Miehen 16-v tytär raskaana

Sanos muuta! Muinaisen postipankin mainoksen tapaan voisin sanoa:"Sinne se minunkin tilini menee." Onneksi meillä on taloudelliset asiat kunnossa, ettei sentään konkurssi uhkaa!

Meillä tilanne on sellainen, että mieheni 16-vuotias tytär on puoli vuotta hengaillut enemmän tai vähemmän kiinteästi 22-vuotiaan hunsvotin kanssa. Miehellä ei ole sen enempää työpaikkaa kuin kunnon koulutustakaan, on aikamoinen luuseri. Mutta jollain tapaa silti oikein mukava ihminen!

Nyt tyttö (vasta!) epäilee olevansa raskaana. Äitinsä on heittämässä häntä ulos, jos näin on asia. Tyttö haluaa muuttaa meille, kun meillä on hyvin tilaa, talon toinen pää suurinpiirtein käyttämättömänä. Kaupanpäällisinä tulisi tuo isäkokelas!

Olemme syytäneet tytölle rahaa ja tavaraa vuosien ajan, äidillä kun ei muka ole ollut varaa esim. skootteriin. Olemme varoitelleet niin tyttöä kuin äitiäänkin siitä, että tuosta suhteesta ei hyvä seuraa. Kyllä nyt on kiva olla oikeassa! Aion kyllä pistää viimeiseen saakka kampoihin. Kun kerran perhettä perustetaan, silloin ollaan omillaan. Keksikööt itse tavan selvitä, auttaahan siinä yhteiskuntakin aika paljon.

Juu meillä kans miehen 15 v tyttö seurustelee 18 v miehen kanssa..saas nähä mitä seuraa.. kohta muutta yhteen..

Onneksi mun omat lapset käyttäytyy fiksusti, eikä ala jätkien kanssa seurustelemaan ja varsinkaan luusereiden kanssa.
Mutta miehen lapset ovat äitiinsä tulleet. Luusereita kaikki ovat olleet.

Eip ole tyttö kotoonta eväitä elämään saanut.

En voisi omilleni pahempaa kuvitella kun samnalainen juippi kun miehen tyttäreillä, huh huh...

Alaikäisiin sekaantumisesta on Suomen laissa säädetty rangaistus.

Isättömien lapset ne eivät aina toimi niinkuin on oikein, kun kukaan ei ole heitä neuvomassa.
Minä olen kyllä laittanut kuriin mieheni lapset oma aloitteisesti, ja siihen on tyytyminen kaikiien, myös heidän äitissnsä joka ei ole tasapainossa edes itsensä kanssa, miten siis lapset oisi.

Onneksi pelastin miehen siitä hullunmyllystä, ilman minua olisivat kaikki hunningolla..
voi sitä menoa siellä lsten kotona...

Mitäs se sinulle kuuluu jos tytär vielä asuu äitinsä kanssa kaukana eikä ilmeisesti tule sinun luoksesi asumaan. Ja kyllä pitää olla todellakin itsekäs ja kylmä ihminen luonteeltaan jos vaan laskeskelee päiviä jolloin rahatilanne helpottuu yhden elatusmaksun verran.
Tuossa iässä ei tosin ole järkevää mielestäni tulla raskaaksi mutta aina sille ei voi mitään.
Lapsen kuuluisi olla rakas ja tärkeä omana itsenään eikä pitäisi olla laskukone raksuttamassa koska pääsee heistä eroon. Miehelläsi on oikeus avustaa lastaan jos niin haluaa vaikka elatusmaksut virallisesti loppuisivatkin. Äidit eivät lopeta lastensa avustamista ja huokaise helpotuksesta kun lapsi on 18 joten miksi lapsen pitäisi isälle olla taakka josta pääsee eroon kun elatusmaksut on maksettu.
Miltäs sinusta tuntuisi jos omista lapsistasi ajateltaisiin niin mikäli heitä edes on?

Uusissa perheissä raha tilanne on todella surkea! Se on totta. Kun mies maksaa entisistä lapsistaan äidille avustusta, niin ei stiä paljon omalle perheelle rahaa jää! Se on totta se.
Luulisi nyt äidin elättävän lapsensa kun on niitä halunnutkin.
Alkaisi itse maksaan kahteen taloudteen palksta rahaa, niin tietäisi ettei se ole helppoa.
Kyllä ne etntiset lapset on jo sen verran isoja, että elareita voisi laskea alaspäin. Kun on meidän pienistä lapsista kyse, ne tarvii kaikennäkööistä ja onhan se reilumpaa että maksetaan sen hetkinen perhe elämä ja unohdetaan entiset.

Siis mies ei maksa äidille mitään vaan ainakin meillä elatusmaksu ei todellakaan riitä edes kaikkiin menoihin, saati että siitä jäisi äidille itselleen senttiäkään!
Ja kuinka niin "äiti on lapsia halunnut"? Kuvitteletko että mies on ollut pakotettu niitä väsäämään? Jos niin on niin mies on ansainnutkin "kohtalonsa", siis sinun mukaasi isyyden.
Voi hyvä sylvi mikä ajatuksen juoksu.

Tiukkana pitää pysyä sellaisessa, että jos aikoo perheen perustaa niin sitten pitää myös varautua tulemaan toimeen omillaan ja kustantamaan itse omalle lapselleen tarvikkeet eikä olettaa että isovanhemmat maksavat kaiken ja lisäksi hoitavat lasta aina kun on tarvis.

Ikävä kyllä ette voi tehdä asialle mitään. Mutta olette velvollisia maksamaan elatusmaksuja vain tästä 16v tytöstä, ette hänen lapsestaan.

