Ihastunu pikkuserkkuu,mielipiteitä

apuvaa

Tää saattaa kuulostaa joidenki korvaa varmaa tosi oudolta,mutta olen ihastunut pikkuserkkuuni ja hän on ihastunut minuun. Emme oleet nähneet 11 vuoteen ennen viimekesää,jolloin tapasin hänet hänen siskonsa häissä.En tiedä miten siinä näin pääsi käymään,en ole koskaan ymmärtänyt serkkujen välisiä avioliittoja ym. suhteita.Vanhempamme tuntevat toisensa,mutta eivät ole kuitenkaan nähneet toisiaan 12 vuoteen. Tiedän sen olevan laillista,mutta haluaisin kuulla Teidän mielipiteitä ja neuvoja.Kiitos jo etukäteen asiallisesti vastanneille! ( näin lisä informaatioksi pikkuserkkuni on 18m ja minä 19n)

48

4071

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • bnmbb

      Ei se minusta outoa ole. Pikkuserkut on sen verran kaukasta sukua, että sillä ei minusta ole mitään väliä ja suhteenne on teidän välinen asia ei kenenkään muun. Hassua sillä itsekin olen samanlaisessa tilanteessa ja en yhtään tiedä mitä asiaan suhteen teen jatkaak vai eikö. Kun silti sitä vaan miettiin mitä muut siitä sanoo ja varsinkin muut sukulaiset..Tietäen kuitenki että pikkuserkun kanssa seurustelu on täysin laillista :)

    • apuvaa

      Kiitos asiallisesta vastauksestasi,tilanne on kuitenkin suh kinkkinen,sillä kunte itsekkin sanoit ''suhteenne on teidän välinen asia ei kenenkään muun. '' mutta silti en pysyt olla ajattelematta mitä muut sukulaiset sanovat. Ja serkkujenkin kanssa on myös laillilasta mennä naimisiin,joten se laillisuuspuoli ei minua hirvitä,vaan muiden mielipiteet ja asenteet. Kiitos vielä kerran ja toivottavasti jutullenne käy niin kuin itse tahdot.:)Kyllä tämä elämä on hankalaa

      • Tätsykkä 44v

        Kuulkahan te nuoret. Älkää ajatelko mitä muut ajattelevat varsinkaan tässä tilanteessa. Jos elämänsä elää aina niin, että antaa muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa omiin päätöksiin, niin hyvinkin köyhäksi saattaa elämä jäädä. Antakaa palaa....
        Tää tätsykkä on nyt muutaman vuoden elänyt muista välittämättä, toivottavasti te tajuatte asian ennemmin kuin minä:)

        Rakkauden täyteistä kevättä ja kesää!!


      • kukkahattutätönen

        Kukaan muu ei ajattele SINUN parasya kuin SINÄ ITSE!! Niin se vaan on!! Toiset luulee, että sinun olisi parasta tehdä näin ja niin, MUTTA sinä sen päätöksen kanssa olet ja elät joka ikinen päivä elämäsi loppuun asti. Koskaan ei ole mistään asiasta kaikki täysin samaa mieltä, ei varsinkaan suku!!!!
        Teette niinkuin itse haluatte, teillä on rakkaus ja täysin vapaat käden..kyllä sukukin asettuu ajan myöstä, jos noin typerää asiaa alkaa ajamaan, että pikkuserkkuudella olisi jotakin estettä suhteelle!! Älä välitä muiden mielipiteistä!!
        Minä olin aina "kiltti tyttö" ja tein niinkuin vanhemmat halusivat..joten ihan väärälle alalle sitten menin, kun rakastamani (edelleen..) kampaajan ammatti , olisi ollut sellainen "haihatteluala". Jos olisin pitänyt oman pääni, niin kukaties pitäisin tänäkin päivänä työstäni!! ja olen melkein 50 v. jo! Täti tietää!!! Elä itse elämääsi!!! Kaikkea hyvää sinulle, pikkuserkullesi eli rakastetullesi ja teidän suhteellenne!!


