvainen. Ja loppujen lopuksi molemmat painivat samojen itsetunto-ongelmien kanssa. Ei läheisriippuvainenkaan kykene hyväksymään itseään eikä katsomaan omia ongelmiaan, joten hän ulkoistaa omat ongelmansa siihen, että pyrkii parantamaan toisen. Parisuhdeongelmia voi siis tulla molempien toimesta.
Mitä taas tulee antamiseen ja saamiseen, niin ainakaan antamisen iloa (voimakkaasti) narsistinen ihminen ei yleensä koe....ja tai toiselta voi puuttua vastaanottokyky. Hyvyyttä ei osata ottaa vastaan, koskei tunneta olevansa arvoitettu siihen.
Melkoisia ongelmia kaikki. Kaikki lopulta pohjautuu vain omaan narsismiin; itsetuntemiseen, -tuntoon.- YAK-42
elisakettu kirjoitti:
...ja tai toiselta voi puuttua vastaanottokyky. Hyvyyttä ei osata ottaa vastaan, koskei tunneta olevansa arvoitettu siihen.
Melkoisia ongelmia kaikki. Kaikki lopulta pohjautuu vain omaan narsismiin; itsetuntemiseen, -tuntoon.Juuri näin:
"Hyvyyttä ei osata ottaa vastaan, koskei tunneta olevansa arvoitettu siihen."
Kaikkein pahin ongelma on sitten se, että se "pahuus", joka erottaa ihmisen niin omasta itsestään, muista ihmisistä kuin "Korkeammastakin", on usein niin syvällä mielen pohjalla, ettei ihminen kykene sitä joko tiedostamaan tai edes muistamaan. Oma todellinen tai kuviteltu "pahuus" täytyy kuitenkin kaivaa mielen syvyyksistä, eikä se ole helppo prosessi.
Vanhoja traumoja voi kaivella esiin terapian avulla ja ne saattavat tulla pintaan myös meditoidessa. Meditoidessa voi esiintyä voimakastakin ahdistuneisuutta, kun joku kivulias (ja ehkä unohdettukin) asia on nousemassa pintaan. - YAK-42
temppuilija kirjoitti:
Tähän on pakko nostaa Koppin ajatus gurujen merkityksestä: niiden merkitys on rajallinen. Historia on täynnä hienoja ajattelijoita -- pohjimmiltaan kuten Yak-42 tuolla kirjoitti - hengellisiä etsijöitä. Kopp oli löytänyt Jumalan merkityksen, siis myönsi, että hän itse ei ole kaikkivoipainen, eikä voi 'parantaa' kaikkia ihmisiä ja että hänelläkin on omat itsekkäät tarpeensa ja hetkensä, jolloin hän tarvitsee Jumalaa.
Harmi, että kummankaan, Reichin tai Nietzchen, ajattelu ei saavuttanut ns. kypsää ikää. Ehkäpä juuri se tekee heistä mielenkiintoisia.
http://www.luonne.fi/artikkelit/savvas.pdfGurut ovat mielenkiintoinen aihe ja niitä on jokaisella etsijällä. Omat guruni ovat olleet poptähtiä, kirjailijoita, psykologeja, filosofeja ja "valaistuneita" uskonnollisia henkilöitä.
Näen asian niin, Kopp ei uskovaisena miehenä halunnut asettua Jumalan asemaan. Kristillisten oppien mukaan guru tai idoli voi toki olla opettaja, mutta ei jumala. Kannattaa myös muistaa, että esim. työ, raha, tieto, valta tai vaikkapa rakastettu voi kohota ihmisen elämässä jumalaksi. YAK-42 kirjoitti:
Juuri näin:
"Hyvyyttä ei osata ottaa vastaan, koskei tunneta olevansa arvoitettu siihen."
Kaikkein pahin ongelma on sitten se, että se "pahuus", joka erottaa ihmisen niin omasta itsestään, muista ihmisistä kuin "Korkeammastakin", on usein niin syvällä mielen pohjalla, ettei ihminen kykene sitä joko tiedostamaan tai edes muistamaan. Oma todellinen tai kuviteltu "pahuus" täytyy kuitenkin kaivaa mielen syvyyksistä, eikä se ole helppo prosessi.