Kukaan ei todellakaan pakota miestäsi tai sinua maksamaan tytölle hänen oman lapsensa elättämisestä, ja eikös sen elatusavun voi siirtää niin, että se menee suoraan tytölle, ei hänen äidillee, etenkin, jos tyttö nyt muuttaa omilleen.Tai vaikka määrätä ulkopuolinen seuraamaan, että rahat todella menevät työn tarpeisiin,eikä hänen äitinsä.
Minä en ole ikinä pyytänyt tai edes huolinut vanhempieni rahoja, vaikka välillä on tehnyt todella tiukkaa.
Ei minun vanhempanikaan, saati sitten isovanhemmat saaneet mistään mitään armopaloja, omillaan oli elettävä..vanhempani ovat moniin kertoihin joutuneet miettimään, myydäkkö rakas koti (jossa isäni,hänen isänsä ja paappansa ovat syntyneet), koska rahat ovat olleet välillä todella vähissä.
Mutta aina on he ovat selvinneet.
Totta kai minunkin vanhempani auttavat, esim. katsovat joskus lastani kun menen kauppaan tms. Mutta rahaa en kehtaisi heiltä ottaa..heilläkään ku sitä ei ole liikaa.
Joten elatusapua nyt vain maksaa vielä sen 2vuotta, nopeasti se aika menee.
Ja jos tyttö pyytää rahaa, ja miehesi välttämättä haluaa auttaa, kysykää mihin hän sitä tarvii..jos vastaus on vaipat,ruoka,lääkäri tms. ...niin käykää ostamassa hänelle (vaikka hänen kanssaan) ruokaa,vaippoja tai pyytäkää se lääkärilasku, että voitte maksaa sen. Sillä tavalla ainakin tiedätte, että raha oikeasti menee sinne, minne tyttö väittää sitä tarvitsevansa.
Koska monet kerrat olen nähnyt sitäkin,että rahaa pyydetään ruokaan, mutta oikeasti se menee johonkin ihan muuhun (turhaan) ja sitten taas pyydetään uudestaan rahaa..

Miksi rahantarve tuplaantuu? Vaikka tuleva äiti on alaikäinen niin hänen vanhempansa ovat elatusvelvollisia vain häntä kohtaan, ei tulevaa lasta kohtaan.
Tyttäreni sai lapsen 17 vuotiaana eikä me hänen vanhempinaan oltu elatusvelvollisia tietenkään hänen lapselle.
Taloudellista apua annettiin mutta se ei ole lakisääteistä.

Mun oma tytär tuli raskaaksi 16 vuotiaana ja poikakaveri oli 18v.. olin tietty ensin shokissa mutta kun he yhdessä päätti että pitävät vauvan niin eipä ollut siihen paljon sanomista. Ja tämä tapahtui vuonna 2005. Tyttö on kihloissa saman pojan kanssa(häät suunitteilla buoteen 2012), pojalla hyvä ammatti ja tytär toisen lapsen kanssa kotona äitiyslomalla. jatkaa merkonomi opiskelua taas syksyllä kun poika on 1,5 v. Että aina ei ole huonoa vaan heillä on mennyt ihan hyvin, vaikka olivatkin nuoria kun saivat lapset. Ja täytyy sanoa että lapsenlapset ovat kyllä elämän ilo =) Tyttö nyt 5 1/2 vuotta ja poika 1v.

Näinpä, elatusvelvollinen on vain omista lapsistaan eikä tämä ole näiden lasten vika. Jos lapsia halutaan, niin niistä huolehditaan, myös taloudellisesti, itse. Jos 16-vuotias saa lapsen niin huolehtii itse lapsensa elatuksesta lapsen isän kanssa ja näiden teinejen vanhemmat vain omien lastensa elatuksesta. Helppoa ja yksinkertaista.

Ja toinen: millä oikeudella kukaan haukkuu ketään luuseriksi? Jos ne rakkaat lapset löytää suhteen, jossa on onnellisia, niin ei tosiaan kuulu vanhemmille heidän välisensä asiat (ellei kyse ole väkivallasta tms, johon ulkopuolisen puututtava). Annetaan jokaisen elää omaa elämäänsä, jokainen mokailee eikä kukaan oo täydellinen. Kukaan ei myöskää voi määritellä millainen ihminen sit on täydellinen..vaan ei ainakaan sellainen, joka arvostelee muita.

niin se vaan on tytöt ovat alta vastaavina varsinkin nuorina kun vanhemmat kaverit ajelee niitä koska heilta saa helposti, muistan itsekin nuoruudessani seukanneeni ajokorttiikäisenä 14 tytön kanssa ja kyyti oli tiukkaa ja luikasta, mutta osasin käyttää kortonkia joskin laitoin sen juuri ennen h hetkeä niin ei mennyt rikki, ei se olisi sellaista polkemista kestänytkään ehjänä. ja muutenkin seukkasin aina impien kanssa, tai ainakin meille mentäessä oli vielä koskematon ja aamulla pois lähtiessä oli otettu ns löysät pois.

Mitä sitä värkkää näitä lapsia maailmaan. Pallo on muutenkin ylikansoitettu ja kaikille ei riitä ruokaa etes hyvässä yhteiskunnassa. Ennenkun lyö kumia mulkulle niin kannattaa miettiä kaks kertaa omallakinkohdalla että jos se nyt pettäis niin.. iteppä oot saanu aikaseks lapsen joka tekee nyt lapsen kans. Ota isänä vastuu teoistasi ja ole lapsesi tukena. Ehkä sama ohgelma oli sinunkin vanhemmillasi.