      • ,.,.,.,.,.,.
        kukkahattutätönen kirjoitti:

        Kukaan muu ei ajattele SINUN parasya kuin SINÄ ITSE!! Niin se vaan on!! Toiset luulee, että sinun olisi parasta tehdä näin ja niin, MUTTA sinä sen päätöksen kanssa olet ja elät joka ikinen päivä elämäsi loppuun asti. Koskaan ei ole mistään asiasta kaikki täysin samaa mieltä, ei varsinkaan suku!!!!
        Teette niinkuin itse haluatte, teillä on rakkaus ja täysin vapaat käden..kyllä sukukin asettuu ajan myöstä, jos noin typerää asiaa alkaa ajamaan, että pikkuserkkuudella olisi jotakin estettä suhteelle!! Älä välitä muiden mielipiteistä!!
        Minä olin aina "kiltti tyttö" ja tein niinkuin vanhemmat halusivat..joten ihan väärälle alalle sitten menin, kun rakastamani (edelleen..) kampaajan ammatti , olisi ollut sellainen "haihatteluala". Jos olisin pitänyt oman pääni, niin kukaties pitäisin tänäkin päivänä työstäni!! ja olen melkein 50 v. jo! Täti tietää!!! Elä itse elämääsi!!! Kaikkea hyvää sinulle, pikkuserkullesi eli rakastetullesi ja teidän suhteellenne!!

        Tuossa nyt ei pitäisi ihmeellisemmin olla pähkäilemistä jos pikkuserkkuja ollaan,
        jos kerran muuten menee hyvin, niin menköön.
        Sitä en kyllä käsitä että karvaset äijänköriläät tuppaa naimisiin keskenään, höh ja helvetti.


    • ................

      En pidä outona, ko on kuitenkin kaukaista sukua :) Itse en tunne edes serkkujani saati pidä heitä edes sukulaisina, joten en ihmettelis jos menisin naimisiin serkkuni kanssa tietämättäni :D Pikkuserkuista ei siis mitään tietoa.

      • hadrianus-2

        Mäpä olen jo 41 v. Mulla oli 41 serkkua, kolme nyt jo edesmennyttä. Mä en edes muista kaikkia pikkuserkkujani. Lakikaan ei mitään teitin rakkauden eestä kiellä, eikä sukututkimus sitä varmaan paheeksi miellä. Joten siitä vaan - jos molemmista siltä tuntuu!. Geneettinen perimänne lienee kuitenkin jo kovin erilainen..? Joten eikun vällyn alle vaan ihan kaksistaan. Hopi!


    • 9

      mitä serkumpi sitä herkumpi

    • Jallivaara

      Joopa joo. No, ihastukset ja ahastukset ovat luku sinänsä. Entäpä sitten
      jatkot?? Onko suvuissanne mahdollisia perinnöllisiä sairauksia tai muita
      vastaavia. Pikkuserkusten lapsilla lääketieteellisesti todettu 3-kertainen
      mahdollisuus sairastua, mikäli jommalla kummallalla vanhemmista on
      jokin perinnöllinen sairaus. Ne kun kulkevat geeneissä sukupolvista toiseen,
      joillakin puhkeaa joillakin ei.

      Itseppä tiedätte mitä teette, onko mieltä vai ei?? Jos sitten päädytte pappis-
      eli selibaatti-avioliittoon, samapa tuo kenen kanssa elelee. ;)

      • hadrianus-2

        MOI vaan JALLIVAARA!

        Muistan jotakin tosiaan lukeneeni SERKKUJEN välisen raskauden tuoman mainitsemasi (riskin) :
        "3-kertainen mahdollisuus sairastua, mikäli jommalla kummal[l]alla vanhemmista on jokin perinnöllinen sairaus. Ne kun kulkevat geeneissä sukupolvista toiseen, joillakin puhkeaa joillakin ei."

        Sitaatti kirjoittajalta Jallivaara

        Genetiikkaan olen jossakin määrin opintojeni varrella n. 20v. joutunut perehtymään. Mieleinen ala ei ole. Leikin mieluummin insinööriä kuin jumalan kuvaa.

        Mutta faktoja peliin... jooko? Tai ainaski perusteltua jumaluusoppia.

        Sitä paitsi,olen minä maisterikin... Mutta se on jo erhe, se!