Vanhoja traumoja voi kaivella esiin terapian avulla ja ne saattavat tulla pintaan myös meditoidessa. Meditoidessa voi esiintyä voimakastakin ahdistuneisuutta, kun joku kivulias (ja ehkä unohdettukin) asia on nousemassa pintaan.Traumaterapian mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä. Itse olen pohtinut sen edellyttämän taantumisen mielekkyyttä. Tällä hetkellä pidän merkitysen löytämistä tärkeämpänä, kuin itse traumaan taantumista. Toki trauma pitää tiedostaa, mutta sen purkaminen voi tapahtua muullakin tavalla, kuin transferenssisuhteessa terapeuttiin. Lähinnä olen Franklinin logoterapeuttisen lähestymistavan kannalla. Kun ihminen löytää tarkoituksen ja merkityksen varhaisille traumoilleen/kantakuvilleen, hyväksyy historiansa, hän myös vapautuu niiden aiheuttamasta taakasta.
Se linkittämäsi aussimiehen riivaajan karkoitus on hyvä esimerkki.YAK-42 kirjoitti:
Gurut ovat mielenkiintoinen aihe ja niitä on jokaisella etsijällä. Omat guruni ovat olleet poptähtiä, kirjailijoita, psykologeja, filosofeja ja "valaistuneita" uskonnollisia henkilöitä.
Näen asian niin, Kopp ei uskovaisena miehenä halunnut asettua Jumalan asemaan. Kristillisten oppien mukaan guru tai idoli voi toki olla opettaja, mutta ei jumala. Kannattaa myös muistaa, että esim. työ, raha, tieto, valta tai vaikkapa rakastettu voi kohota ihmisen elämässä jumalaksi."Kaikki tärkeimmät taistelut käydään ihmisen sisimmässä." - Kopp
- YAK-42
temppuilija kirjoitti:
Traumaterapian mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä. Itse olen pohtinut sen edellyttämän taantumisen mielekkyyttä. Tällä hetkellä pidän merkitysen löytämistä tärkeämpänä, kuin itse traumaan taantumista. Toki trauma pitää tiedostaa, mutta sen purkaminen voi tapahtua muullakin tavalla, kuin transferenssisuhteessa terapeuttiin. Lähinnä olen Franklinin logoterapeuttisen lähestymistavan kannalla. Kun ihminen löytää tarkoituksen ja merkityksen varhaisille traumoilleen/kantakuvilleen, hyväksyy historiansa, hän myös vapautuu niiden aiheuttamasta taakasta.
Se linkittämäsi aussimiehen riivaajan karkoitus on hyvä esimerkki.Joo, itse olen kaivellut omat traumani pintaan meditoimalla, joten kokemusta traumaterapioista tai niiden toimivuudesta ei ole.
Meditaatio on kuitenkin syvien traumojen kohdalla aika hidas tie ja minulla ainakin meni vuosikausia ennen kuin pääsin kosketuksiin kaikkein vaikeimpien kokemusteni kanssa. Toisaalta ihmiset ovat kaivelleet traumojaan meditoimalla vuosituhansia ja vanha konsti on joskus parempi kuin pussillinen uusia. - nrsk
temppuilija kirjoitti:
Narsistisen tasapainon ja elämän merkityksellisyyden suhdetta vois oikeestaan pohtia ihan omassa ketjussakin. Pitää sulatella ainakin yön yli.
Tasapaino - siinä on elämän merkitykselliseksi kokemisen avain. Ei niin W.Reich, vaan kuitenkin se Franklin.
http://www.youtube.com/watch?v=-Zf8t-uAzhk temppuilija kirjoitti:
Traumaterapian mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä. Itse olen pohtinut sen edellyttämän taantumisen mielekkyyttä. Tällä hetkellä pidän merkitysen löytämistä tärkeämpänä, kuin itse traumaan taantumista. Toki trauma pitää tiedostaa, mutta sen purkaminen voi tapahtua muullakin tavalla, kuin transferenssisuhteessa terapeuttiin. Lähinnä olen Franklinin logoterapeuttisen lähestymistavan kannalla. Kun ihminen löytää tarkoituksen ja merkityksen varhaisille traumoilleen/kantakuvilleen, hyväksyy historiansa, hän myös vapautuu niiden aiheuttamasta taakasta.