Pienten lasten äitinä en voi kuin taas surulla todeta kuinka suuri valta rahalle annetaan. Minulla on lapsia myös aiemmasta liitosta ja elatuksesta se isä ei ole nurissut, ymmärtänyt liikemiehenä kuinka kulujakin toiminnasta tulee, niin yrityksessä kuin perheessäkin. Vaikken miestä muuten kunnoitakaan, yrittää kuitenkin lasten parhaaksi maksaa hieman ylimääräistäkin vaatteiden, lomamatkojen jne. muodossa. Itselläni ei 5 lapsen hoitovapaalla olevana yh:na ole varaa mihinkään tuollaiseen luksukseen nyt.
Miksikö olen yh taas, mies jonka kanssa pienet tein ja hän niiden elämään ja elatukseen lupasi osallistua oli juuri sellainen rahan itkijä. Ex-vaimoaan mollasi jatkuvasti kuinka ei lapsille anna mitään ja kaikki rahat menee siihen äitiin. Oikeudenmukaisena ihmisenä en voinut kuunnella hiljaa, vaan yritin oikaista ajatuksia todellisuuteen. Totesin hänelle että .. jos näin olisi että äitiin ne rahat menevät, olisihan se sitten välillisesti lastenkin etu jos äiti on tyytyväinen. Mies kuitenkaan kun ei mitään maksa, Kela se äidillekin ne itketyt elatusmaksut maksaa että miehellä jää rahat juottamaan muite vanhojapoikia ja kavereita. Mikään ei auttanut, tappaa olisi kaikki ihmiset pitänyt ja muitakin hälyttäviä merkkejä tuli, siksi nyt yksinhuoltajana.
Ei se tytär tulevan perheen kanssa varmaan ainoastaan taloudellista tukea hae. Kyllä yhteiskunta tukee niin ettei kukaan asunnotta ja ruoatta pienen lapsen kanssa ole. Enemmänkin nuoret tarvitsevat varmaan tukea ja lastenhoitoapua, hieman sitä nykyään kuulutettua laatuaikaa, sitäkin voi viettää vaikka kävelemässä rannassa kahdestaan, ei siihenkään kalliita kylpylälomia tarvita.
Antakaa sydäntä, hyväksyntää, käsiä älkääkä kolikoita.

Kulta pieni! Kun tyttö saa lapsen, hänen tulee hakea apu muualta kuin sinun kukkarostasi. Sinä et voi etkä saa kokoikääsi kantaa vastuuta hänen teoistaan. Hän on itse nyt valintansa tehnyt, ole nyt sen verran "itsekäs2, että annat hänen oppia elämää. Tuleva lapsi on sinulle varmaan rakas, mutta tyttö on hänen äitinsä, holhoojansa ja vanhempansa, et sinä. Aloituksesi oli avoin, rehellinen. Toivon että ymmärrät tilanteen sinusta irrallaan olevana maailman menona. Ei sorsaemokaan iänkaiken kanna poikasiian selässään. Voi hyvin. Tue tyttöä, mutta älä ota taakkaa itsellesi!

Jaa, ei Suomessa kyllä köyhyyteen kuole. Lapsilisät, elatustuet ja kotihoidontuet, ja siihen vielä asumislisät. Asioista pitää ottaa selvää, ja opetella elämään ilman skoottereita, suuria puhelinlaskuja tai uuden uutuuksia vaatteita, levyjä, mp3:ia tai ipodeja.

Itse tulin nuorena, 18-vuotiaana äidiksi ja samalla muutin omaan vuokrayksiöön. Hunsvotti-isä ei välittänyt vastasyntyneestä eikä vapaaehtoisesti antanut pennin hyrrää. Oma mokani, en käyttänyt ehkäisyä ja olin nuoruuden ruusunpunaisten silmälasien läpi katsoja! Mutta äkkiä kasvoin ja lapsi oli kaikki kaikessa, halusin olla hyvä äiti.

Nautin täysin siemauksia tästä pienestä kääröstä jonka sain, ja hänen kasvaessa 2,5 vuotiaaksi opiskelin hoitoalalla jo toisen ammatin!

Köyhiä oltiin, kirpparilta vaatteet eikä varaa ollut uusiin huonekaluihin kuin harvoin. Tupakkaa en polttanut enkä viinalla läträillyt, joten rahat riitti ruokaan ja vuokraan.

Vanhemmat eivät pystyneet auttamaan ollenkaa rahallisesti. Nyt vasta myöhemmin olen ajatellut, miten onnekkaita ovat ne nuoret, joiden vanhemmat pystyvät antamaan vaikka 100 euroa avustaakseen nuorta. Sillä saa jo ruokaa kivan kasan! Ainakin jos lapsia on vain yksi:)

ps. säästätte rahaa kierrättämällä, laatutavaraa vauvalle pienellä rahalla!

Äippä itsekkin....

Minulla itselläni 14vuotias tyttö ja yritän parhaani mukaan ohjata häntä
tulevaisuuteen.Koulu ennen kaikkea tärkein ja ystävät ja että äitiin
tai isään voi luottaa vaikeissakin asioissa.toivonut tyttäreltäni hartaasti,että
miettisi asioita tarkkaan eikä harrastaisi seksiä moneen vuoteen.mutta aina sitä
kuitenkin pelkää koska sattuu vahinko,koska maailma on julma.Luotan kuitenkin
tyttäreeni että tietää itse koska on valmis noihin seksileikkeihin on se kuitenkin
aina minun lapseni,jos vaikka olisi sen verran järkevä että kun siihen ikään tulee
niin olisi koulutus/ammatti,vakituinen työpaikka haluamassaan ammattissa ym.
kunnossa,perustisi sitten perheen vaikka me emme koskaan oikein ole siihen
valmiita.Lapsi tulee,menohalut kasvaa ja muut hoitavat se ei ole oikein
vaan itse täytyy vastuu kantaa.tyttärelleni olen sanonut että saa kotona asua niin kauan kuin haluaa ja on valmis kylmään ja kovaan maailmaan,mutta
sanonut myös sattui mitä tahansa tuen häntä loppuun asti,vaikka ei minulla
raha kasva puussa,mutta olen hänet tähän maailmaan halunnut niin autan
aina.tiedän senkin että hän on järkevä tyttö,mutta maailmasta ei koskaan tiedä kelle sattuu mitäkin,joten en ymmärrä äitiä joka heittää lapsensa
ulos silloin kun äitiä eniten tarvitsee ja varsinkin äidin rakkaus on korvaamaton.

Voin omasta kokemuksesta kertoa, että ensin järkytys ... tyttö 15w ja kertoo olevansa raskaana. Mutta kaikki mennyt hyvin. Tyttäreni jopa enemmän aikuistunut kuin oma äitinsä..hih... Ole onnellinen siitä lapsenlapsestasi, ei elämä pelkkää rahan kanssa leikkimistä ole. Saat paljon iloa lapsesta, tiedän sen kokemuksesta. Nyt olen kahden lapsen mummi, vaikka tyttäreni täyttää vasta huhtikuussa 18w. Enkä vaihtaisi yhtään hetkeä pois. Itsekin ole eronnut, joten tietysti rahat tiukilla, avustan tyttäreni perhettä niin paljon kuin mahdollista, ja nautin heidän ihanasta seurastaan, tasapainoisia ihmisiä verrattuna moneen aikuiseen.