      • xcvcxv

        Älä höpäjä.

        Normiparilla on 3% mahdollisuus vammaiseen lapseen ja serkuksilla, ei pikkuserkuilla, on 6% Sekään ei ole kuin kaksinkertainen mahdollisuus ja käytännössä täysin mitätön. Samoilla prossuilla tarjotaan vanhemmille naisille hedelmöityshoitoja.

        Unohtakaa ne lukion biologian yliyksinkertaistetut mallit banaanikärpäsistä ja isoista nenistä. On täysin eri asia tuottaa mutaatio ja vieläpä haitallinen mutaatio (eli vamma) kuin siitoksella pyrkiä säilyttämään jotakin tiettyä ominaisuutta jota vanhemmilla on.

        Sen lisäksi perinnöllisillä sairauksilla on ne omat mahdollisuutensa puhjeta jos ovat puhjetakseen ja siinä ei ole sukulaisuudella mitään tekemistä, koska suvun ulkopuolisellakin henkilöllä voi olla se sama geenivirhe jolloin prossut ovat samat.


    • Vapautunut tytteli

      Älä vaan tee sitä virhettä, että heität suhteen hukkaan sen vuoksi mitä muut siitä ajattelevat. On takuuvarmaa, että suhteenne tulee herättämään mielipiteitä suuntaan jos toiseen, mutta niistä mielipiteistä teidän ei tarvitse välittää. Jos pidätte toisistanne ja haluatte olla yhdessä niin antakaa palaa vaan!

      Itse olen tehnyt aikoinaan elämässäni sen virheen, että aloin ajattelemaan liikaa mitä muut mahtavat minusta ajatella ja tekemistäni asioista. Nyt monta vuotta vanhempana en välitä "paskan vertaa" siitä, mitä muut minusta ajattelevat. Teen juuri niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Tämä ajattelutavan muutos maksoi muutaman ihmissuhteen, sillä kyllästyin ihmisiin jotka olivat jatkuvasti arvostelemassa minua ja tekemisiäni (suhdevalinnat, kouluvalinnat, kaverivalinnat, harrastusvalinnat).

      Elämä on täynnä valintoja ja valinnoilla myös seuraukset. Omalta kohdaltani muutama ihmissuhde kariintui, mutta loppujen lopuksi mitä edes teen sellaisilla ihmisillä elämässäni, jotka eivät ota minua sellaisena kuin olen ja tue minua tekemissäni päätöksissä. En kadu päätöstäni vieläkään, vaikka näitä muutamia ihmisiä (joiden kanssa välit menivät) en ole nähnyt vuosikausiin. Olen onnellinen, että tein tuon päätöksen olla välittämättä muiden mielipiteistä.

    • sukurakaspikkusisko

      Outoa on ainoastaan se että nimimerkki "apuvaa" kysyy asiassa neuvota tällä palstalla.

      Elä rohkeasti omaa elämääsi. Onnea rakkaudelle ja tuelvaisuudelle.

    • Mun mummoni

      Äidinäitini avioitui aikoinaan serkkunsa kanssa.Ihan hyvin sujui.Tosin tiukille hihhuleille asia oli kova pala.Eivät mm.kutsuneet mummoani mihinkään tilaisuuksiin.Esim.kihlajaisiin,häihin.Isäni puolen hihhulisuku kohteli mummoani kuin huonosti.Normaalit ihmiset ymmärsi paremmin.

    • Hilmarttiina

      Tuo ei kuulosta yhtään oudolta!! Aivan turhaa mietit asiaa tuollaiselta kannalta. Unohda koko pikkuserkkuus ja anna palaa. Minun vanhempani olivat pikkuserkuksia ja heidän onnellinen avioliittonsa kesti 46 vuotta eli isäni kuolemaan asti. Asiaa ei ole koskaan kukaan kommentoinut millään tavalla.ei suvussa (meillä on suuri suku) eikä tuttavissa..minulla ainoastaan on tapana heittää leikilläni, että "sen takia musta tällainen on tullut ku te ootte pikkuserkkuja". Antakaa rakkauden roihuta, anna elämän näyttää oletteko pari!!onnellisia hetkiä teille!!