Se linkittämäsi aussimiehen riivaajan karkoitus on hyvä esimerkki.Mjaa. Franklinin lähestymisterapia on hyvä, sanoisinko niin sanotusti pehmeämpi keino ottaa riivaajat irti. Mutta kannatan edelleen myös tuota traumaterapian viiltävää vaikutusta. Se ei tavallaan anna anteeksi mitään. Kipu täytyy todella kohdata, sietää. Häpeä konkretisoituu. Omalla kohdallani ajattelisin että noiden molempien kombinaatti toimii hyvin. YAK:n esittämä meditaatio on äärimmäisen hyvä keino (ja halpa), kuka ketkä sen pystyvät vain toteuttamaan. Traumaterapian taantumalta ehkä pystyy paremmin välttymään juuri käyttämällä eri keinoja, luulisin.
elisakettu kirjoitti:
Mjaa. Franklinin lähestymisterapia on hyvä, sanoisinko niin sanotusti pehmeämpi keino ottaa riivaajat irti. Mutta kannatan edelleen myös tuota traumaterapian viiltävää vaikutusta. Se ei tavallaan anna anteeksi mitään. Kipu täytyy todella kohdata, sietää. Häpeä konkretisoituu. Omalla kohdallani ajattelisin että noiden molempien kombinaatti toimii hyvin. YAK:n esittämä meditaatio on äärimmäisen hyvä keino (ja halpa), kuka ketkä sen pystyvät vain toteuttamaan. Traumaterapian taantumalta ehkä pystyy paremmin välttymään juuri käyttämällä eri keinoja, luulisin.
Kannattanee muistaa myös hahmoterapia.
- ..
A kirjoitti:
Ruumiillinen työ.
mikään ei voita kunnon päiväreippailua kuulaassa kesäkuisessa puistossa
- -t-
YAK-42 kirjoitti:
Joo, itse olen kaivellut omat traumani pintaan meditoimalla, joten kokemusta traumaterapioista tai niiden toimivuudesta ei ole.
Meditaatio on kuitenkin syvien traumojen kohdalla aika hidas tie ja minulla ainakin meni vuosikausia ennen kuin pääsin kosketuksiin kaikkein vaikeimpien kokemusteni kanssa. Toisaalta ihmiset ovat kaivelleet traumojaan meditoimalla vuosituhansia ja vanha konsti on joskus parempi kuin pussillinen uusia.Meditointi saattaa olla avain post traumaattisen stressin purkamiseen.
- - -
-t- kirjoitti:
Meditointi saattaa olla avain post traumaattisen stressin purkamiseen.
LSD on toinen :D
Ai niin, Suomi, hyvien ihmisten luvattu maa, jossa isoveli valvoo ensin ja kieltää sitten.. No, Kanadaan meditoimaan.
Meditointi tosin usein keskittyy käsillä olevassa hetkessä olemiseen ja kaikesta irtipäästämiseen, eikä niinkään traumojen penkomiseen?
Syviä, mielenkiintopisia keskusteluja tällä palstalla luovien kirjoittajien ansiosta. Harvemmin näitä tapaa netissä. Erikseen sitten ne "tuomion pasuunat".
Mikset sie Kapu kirjoita useammin täällä? Sulla on näkemystä ja kokemusta. Voisit antaa enemmän (huom en käytä sanaa "opettaa") meille.
elisakettu kirjoitti:
Mikset sie Kapu kirjoita useammin täällä? Sulla on näkemystä ja kokemusta. Voisit antaa enemmän (huom en käytä sanaa "opettaa") meille.
Minulle ainakin Kapun kommentit ovat olleet kannustavia. Se riittää minulle, vaikka itsekin toivoisin, että hän piipahtelisi täällä useamminkin.
- -t-
tietyt kehitysvaiheet ovat niin luonnollisia, ettei niiden kannalta ulkoisella ole merkitystä - arkaainen ja tyypillinen aines kantaa sen yli, mikä vuorovaikutuksessa jää vajaaksi
- -t-
tosin tuolla arkaaisella aineksella on kaksi puolta, jolloin lienee tuurista kiinni kuinka merkitykselliseksi (tai vähempiarvoiseksi tällä kullttuurisella hetkellä) ne järjestyvät mielessä luonteen kannalta
- 10+14=24
-t- kirjoitti:
tosin tuolla arkaaisella aineksella on kaksi puolta, jolloin lienee tuurista kiinni kuinka merkitykselliseksi (tai vähempiarvoiseksi tällä kullttuurisella hetkellä) ne järjestyvät mielessä luonteen kannalta
Niin kiva joskus lukea näitä vanhempiakin keskusteluketjuja..tästä tekee mieli nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat olleet itsellenikin merkityksellisiä...ja auttaneet eteenpäin omassa elämässäni...