Kyllä herran jestas, moni nuori pärjää vaikka lapsi olisi tuloillaan/tullut, minullakin on nyt neljä alle 18-vuotiasta hyvää ystävää jotka ovat saaneet vauvat, ja hyvin pärjäävät, eikä kenenkään vanhemmat auta taloudellisesti, joten kyllä sitä rahaa muualtakin tulee, kun vanhemmilta :-) joten eiköhän se 16v pärjää ihan hyvin, vaikka ette taloudellisesti auta, tyttö osaa olla hyvin iloinen jo siitä jos autatte joskus esim: öisin että äitikin saa lepoa, niin sillä jo pötkitään pitkälle :)

Ajattele myös näin.. Oma mieheni on tällaisen teiniraskauden tulos vanhempansa olivat 17-vuotiaita kun hän syntyi. Ovat edelleen yhdessä ja onnellisia ja vahingon ansiosta minä sain unelmieni aviomiehen xxxx

Hei!

Mikään maailmanloppu se ei ole, että 16 vuotias saa lapsen. Tietysti hän on vielä itsekin nuori ja se lisää varmaan ainakin henkistä taakkaa selviytyä. Mutta toisaalta hän saattaa olla oikein hyvä äitinä.

Taloudellisesti hänen on varmaan mahdollista saada asumistukea, elatusapua, lapsilisää jne. Vaikka kaikki on kallista, ei sinun jä miehesi /siis hänen isänsä tarvitse kovin paljon enemmän antaa kuin, mikä nyt on elatusapu. Itse olen vaari ja autamme mummon kanssa aina välillä, ei meilläkään niin hyvin mene, että voisimme huolehtia kaikesta. Uskon, että pienikin apu auttaa ja paljon merkitsee jo se myönteinen suhtautuminen sinänsä. Se jo helpottaa nuoren äidin asemaa eikä tunnu, että koko maailma on vastaan. Ja tämä apu ei maksa mitään. Sitä paitsi vaarina ja mummona tai mummopuolena on ihan kiva nähdä vauvan kasvavan ja oppivan uusia asioita. Sinäkin varmaan pääset välillä antamaan lapselle omia oppejasi! Mutta se edellyttää suhtautumista positiivisesti koko asiaan.
Iloista perhetapahtumaa!
Terveisin Jaakko

Tyttäreni oli 17- vuotias saadessaan ensimmäisen lapsensa. Oli vieraalla paikkakunnalla koulussa. Tutustui siellä lapsen isään. Kun vauva syntyi, olivat kaksi viikkoa meillä, opettelivat vauvan hoitoa. Itse on elättänyt ja hoitanut lapsensa. Vauva oli helppohoitoinen, nukkui pitkiä päiväunia. Imetyskin onnistui melkein vuoden ikäiseksi. Koulunkäynnissä tuli vuoden tauko, mutta sitten lapsi pääsi koulun omaan päiväkotiin. Tytär kävi koulunsa loppuun.Nyt tuo lapsi on jo kaksikymmentäyksi vuotta.

Hah, Nah!
Mistä aiheesta kirjoitattekaan!
Potaschkaaaaaa!

Uusi elämä alkanut.
Nuoruus on huuman aikaa. Kun sitten tuloksena on raskaus, niin siinä sitä ollaan. Platoninen rakkaus on kevyttä ja jälkioireita ei synny, mutta media toitottaa seksismiä. Niinpä herkät ihmiset joutuvat kiusaukseen ja kun tunteet saavat vallan, ollaan vastuusta luopumassa.

Jokainen varmaan osaa ajatella mihin on ryhtymässä, kun pelkkä hymyily ei riitä tai ystävällinen sana, vaan kyse on tositoimesta. Teiniraskaus näyttää olevan jonkinlainen alttius joillekin. Lääketieteellinen raskaudenkeskeytys on vaihtoehto, mutta teini-ikäinen osaa jo päätellä, millainen on hänen käsityksensä äitiydestä.

Markkinamaailma luo erotiikan painotusta. Millä tavoin sitä voitaisiin rajoittaa, jotta vaikutus sen kautta voidaan rajoittaa?

pankaa perseeseen emäntiinne ni ei tule lapsia

Näkemykseni olisi tämä jos et tahdo tyttösi tulevan paksuksi olisiko hyvä opastaa hänet e-pillereihin? (tietenki myöhästä siinä kohin jos on jo lapsi tulossa)
Vaikka kumi pettäis niin ei ainakaan tulisi raskaaksi taudeiltahan se ei suojaa :(.
Noh, jokainen tekee valintansa ja eihän siinä muuta voi toivoa kuin, että kaikki menisi niin lapsen kuin vanhemmankin kannalta hyvin.

en ihan noin sanoisi. meillä oli käytössä pillerit 4 vuotta joita söin säännöllisesti ja aina tiettyyn aikaan. kuitenkin perheeseen syntyi pienityttö kaikesta huolimatta.

maahanmuuttajamiesten leikkikaluksi tämä tytär ?

Herätkee!
Onko noin vaikea muistaa mitä on olla nuori?
Eikö pienessä mielessä käynyt kaikessa täydellisyydessään ja rahankiilto silmissä jutella tytön kanssa esimerkiksi e-pillereistä? Tyttö on vasta 16, ja tarvitsee nyt enemmänkin tukea vanhemmiltaan, kuin "äitipuolen" itsekästä valittelua ja riepottelua täällä! Minusta on kamalaa lukea chatista, mitenkä äitipuoli valittaa miehensä lapsen elatusmaksusta, olen itsekin kasvanut uusioperheessä. Ja äitipuoli ei todellakaan ole äiti, hän saa opastaa ja ohjata, mutta mitä tulee vanhemman tehtäviin kuten poikaystävät ja taloudellinen tukeminen jne, ne kuuluvat lasten ja biologisten vanhempien setvittäviksi. Vaikka ne toki vaikuttavat asioihin uusioperheen sisällä.