    • ZenAspect

      No niin, kysyit mielipidettä et neuvoja. Totuus on se, että aivan varmasti osa sukulaisistasi tulevat hieman vieroksumaan ajatusta, niin kuin varmasti monet muutkin ihmiset. Henkilökohtaisesti en välitä vaikka hän olisi serkkusi, omapahan on asiasi. Laillisin puolin ei ongelmia, moraalisesti ei ongelmia, joten anna mennä vaan. Olette sitä paitsi sen verran nuoria että suhdekokemukset ovat vasta "aluillaan", eihän sitä heti naimisiin tarvitse mennä kun uuden ihmisen tapaa ja ihastuu/rakastuu.

    • kyllä ihastus kannattaa aina kokeilla, näin vanhempana ukkona voi sanoa että pitää vaan uskaltaa tehdä omia päätöksiä ja olla välittämättä muiden mielipiteistä. voi niitä kuunnella mutta tekee oman pään mukaan kuitenkin. jos joku ystävä tai sukulainen heittäytyy hankalaksi niin ei se tosi ystävä olekaan ilmankin pärjää. mutta kuitenkin kannattaa tutustua kunnolla ja hyväksyä toinen sellaisena kuin se on ja tukea toista myötä ja vastamäessä. onnea matkaan vaan.

    • ei sisäsiitos

      Ja sitten vielä sanotaan suomalaisia sisäsiittoiseksi kansaksi... :D Ei jeesus teitä perähikiän asukkeja.

    • elluri hei

      mäkin ihastuin ja pikkuserkkukin, mut siihen se sit jäi, kun en uskaltanu pitemmälle viedä

    • JRnen

      Voe-voe. meittejä "suomaalaisia" oli isovihan ja pikkuvihan jälkeen 1700-luvulla alle 200000 koko täsä maassa sohjoisessa! Jotenka jos joku väittää lähisukulaisuuksista sitä sun tätä, sou-not! Oikeat perussuomalaiset ovat yli80-prosenttisesti jotain kautta sukua keskenään. Hurreista en mene takuuseen. Enkä muista "ulko-muka-suomalaisista". Keskiajalla savonmaan Rautalampi oli aikoinaan Suomen suurin kunta ja 2/3 suomalaisista on rautalampilaisten savolaisia jälkeläisiä. Muut ovat hurreja yms "ulkosuomalaisia"

      "Sukurutstaituta saanut minä en...." laulun sanoja lainatakseni: Vielä 50-luvulla syrjäkylillä naitiin pitkin ja poikin. Naapurista eukko tai ukko, olipa sitten siskon veljen tekonen tai muu lehtolainen, sou.-not.

      Kuka sitä jalkapelisä maaliman ääristä entisaikaan jouti höyläpenkkiä hakemaan. Niinkuin nyt. Timbuktusta ykskin julkimus mustanahallista. Taikka joku toinen orientin mustahvaa. taikka täimaan vinosilimää. Oli/on sitä ihan oksatonta lankkua ihan takapihan sahalla tarjolla. Eikä höylätessä turhia vingu! Niistä nuista ulkomaan oksakkaista ole koskaan varmuutta. Vikaantuu vaan höylän terä eikä millonkaan saa sileetä eikä särmikästä jälkeä!

      Kirkkohärran firastoon vaan kuulutuksia hakemaan ja pastori siihen: "Etteihän se nyt sovi noin serkusten kanssa." Tähän uusi morsian: "Kyllä soppii! Tullesa sovitettiin!"

    • sinpa

      no miltä se tuntuu ajatus ,, esim, sängyssä ,, et siehä ootkki miun serkku ,, vai tuntuukose jopa paremmalta ?? mutta jos tuntuu siltä niin eiku kaupan tekkoon ,, siitä se selvii jonkun vuojen jäläkeen ,, ja nyky suomessahan pystyy eroomaan , ei taija olla ensimmäinen kerta ihmisillä ,, ja ehtii sit sen ;EI serkun ja jatkaa elämää,, mut mitä kuullut niin serkun kans tehhyt lapset ollu melkein
      aina vammasia ,,