Ensiksikin tuo meditaatio...
http://www.meditaatio.opassivut.net/index.html
tutustuihin siihen silloin avioeroni jälkeen...ja pyrin sitä pääsääntöisesti harjoittamaankin...purkaakseni ahdistusta ja saadakseni ajatusteni suhteen jonkinlaisen rauhan...tilanteessa jolloin "kaikki" oli ns. paremmin, mutta siltikin mieli jatkuvasti palasi elämään entistä elämää...ja keho reagoi...pelkäsin vaikka ei ollut siinä hetkessä pelättävää...
Toinen juttu on tuo mainittu logoterapia...
"Logoterapian mukaan syynä ihmisen olemassaolon tyhjyyteen on se, että ihminen ei tiedä, mitä hän haluaa. Vaistot eivät enää sano, mitä ihmisen on pakko tehdä, eivätkä traditiot enää sano, mitä hänen kuuluu tehdä. Tämä johtaa siihen, että ihminen haluaa sitä, mitä muutkin tai sitä mitä muut häneltä haluavat"
Että joo...tuollaistahan se läheisriippuvaisen ajatusmaailma tuppaa olla...tuntosarvet pystyssä toisen suuntaan...että mitä se minulta ny haluaa...että tietäisin, mitä minun itseni pitää haluta...
"Aina ei pysty vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu, mutta omaan asenteeseensa pystyy vaikuttamaan. Logoterapian mukaan meitä ei niinkään muuta se, mitä meille tapahtuu, vain se, miten asennoidumme asioihin"
Niin elämässä tapahtuu kaikenlaista...teemme vääriäkin valintoja...mutta mikään ei pakota meitä elämään niiden väärien valintojemme kanssa loputtomiin...
mutta jos niin haluamme tehdä...niin silloin kannamme itse vastuun siitäkin...ilman että syytämme omista valinnoistamme toista...kuuluisaa iskulausetta mukaellen...asenne ratkaisee...
"Logoterapia ei ole vain psykoterapiaa, vaan filosofisena ajattelumallina logoterapiaa voidaan soveltaa kaikilla elämänalueilla kuten työelämässä, perhe-elämässä, kasvatuksessa ja opetuksessa sekä elämäntaidollisissa kysymyksissä. Se tukee ihmisenä olemista ja siihen liittyvien ongelmien tarkoituskeskeistä ratkaisemista tässä ajassa. Logoterapia ei yritä selvittää, mikä ihmisen elämässä on mennyt pieleen, vaan painottuu siihen, mitä hyvää ja ehjää vielä on jäljellä, minkä varaan voi rakentaa tulevaisuutta"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Logoterapia - 2+9=11
10+14=24 kirjoitti:
Niin kiva joskus lukea näitä vanhempiakin keskusteluketjuja..tästä tekee mieli nostaa esille kaksi asiaa, jotka ovat olleet itsellenikin merkityksellisiä...ja auttaneet eteenpäin omassa elämässäni...
Ensiksikin tuo meditaatio...
http://www.meditaatio.opassivut.net/index.html
tutustuihin siihen silloin avioeroni jälkeen...ja pyrin sitä pääsääntöisesti harjoittamaankin...purkaakseni ahdistusta ja saadakseni ajatusteni suhteen jonkinlaisen rauhan...tilanteessa jolloin "kaikki" oli ns. paremmin, mutta siltikin mieli jatkuvasti palasi elämään entistä elämää...ja keho reagoi...pelkäsin vaikka ei ollut siinä hetkessä pelättävää...
Toinen juttu on tuo mainittu logoterapia...
"Logoterapian mukaan syynä ihmisen olemassaolon tyhjyyteen on se, että ihminen ei tiedä, mitä hän haluaa. Vaistot eivät enää sano, mitä ihmisen on pakko tehdä, eivätkä traditiot enää sano, mitä hänen kuuluu tehdä. Tämä johtaa siihen, että ihminen haluaa sitä, mitä muutkin tai sitä mitä muut häneltä haluavat"
Että joo...tuollaistahan se läheisriippuvaisen ajatusmaailma tuppaa olla...tuntosarvet pystyssä toisen suuntaan...että mitä se minulta ny haluaa...että tietäisin, mitä minun itseni pitää haluta...