Raha ei kasva puussa, eikä elatusvelvollisuutenne koske hänen tulevaa lastaan.
Mutta vanhempien tehtävä on opastaa, rakastaa ja ohjata (liitännäis lapsia ja omiaan) maailman tuulissa ja tuiskuissa. Etsikää ja suunnitelkaa yhdessä tytön kanssa, mitenkä/ mistä hän saa apua taloudellisesti ja henkisesti, kuinka asumisen voi järjestää. Jutelkaa ja keskustelkaa mitä on edessä. Antakaa henkisiä eväitä, sillä raha ei tuo onnea ja katoaa sen sileän tien; Tuki ja auttavat kädet auttavat huomattavasti, osa opeista tarttuu päähänkin!

Pillereitä,seksiä,viinaa,huumeita,sossu,yh-äitejä,elatusmaksut,kela,alaikäinen, hohhoijaa hyvällä malilla tää nuorison toimet. Mehän näiden teinilasten vauvan ruat maksetaan veroeuroina ihme jos suomella on valtion velkaa miljardi tolkulla kun näin tyhmiä kansalaisia täällä palloilee.

Mun mielestä teiniäidin raskauden isoin huoli ei todellakaan ole raha, vaan se, että miten noin nuori LAPSI kykenee kasvattamaan lasta. Usein tuollainen 15-16 -vuotias on itsekin vielä kypsymätön, itsekäs ja monin tavoin vasta kasvamassa lapsuudesta aikuisuuteen. Fakta on se, että teiniäidit tarvitsevat paljon yhteiskunnan tukea ei vain rahallisesti, vaan myös tukea kasvatukseen.

Tietenkin näissä asioissa on yksilökohtaisia eroja, mutta usein on kuitenkin niin, että ne, jotka unohtavat ehkäisyn ja koheltavat kännipäissään harjoittaen lihallisia nautintoja ovat juuri niitä, jotka eivät ole niitä laatikon terävimpiä veitsiä. Tiedän, että jotkut teinit saattavat jopa ajatella, että lapsen saaminen nuorena tarkoittaa lapsilisää ja yhteiskunnan tukea eikä tarvitse mennä opiskelemaan, kun ei yhtään tiedä, että mitä haluaisi tehdä aikuisena. Sillä asenteella lapsen saaminen on järkyttävä shokki, kun tajuaa, että ei pystykään hoitamaan lasta.

Alle 20-v ikäisen äidin kanssa olisi ihan mahtavaa, jos isovanhemmat kykenevät antamaan tukea lapselleen ja lapsenlapselleen. Usein nimittäin tuore äiti joutuu aikamoiseen vastuuseen ja hän selviää jotenkuten, koska on pakko. Sen sijaan saman ikäluokan miehet hyvin harvoin pystyvät ottamaan vastuuta, koska pojat kypsyvät niin paljon hitaammin. Siksi on helppoa suunnitella yhdessäpysymistä ENNEN kuin lapsi on syntynyt. Kun vauva itkee, rahasta on pulaa ja vaimo valittaa väsymystään, niin moni teinipoika karkaa siitä tilanteesta (moni aikuinen mieskin pakenee vastuutaan samassa tilanteessa....).

Koulussa pitäisi enemmän puhua seksuaalisuudesta, ehkäisystä ja myös teiniäitiydestä. Pitäisi sanoa, että äitiys on yleensä upea asia, mutta ensiksi kannattaa hoitaa pois opiskelut ja kun elämäntilanne jne on kunnossa, niin sitten on aika miettiä lapsia. Liian moni käyttää nykyään esim. aborttia ehkäisykeinona.

onneks en ite ollu niin tyhmä, että oisin pitäny lapsen ollessani 16 vee :D siit on 7 vuotta aikaa ja elämä mallillaan ja opinnot lopuillaa, mahtava poikaystävä ja elämä muutenkin hymyilee. Olisin paljosta jäänyt paitsi, jos oisin pitäny sillon lapsen. elämä olis tod.näkösesti yh köyhä sossu paska elämää, mutta nyt, ai että. voi vaan matkustella poikaystäväni kanssa, opiskelut juuri opiskeltu ja rahaa tulee :) olisin todennäkösesti masentunu yh äiti ja elämänsä pilannu jos oisin tolle lapsitielle lähteny. onneks jokainen meistä voi tehdä ne oikeat valinnat ja ite tunnen helpotuksen huokausta, kun tää elämäntilanne mikä nyt on, ei onnellisempi voisi olla. En edes ole mikään erityisen lapsirakas, joten ei kiinnosta edes lapsi aihe.

Toi on NIIN totta, että teiniäidit on just niitä tulevia Köyhiä yksinhuoltajia, jotka ei viitsi opiskella eikä rehevää persettä sohvalta nostaa. paska haisee koko kämpässä ku ollaan niin laiskoja ja penskat rääkyy ja äiti taistelee omaa psyykettään vastaan onnettomana marisemassa lisää valtiolta rahaa ku perhana ei talous/ kantti riittänytkään lapsen elättämiseen. ei kiitos tollasta elämää. Itse hankin lapsia vasta kolmikymppisenä ja elän ihan rauhassa nuoruuttani matkustellen, nauttien elämästä ihanien kumppanien kanssa monta lemmikkiä rinnalla, heistä ei onneksi samanlaista vastuuta ole ku pikkuvauvoista ja kaiketi paljo sulosempia ja viattomampiakin ku rääkyvät kakarat.tällähetkellä ajatusmaailmani on tämä ja mulla on siihen oikeus, mutta tottakai joskus halutaan perhe se on selvää mutta sitten kun siihen on kypsä, niin ajatusmaailma ja suhtautuminen on eri. ja oma lapsi on aina oma lapsi, ei ole epäilystä etteikö siihen sitten joskus rakastuisi kypsänä ja nuoruuden hurvittelut eläneenä aikuisena, joilla on hyvä taloudellinen tilanne ja lapset saa harrastaa ja elää onnellisena onnellisten vanhempien kanssa. :)

roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,obotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostiroboroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,tti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,rroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobottroskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,roskapostirobotti,oskapostirobotti,

Onko ehkäisypillerit tuttujuttu nykyajan Suomessa? Luulisin että Suomessa vähintään viisikymmentävuotta on jokainen tiennyt mistä lapset tulevat! Haikara jutut eivät ole nykypäivää!
Ei ole varsinaisia vahinkoraskauksia olemassakaan! Mitenkäs syntyvän lapsen isä tiedostaa tämänkin seikan? Vastuu on myös hänen!
Kaksin aina kaunihimpi!