      • cvbcvc

        Ei ole vammaisia. Yhtä suuri todennäköisyys serkusten kesken saada vammainen lapsi kuin esimerkiksi 40 äideillä vaikka ukko olisi timbuktusta. Vertauksen vuoksi, normivanhemmilla on mahdollisuus noin 3% ja serkuksilla noin 6% Ja suomen lain mukaan, vaikka normivanhemmilla olisi esimerkiksi perinnöllisten ongelmien vuoksi 80% riski saada vammautunut lapsi, niin sen saa tehdä eikä sitä saa kukaan estää jos haluavat yrittää onneaan. Nimittäin on niitä geeniongelmia myös muilla kuin lähisukulaisten kesken.

        Tuolla sukulaisten vammaisuudella nyt on peloteltu ihan liikaa ja se on perua keskiajalta. Osa tiedeporukastakaan ei tiedä ja höpisee noita keskiaikaisia uskomuksia ja kieltää perinnöllisyystieteilijöiden totuuden. Osa jopa väittää että mahdollisuudet esimerkiksi sisaruksilla olisi 50% mikä on ihan täyttä potaskaa. Jos mahdollisuus olisi noin suuri, niin tämä meidän ihmiskunta olisi kuollut ja kuopattu jo ensimmäisten apinoiden alettua hommiin. Nimittäin sisäsiitto käy vaaralliseksi vasta sitten kun suku jatkuu liian pitkälle sisäsiiton kautta ja sukulinjaan ei tule mistään uutta verta. Näin on käynyt monissa kuningassuvuissa jossa valta on haluttu pitää suvussa. Esimerkiksi yksi espanjan entisistä kuninkaista oli kuolaava ääliö.

        Sisäsiitto on yksi mahdollisuus lajeille selviytyä vaikeissa oloissa, siksi sitä ei vaisto kiellä. Maallikot kuvittelevat että esimerkiksi Westermarckin havaitsema ilmiö pysyä erossa tutuista olisi vaistoa, mutta oikeasti kyseinen käyttäytyminen perustuu ainoastaan lauman sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen, ei vaistomaiseen sisäsiiton estämiseen. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi lapsuudenkavereiden päätyminen fuckbuddy suhteeseen tai parisuhteeseen. Ja arvaa miksi nimenomaan fuckbuddy suhteeseen? Siksi että nuo ystävykset ajattelevat että heidän kaveriyhteisönsä saa kolhuja siitä jos he luovat erillisen osion jossa he ovat tasa-arvoisempia kuin muut, sen takia sitten paneskellaan muiden seläntakana.

        Westermarck teki aivan oikean havainnon, mutta muut ovat myöhemmin sekoilleet että se perustuisi muka sisäsiiton vaistomaiselle estämiselle. Jos kyse olisi vaistosta, meillä ei ole sisäsiittoa olemassa missään.


    • ei ahdasmielinen

      Ei muutako anna palaa!!
      Mullaki on laaja suku ja nuorempana tuli "värkättyä" serkkujen kanssa, koska en edes tiennyt heidän olevan sukulaisiani. Tunnen monta pariskuntaa jotka ovat esim toisiaserkkuja, eikä se ole menoa hidastanut, ovat onnellisesti parisuhteessa.
      Ja mitä se kellekkään kuuluu. Eläkää vain omaa elämäänne, sillä se teidän ja vieläpä ainoa sellainen.

    • Käännäpä ajatteluasi

      Moi!

      Tulee mieleen, että miksi oletatte ihmisten, tuttujen, sukulaisten reagoivan vain negatiivisesti. Ajattelepa jos he olisivatkin vain tai ainakin pääosin tyytyväisiä asiasta. Ja te olisitte turhaan melkein jättäneet koko asian sikseen. Onhan tässä se etu että sukulaiset keskenään tuttuja ja varmaan jotkin käytännön asiat voi sen takia sujua paremmin kuin ennestään tuiki tuntemattomilla. Voi olla esim laajempi tukiverkosto tulevaisuudessa ja aiemmin vieraantuneet löytävät jälleen toisensa ym. Kaikki mahdollisuudet hyviin asioihin.