"Aina ei pysty vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu, mutta omaan asenteeseensa pystyy vaikuttamaan. Logoterapian mukaan meitä ei niinkään muuta se, mitä meille tapahtuu, vain se, miten asennoidumme asioihin"
Niin elämässä tapahtuu kaikenlaista...teemme vääriäkin valintoja...mutta mikään ei pakota meitä elämään niiden väärien valintojemme kanssa loputtomiin...
mutta jos niin haluamme tehdä...niin silloin kannamme itse vastuun siitäkin...ilman että syytämme omista valinnoistamme toista...kuuluisaa iskulausetta mukaellen...asenne ratkaisee...
"Logoterapia ei ole vain psykoterapiaa, vaan filosofisena ajattelumallina logoterapiaa voidaan soveltaa kaikilla elämänalueilla kuten työelämässä, perhe-elämässä, kasvatuksessa ja opetuksessa sekä elämäntaidollisissa kysymyksissä. Se tukee ihmisenä olemista ja siihen liittyvien ongelmien tarkoituskeskeistä ratkaisemista tässä ajassa. Logoterapia ei yritä selvittää, mikä ihmisen elämässä on mennyt pieleen, vaan painottuu siihen, mitä hyvää ja ehjää vielä on jäljellä, minkä varaan voi rakentaa tulevaisuutta"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Logoterapia"Logoterapia ei yritä selvittää, mikä ihmisen elämässä on mennyt pieleen, vaan painottuu siihen, mitä hyvää ja ehjää vielä on jäljellä, minkä varaan voi rakentaa tulevaisuutta"
niin jatkoksi edelliseen tekee vielä laittaa hyvin tunnetun tyyneysrukouksen sanat...
"Jumala suokoon minulle
tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa mitä voin ja
viisautta erottaa nämä kaksi asiaa"
Että narsismiin liittyen mukaeltuna...voimme vain hyväksyä, että narsistisia ihmsiä on olemassa, emmekä voi heitä muuksi muuttaa...
Ainut ihminen, jota voimme edes yrittää muuttaa...
olemme me itse ja oma elämämme...
On viisautta osata erottaa tuokin asia...siten ettemme anna menneen ikävän kokemukse/narsistin vaikuttaa koko loppuelämäämme...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sdp on esittänyt maatalous- ja yritystuista leikkaamista
Joihin menee 10 miljardia euroa vuosittain. Minkä vuoksi äärioikeisto änkyttää jostain vuodesta 2026, kun ei demareiden1424427Sanna Marin pitäisi palauttaa pääministeriksi
Oikeisto "voitti" vaalit valehtelemalla äänistäjille päin naamaa, joten heidät tulisi tuomita menettämään vaalitulos ja583367Kokoomus kannatti aiemmin rahoitusmarkkinaveroa - kanta nyt muuttunut
Kokoomuksen linjanmuutos rahoitusmarkkinaveron suhteen on herättänyt kysymyksiä. Vielä aiemmin puolue antoi ymmärtää kan12443Ei me olla sielunkumppaneita
jos sellaisia edes on. En tiedä miksi niin kovasti pidin sinusta, varmaan olisi paljonkin hyviä syitä, mutta ehkä olit v251885KÄVELYTREFFIT ?
Mikä on tuo konsepti. Ei kävely ole mitkään treffit. Se on hengailua, ilman mitään panostamista toiseen, go with the flo2311645Mies pelkää mahdollista raskautta
Millaisia ajatuksia seuraava herättää teissä? Olemme tunteneet miehen kanssa vuosikausia, seurustelleetkin jo pitkään j2331237Hevosmies kylän kunnioitettu herra
Hei, eikö olis aika pistää "nuoriso" kuriin? Tiedämme miten teidän "yhteisö" toimii sekä kylän vanhin herra, olet poruka251227Kiikkustuoli
Sunnuntai aamun hiljaisuutta ja rauhaisaa oloa. Aloitan taas uuden alustan, jospa edellisessä asiat tulee pohdittu ja sa1621136- 691116
- 62838