Mitä se sulle kuuluu? Lapsen äiti ja isä ovat onnellisa kun saavat olla mummi ja vaari. Sie oot vaan kateellinen ja katkera, kun et saa sukuun vuavaa.....hahaaaaaaa

joo tosiaan joo. hohhoijaa!

Sulla mitään hulta oo... huli on vaan miehen rahoista... heh... kuten itse mainitsitkin... mene töihin ettei tarvi toisten rahoilla elää.

Tytär ei ole sinun tyttäresi; hänen omat vanhempansa auttavat häntä taloudellisesti, sinun tehtäväsi se ei ole. Noin nuori tyttö on hyvin kypsän ja fiksun tuntuinen, kun tahtoo pitää lapsen vaikeuksista huolimatta. Sinun rahatilanteesi ei muutu puolison elatusvelvollisuuden päättyessä; kai sinä hoidat omat menosi ja miehesi omansa. Ei isä lakkaa auttamasta lastaan taloudellisesti, vaikka lapsi täyttää 18 vuotta, kyllä elatusvelvollisuus isän ja äidin mielestä tarkoittaa sitä, että autetaan lasta oman elämän alkuun niin kauan, kunnes hän pystyy tulemaan toimeen omillaan. Lapsella on oikeus olla varma, että isä ja äiti tukevat häntä aina niin paljon, kuin kykenevät, myös silloin kun lapsella on vastoinkäymisiä -ja varsinkin silloin.

Tämmöinen tilanne on kyllä aina vaikea.

Tapani ajatella kuitenkin on, että selvitellään elävät ennen tulevia ja menneitä. itse sain lapsen kun olin 19 vuotias, aivan liian nuori ja aivan liian sekaisin.

Aika sen vain näyttää, mitä lapsesta lopulta tulee, ja että pystyykö hän olemaan onnellinen vähintäänkin epätäydellisen vanhemman kasvattamana.

Itse en koko asiaa ajatellut, olin niin vässykkä, että päätin äidin päättää, parisen vuotta sitten mietin, ja aika kylmästikin, että ehkä olisi ollut kaikille parasta lopettaa raskaus ennen kuiun lapsesta kehittyy mitään, koska lapsi on lisäksi lisännyt ongelmallisuutta elämässäni. Ja juuri ennen kun lapsi oli syntynyt sain hetken järjen puuskan ja ehdotin adoptiota. Se ei äidille käynyt päinsä,, hän oli aina suunnitellut yksinhuoltajuutta eikä ollut siitä millään luopumassa.

Lapsen saanti voi tuhota koko elämän, siinä mielessä, ettei äiti ehdi kokemaan muiden ihmisten tavoin asioita yhtään, ja se voi aiheuttaa yksinäisyyttä ja suuria ongelmia lapselle kuin äidillekin, ja äitikin on vasta niin lapsi..

Ehdottaisin, että jotenkin saat asian hoidettua niin, että tiedät kaikkien nyt olemassa olevien ihmisten pärjäävän hyvin, se vauva ei ole vielä vauva ollenkaan, ja joka kuukausi naisessa tapahtuu jonkin sortin "keskenmeno", sekä vielä lisäksi, joka kerta kun ihminen kieltäytyy seksistä tai käyttää mahdollisesti ehkäisyä sanoo hän ei mahdolliselle vauvalle.

"Mitä jos, nyt en saa ikinä tietää mitä vauvasta olisi tullut."

Ei sitä tiedä muutenkaan mitä siitä olisi tullut, mutta itse haluaisin vain parasta lapselleni, eikä raskauden jälkeen ehkäisy ole kovinkaan eroavainen sitä ennen tapahtuvaan ehkäisyyn, näin kylmän loogisesti. Vieläkään en tiedä olenko tyytyväinen lapseni olemassa oloon hänen itsensä takia, koska hänell on kovat ajat edessä, harvinaisen kovat ajat tietyistä syistä. Olisi ehkä ollut parempi, ja valitettavasti, että olisin odottanut parempaa naista ja parempaa aikaa, ihan kaikkien kannalta.

Ja tämä on vain minun mielipiteeni, mutta ota vakavasti mahdollisuus saada kovin epäonnistunut tilanne aikaiseksi ottamalla tämä lapsi, ja puhu asioista tunteja tämän tytön kanssa, niin kauan että kaikki pienetkin asiat on selvitetty, ja yritä saada hänet tunteidensa lisäksi ajattelemaan myös järkevästi, joka joskus on valitettavasti pakko tehdä.

Onnea teille.. Vaikea tilanne, eikä kukaan oikein voi antaa mitään oikeaa ratkaisua.

se on sellasta nykyään, kun liian nuorena aloitetaan seksielämä. riski on aina olemassa. missään tapauksessa sinä et ole se elättäjä, ainoastaa tukena voit olla... yhteiskunta huolehtii kyllä. sossuun vaan ja onnea joka tapauksessa. lapsihan on silti lahja. toivottavasti avioituvat...siunausta.

Vittu siinä mikään kortonki pettänyt, vaan ne teki penikan, koska on buumi päällä, tajuatko?
- Kortongin pettäminen on tekosyy sille, että saadaan nyt sitä kakaraa hoitaa kotona ja ei tarvi mm. opiskella tai tehdä työtä. Jotain statustakin sillä koitetaan saada ja saada se teinirakkaus kestämään -mutta erio tulee, se on varma!
Tää on tätä nykyaikaa ja kiitos Matti Vanhasen ja kepulaisen sun muiden: "Lapsentekotalkoiden".