    • serkkuherkku

      Onnea vaan suhteelle. Itse olen ollut pikkuserkkuni kanssa 16 vuotta, joista 12 vuotta naimisissa =)
      Muille tuntuu olevan isompi ongelma kuin meille tuo pikkuserkkuus. Jos kestätte arvostelua, niin antaa mennä!

      • serkkuherkku

        JA tiedoksi että kaksi lastakin on siunaantunut, ihan terveitä vekaroita...


    • 10

      miksi ottaaouto,isäki otti äitini,eli ota tuttuvaan eli serkkus

    • ilkka7

      kaverilla on eukkona isän morsiammen tytär eli sisko puoli tavallaan vaikka eivät ole mitään sukua keskenään,hah itse menin avioon 23,6-88 kävelimme kirkkoon tulevan vaimoni kanssa,hunnut ja kaikki seremonia alko kuudelta ,presidentin lupa oli naida ala ikänen mauno koivisto,ikä,17 ,raskaana hämmästyin kun pappi pyysi taka huoneeseen,olin kuulemma sukua morsiammelle,23 vuotta onnellisesti takana lapset isoja ja ihana sanoa vaimolle ,että RAKASTAN SINUA JA JOKA AAMU

      • Mukavaa sukua

        Tyttäreni meni naimisiin pikkuserkkunsa kanssa. Lapset on älykkäitä ja mukavia. Kivahan se vaan on.


    • Olet syvän joen porukkaa!

    • Pumpulilinna

      Serkun kanssa avoliitossa.. Ja olemme äärettömän rakastuneita! :)
      Ei muiden sanoista pidä välittää, vaikka jotkut taatusti satuttavat.. Teillä on toisemme, te uskotte teidän väliseen rakkauteen ja tulevaisuuteen. Ja se on kaikista tärkeintä..
      Mukavaa kevään jatkoa sinulle ja kanssa kirjoittajille..

      • miku4

        parempi on mennäkin parisuhteeseen suunnilleen 3.asteen serkkunsa kanssa. ovat yhteensopivampia kuin ihan jotkut vieraat.

        kiinnostuksenne toisiinne voi johtua siitä että alitajuisesti ymmärrätte toisissanne yhteisiä piirteitä (kuten luonteenpiirteitä) ja se on turvallisempaa.

        jos asian vie toiseen ääripäähän, eli pariskunnan välinen sukulaisuus pitäisi pitää mahdollisimman kaukaisena, niin silloin joutuisit naimaan jonkun sisiliskon tai jotain. takaan että ei hyvä tule. ja vaikka ihmisiinkin rajoittuisit kaukaisinta etsiessäsi, niin ei hyvä siitäkään varmaan tule jos se on joku alkuasukas tyyneltämereltä. Geeniongelmista muistutettakoon että aasin ja hevosen parisuhteesta syntyvällä on melkoisia geneettisiä vaikeuksia, vähäsen samanlaista voi tulla siitäkin jos sinä nait jonkun toiselta puolelta maapalloa.

        Vanhoina aikoina suomalaisissa pitäjissä puolisot olivat yleensä toisilleen vähintäänkin 5.asteen serkkuja jotain kautta usein vähän läheisempiäkin. Omaisinasi olevien vanhojen ihmisten ei ainakaan pitäisi kummastella valintaasi, koska samaa tekivät sukunne jäsenet satojen vuosien ajan (jos eivät enää muista sitä tai ymmärrä, voipi kai olla dementia kyseessä).


    • apuvaa

      Kiitos kaikille vastanneille.Eihän tässä muuta voi tehdä,kuin katsoa mihin tämä johtaa,toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.Kiitos vielä kerran ja mukavaa sekä rakkauden täytteistä kevättä teille kaikille!
      Ps. Aloimme seurustelemaan ja pikkuserkkunu perhe suhtautui suht hyvin asiaan,minun vanhempani eivät tosin tykkää,olen vihjaillut heille tykkääväni pikkuserkustani,eivätkä oikein lämpene asialle.Eivät tykkää sukulaisten välisii suhteista,mutta katsotaan nyt , jos ajan kuluessa heidän mielipiteensä sukulaisten välisiin suhteisiin muuttuu.

      • voi että

        onneksi olkoon seurustelunne johdosta! :) Ja luulenpa että vanhempasikin ajan myötä hyväksyy suhteenne... Jos saan kysyä kuinka kaverisi ja muut sukulaiset ovat asian ottaneet?


    • apuvaa

      Kiitos :)) Toivotaan,että he hyväksyisivät suhteemme,sillä meillä ei ole aikomustakaan erota.Pojan sukulaiset ottivat asian hyvin ja ehkä hieman iloitsivatkin,toisin kuin kaverini, he ovat varuillaan ja varoittelevat minua.Tämä on rankkaa,kun kukaan ei oikein kannusta,mutta toivottavasti tämä nyt tästä paranee.

    • ihastunut :)

      onnea minunkin puolestani ::) minäkin tykkään pikkuserkustani. aina kun kävelen tämän ohi minun on ihan pakko hymyillä (: kerran pikkuserkkuni kysyi minulta että tykkäänkö minä hänestä, vastasin kieltävästi koska en uskalla myöntää, sillä pelkään että pikkuserkkuni ei halua olla tekemisissä kanssani jos kerron sen hänelle... tykkääköhän pikkuserkkuni minusta hän sanoi kesällä että olen hänelle tärkeä, hän on pyytänyt minut montakertaa ulos ja hän tuijottaa minua aina ::)

      • apuvaa

        Kiitos:)Muu ei auta kuin kertoa omista tunteistasi.Varmaa vastausta tuohon on vaikea sanoa,mutta kysymällä tältä saat vastauksen:) Voi olla hyvinkin mahdollista että hän on ihastunut sinuun,oikeasti rohkaisen sinua kertomaan tuntesitasi pikkuserkullesi,muuten saatat jossitella koko loppuelämäsi:)


    • sielunkumppani.

      Kyllä risoo muakin tämä suvun ahdasmielisyys,niin kuin sanotaan sukuhan se on pahin. Minäkin olen aina rakastanut pikkuserkkuani, mutta ei ole voitu olla koskaan yhdessä koska suku olisi heti kimpussa , ihan kuin se olisi isokin häpeä olla pikkuserkkunsa kanssa yhdessä.Sääli että kaikki on jo myöhäistä, mutta hän kulkee aina mukana minun sydämmessäni, sillä veri on vettäkin sakeampaa,sille ei voi kukaan mitään.

    • pikkainen

      Jep. Itsekin tapasin pikkuserkkuni taas useamman vuoden jälkeen. Söpöstä pojasta on tullut söpö mies. Mukavista leikkitouhuista mukavaa jutustelua. Hassua että samoja harrastuksia ja kiinnostuksen kohteitakin vaikuttaisi yllättäin olevan. En tiedä ollankaan milloin taas hänet näen, mutta mielestäni en ole häntä saanut sen jälkeen. Luvattiin pitää paljon enemmän yhteyttä kun aiemmin ja molemmista oli ihana nähdä. Asuu kyllä kovin kaukana. En kyllä ihan varmana voi tiedustella häneltä mitään ja hänkin vaikuttaa sen verran ujolta että vaikka olisi jäänyt pohtimaan samaa asiaa ei vamastikaan sano yhtään mitään. Hienoa että teillä kävi noin :) Eli ainut "ongelma" tässä olisi vaan ns. kehtaaminen. Ihan eri asia olisi tiedustella fiiliksiä kun olisi joku uus tuttavuus johon ei mitään siteitä muuten.

    • ninn se on

      Eihän tuossa ole mitään epänormaalia, kun olette mies ja nainen. Sitten kannattaisi miettiä kahteen kertaan, jos olisitte miehiä molemmat, se olisi epänormaalia.

      • voi juku

        krooh pyyh


    • Flixon

      Vanhempani ovat keskenään pikkuserkkuja ja ihan normaaleja meistä lapsista on tullut. Ovat olleet nyt naimisissa 30-vuotta ja ovat varsin esimerkillinen pari, joista kelpaa ottaa mallia omaan avioliittoon; tasaväkiset kumppanit.