Otan osaa suruusi!

Minun äiti sai minut nuorena ja on ollut todella hieno äiti, yksin huolsi minua pitkään. Raha ei ikinä ole ollut ongelma. Kyllä aina on ollut kaikki tarvittava eli vaatteet,ruoka,lelut ja rakkaus. Itse olin 3 lapsen kanssa yksin ja pärjäsin ja koulutinkin itseni.Elatusmaksutkin olivat minimit ja silti pärjättiin,oli auto ja netti ja ruuat ja vaatteet ja lelut ja tietenkin äidin rakkaus. Lomillakin käytiin, se on ihan kiinni siitä, että miten raha-asiansa hoitaa. ei ole pakko ostaa kalliimpia rattaita, vaatteita kun halvemmatkin on ihan yhtä hyvät. Tukea löytyy nuorille vanhemmille. Nyt minulla on uusioperhe. Miehellä 3 lasta enkä ikinä olisi katkera elatusmaksuista, tottakai ne kuuluu lapsille ja kyllä se isi voi auttaa lapsiaan 18-vuoden jälkeenkin. En tiiä mikä on ap:n rahatilanteen laita, meillä miehellä on velkaa niin rutosti ettei sitä elämän aikana lyhennetä, velkasaneeraukseen odottaa..mutta silti me pärjätään, molemmat ollaan työssä ja miehen palkasta suurin osa menee ulosottoon, mutta silti on ruokaa,vaatteita ja molemmilla autot.

Se mitä tulee 16-vuotiaaseen äitinä niin riippuu siitä tytön kypsyydestä ja vanhemmuus kasvattaa. Tukea on hyvä olla, mutta kerkee ne koulut käydä sitten kun lapsi on isompi, niin munkin äitee kävi. Tsemppiä sinne. Niin ja eihän ne minimielarit oo ku vajaa 150 euroa, mihinkä rahahuoleen sellainen summa toisi helpostusta?

Hei! Minä olin 15-vuotias kun sain lapseni. Sain vanhempieni tuen siihen ja onneksi sainkin koska mietin tuolloin aika kauheita ratkaisuja päässäni. Tukekaa vaikka se tuntuukin kauhealta ajatukselta. Lapsihan olin tuolloin mutta se kasvatti kovasti kun lapsi syntyi tähän maailmaan. Tällä hetkellä asiat ovat mainiosti ja meillä menee hyvin sekä taloudellisesti että muutenkin. Olemme edelleen yhtenäinen perhe ja aiomme olla jatkossakin. Myrskyjä ja tuulia on ollut mutta kaikista on selvitty. Tukekaa hyvät vanhemmat näitä tapauksia älkää kääntäkö selkäänne mutta muistakaa samalla kertoa että vauvan synnyttyä on liikut kiinni ja kestettävä kaikki sen tuomat muutokset. Puhukaa asioista älkää jauhako ja kauhistelko täällä selän takana.

Itse käytin 4 vuotta pelkkää kumia ehkäisynä poikaystävän (joka sittemmin avomies). Pillerit eivät sopineet mulle, koska aiheuttivat haluttomuutta. Kertaakaan ei mennyt kumi rikki. Kun jätettiin kondomi pois tarkoituksella, niin tulin heti raskaaksi.

Oon eronnut myöhemmin, mutta nykyään käytän ehkäisynä kierukkaa kondomia. Tällä tavoin en tule raskaaksi enkä saa tauteja. Kannattaa miettiä ehkäisyasiat kuntoon, niin ei tule ikäviä yllätyksiä. Nuoret tytöt tulevat helposti raskaaksi, joten kannattaa tarkkaan miettiä ehkäisy etukäteen kuntoon.

Ihanaa. Juuri nuorena lapset pitää tehdä. Onnea tulevalle mummolle.

Meillä puntataan pian viiskymppistä teiniraskautta rahallisesti edelleen niin että kannattaa miettiä toisenkin kerran miten paljon avustaa kylmällä käteisellä. Kannustimet omaan pärjäämiseen on jaettava jo nyt tai saatte siirtää tilinne suoraan teiniodottajalle lopun elämäänne.

kyllä se paikkansa hakee vaikket niin hemmetisti huolehtiskaan. Toisella puolen kuolee kymmeniätuhansia tsunamin alle ja loput saavat ydinvoiman varjopuolta lopuksi ikkänsä, sinä kannat murhetta uuden ihmisen ja äitinsä elämästä.
Mieti ennen miten voit tukea ja lopeta tuo jeesustelu. Ihmisiä on syntynyt niin kauan kuin on yhdytty eikä se taivastelu tulevan edessä ole kenenkään taivalta auttanut.

Me saimme mieheni kanssa 16 vuotiaina ensinmäisen lapsemme eikä kyllä kaduta yhtään.Tällä hetkellä olemme ylpeitä ekaluokkalaisen vanhempia ja työ sekä talous asiat ovat hyvässä kunnossa vaikka silloin ei ollut mutta iso kiitos kuuluu ihanille vanhemmille jotka ovat tukeneet ja auttaneet koko ajan meitä

Sanot asiallisesti tytöllesi että jos halat lapsen pitää niin silloin pitää hommata omat asunnot ja rahat millä elää niin ajatus voi muuttua äläkä missään tapauksessa rupea elättämään lastasi ja lastenlasta koska muuten eivät opi vastuullisuutta.