      Itselläni on niin iso ja etäinen suku, että en tunne ainoatakaan pikkuserkkuani, joten mistäpä tuota tietää, vaikka olisi sellaisten kanssakin ennen miestäni tullut jotain haureutta harrastettua...?:)

    • särkynyt

      Olen ollut ihastunut pikkuserkkuuni jo useita vuosia ja hän on saman kylän poikia. Viimein asiat etenivät johonkin suuntaan kun erosin exästäni ja tämä kyseinen pikkuserkku otti minuun yhteyttä. Olin onneni kukkoloilla ja ehdin jo unelmoida yhteisestä tulevaisuudesta. Meillä oli ns. salasuhde jonkin aikaa, mutta valitettavasti suhteen syvenemisen aikana sama sukunimi muuttui yhtäkkiä liian suureksi esteeksi kunnon seurustelulle.... Pelkäsi liikaa muiden ihmisten mielipiteitä (esim rapakon takana asuvien sukulaisten)... Itse olin miettinyt jo näitä asioita etukäteen ja tulin siihen tulokseen etten välitä muiden ihmisten mielipiteistä. Syvä tunneyhteys on minulle se, joka ratkaisee.. tunsin syvää yhteenkuuluvuutta tämän ihmisen kanssa, vaikkei nyt hirveän kauan ehitty seurustellakaan. Olen murtunut, vaikka niinhän sitä sanotaan että aika korjaa haavat, mutta tuskin pystyn unohtamaan niitä vähäisiä ihania hetkiä mitä meillä oli. Niinkuin joku jo mainitsi, veri on vettä sakeampaa. Haluan kuitenkin kunnioittaa hänen mielipidettään ja jättää hänet rauhaan, vaikka sitä on vaikeaa hyväksyä.

    • Ääliö

      Entiiä mitä teen olen kans rakastunut pikkuserkkuuni ja hän minuun. Olemme olleet yhdessä jo yli kuukauden, mutta nyt hän haluaa erota kun pelkää liikaa että koulussa kaverit rupeavat kiusaamaan sen takia että seurustelee pikkuserkkunsa takia. Sovimme että pidämme matalampaa profiilia asian kanssa, mutta pelkään ettå menetän hånet ja tätä suhdetta vaikeuttaa sekin ku asumme eri kaupungeissa. Mitä minun pitäisi tehdä asian kanssa en halua menettää häntä eikä hän minua mutta pelkää silti. Ja tässä on ongelmana vielä se että hän on alaikäinen, mmutta meillä ri ole kun 4vuotta ikäeroa.

    • Ääliö

      Entiiä mitä teen olen kans rakastunut pikkuserkkuuni ja hän minuun. Olemme olleet yhdessä jo yli kuukauden, mutta nyt hän haluaa erota kun pelkää liikaa että koulussa kaverit rupeavat kiusaamaan sen takia että seurustelee pikkuserkkunsa kanssa. Sovimme että pidämme matalampaa profiilia asian kanssa, mutta pelkään ettå menetän hånet ja tätä suhdetta vaikeuttaa sekin ku asumme eri kaupungeissa. Mitä minun pitäisi tehdä asian kanssa en halua menettää häntä eikä hän minua mutta pelkää silti. Ja tässä on ongelmana vielä se että hän on alaikäinen, mmutta meillä ri ole kun 4vuotta ikäeroa.

    • retwef

      Nussikaa!

    • Harmittaa

      Ei mun mielestä siinä mitään outoa ole. Tulin itsekin tänne sivustolle siksi... Olen itse ihastunut pikkuserkkuuni. Ja en uskalla sanoa sitä. Mietin sitä joka ilta ja että mitä teen kun nään sen seuraavan kerran...huoohh

      • niiku.sillee

        Sano ihan suoraan ja kiertelemättä. Ehkä hän odottaa sitä. Jos ei odota, rupeaa miettimään. Sano ainakin, että haluaisit tavata häntä. Kysymättä se ei lähde liikkeelle. Molemmat voivat haluta, mutta kumpikaan ei uskalla sanoa ensimmäisenä. :-)


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      3615
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      25
      2214
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2101
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1995
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      89
      1670
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1381
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1281
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1277
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1227
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1208
    Aihe