Olkaa nyt hankkimatta niitä lapsia liian nuorena. Nuori ei ole vielä kehittynyt senkään vertaa, että voisi huolehtia kunnolla lapsesta.
Ekana elämä kuntoon ja uomiinsa eli asunto, koulutus, työ, naimisiin ja sitten vasta lapsia jos tahtoo. Eihän nuoret (alle 18-vuotiaat) voi vielä käsittää tätä elämän järjestystä vaan hankkivat vahingossa/tahallaan lapsia. Tulevan lapsen kannalta on parempi, että oma elämä on kunnossa kuin myös kumppanin elämä.
Mitä näitä nuoria oikein vaivaa tänä päivänä??? Vähän enemmän vastuullisuutta ja maalais järkeä elämään.
En ole ikinä halunnut lapsia, koska se ei ole minun juttu. Lapset ovat kivoja kunhan eivät ole omia.
Onnea vaan elämälle jos hankkii nuorena lapsen.
PS. Aborttikin on vaihtoehto.

ja meillä 11v seurustelee 68 v. kanssa, ja sit...oho,, se tuli raskaaks, kuis siinä ny niin?
Sua vaan ei kiinnostanu soittaa poliisille lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä silloin kuin olisi pitänyt, ja saada 18 v telkien taakse lapsenraiskauksesta. Tuo ei ole normaalia että 18 ja 15 sekstaa. Mitä oikein ajattelitte. No, nyt saitte uuden suun ruokittavaksi. Ehkäpä opitte tästä jotain? Kenties pikkusiskot laitetaan e-pillereille, sit kun ne aloittaa seurustelemaan 33 v. pedofiilin kanssa.

Silloin kun teinistä tulee äiti itse, elatusavut katkeaa siihen, joten ole huoleti. Ei teidän rahoja yhteiskunta enään tarvitse.

Kaikenlaisia harrastuksia nuorilla on.

Eipä ole mikään ihannetilanne tosiaan. Nuorille kyllä koulussa kerrotaan niinsanotusta "seuraavan päivän pilleristä". Varmasti juuri näissä kumin rikkoutumistilanteissa olisi tarpeellinen varmistus.Mutta kun on itsekin vielä melkein lapsi, niin on varmaan asenne "ettei mulle mitään satu, ne on ne muut"...En tiedä kuinka kypsä se teidän nuori on, mutta nyt hän kuitenkin tarvii tukea, eikä moitteita...sattunu mikä sattunu. -nuoruus jää elämättä. Ja kokemuksesta tiedän, että se vaihe tulee, kun täytyy mennä...

Olen tällä hetkellä 25- vuotias ja molemmat siskoni ovat saaneet lapsen 17 -vuotiaana. Näin jälkeenpäin ajateltuna kaikille paras vaihtoehto olisi tuolloin tehdä abortti, vaikka se nyt sanottuna kuulostaakin hurjalta. He olivat molemmat, niinkuin kaikki tuossa iässä olevat, hyvin itsekkäässä vaiheessa. Molempien suhde isään katkesi jo raskauden aikana tai heti vauvan synnyttyä eikä mies nuoren ikänsä takia ota sille kuuluvaa vastuuta. Toinen siskoistani jopa yritti itsemurhaa raskauden loppuvaiheessa. Siskoni on myös itse tiedostanut että oli aivan liian nuori hankkimaan tuolloin lapsen.

Toisen isomman siskoni tilanne on tänä päivänä vielä pahempi, hän kärsii masennuksesta ja alkoholismista, ja tällä hetkellä sosiaaliviranomaiset ovat tiiviisti mukana perhe-elämässä. Lapsiin kohdistuvan henkisen kärsimyksen lisäksi heillä on myös suuret taloudelliset ongelmat. Toisella siskollani on ulosotossa lähes kymppitonni. Meidän äitimme on vähistä rahoistaan aina auttanut ruokaostoksissa sun muissa lapsiin liittyvissä hankinnoissa. Kummallakaan siskoistani ei ole työpaikkaa ja toiselta puuttuu kokonaan koulutus.

Mietin vain minkälainen elämä heitä olisi odottanut jos olisivat tehneet abortin?

miksi te pelkäätte niin paljon lapsenlapsia?
ei ne teidän lapsia ole.

jos haluatte että lapsenne hommaakoulutuksen, työn, asunnon ja menee naimisiin
sitten vasta lapsia. niin ne on jotai 30-40 vuotiaita sitten
ja te ite ootte si jotai 60-80 vuotiaita.
osa jo haudattu ja unohdettu.
on siin lapsilla sitten kivaa kun äiti on 40 eikä jaksa enää leikkiä ja mummoo ei oo koskaan nähnykkää.

Onko sulla lupa juoruta tosten perheen asioita?
Miksi se sinua kiusaa? Rahan takiako? Mene töihin ja ota vaikka toinen työ jos et pärjää.
Minusta olisi kauheeta jos joku vieras ihminen alkaisi minun lapsistani juoruta täällä.

Maahanmuutajilla olisi tässäkin tapauksessa sosiaalitoimisto auttamassa yllinkyllin, asunto, tuet ja jatkuva sos.työntekijän apua. Mutta kun on kyseessä suomalainen, hän jää oman avun varaan.
Tämähän on laillistettu totuus asaista.
Lopultakin omien nuorien asioita pitäisi hoitaa eikä ottaa muita hoidettavaksi. Ei tämän maan asiat parane siitä, että ollaan vieraskoreita....

No jos lapsi on tulossa, niin eiköhän ole aika ryhtyä miettimään tulevan lapsen elämän alkua, eikä sitä kuka kustantaa. Käsittääkseni tulevalla lapsella on myös isä. Eikö nykyään osata kantaa teoista vastuuta, vastuussa tulevasta lapsesta ovat nuori äiti ja nuori isä, jotka tarvitsevat ohjausta elämän alussa niin kyllä se siitä elämä ohjaa itse itseään.

Olen itse mennyt nuorana naimisiin olin itse 19 ja vaimo 17 kun saimme esikoisemme sen jälkeen kaksi muuta lasta. Meidän molempien vanhemmat kuten isovanhemmat olivat jo siirtyneet rajan taakse, joten ei rahallista eikä muutakaan tukea sieltäpuolelta. Nyt on vaimon kanssa oltu 36 vuotta naimisissa ja on jo lapsen lapsiakin. Että kyllä sitä pärjää mutta elämä on elettävä lapsen ehdoilla. Isovanhemmat hoitakaa lapsenlastanne silloin tällöin ja kannustakaa lapsianne kuitenkin normaaliin elämiseen ja opiskeluun.

Opiskelu onnistuu myös lapsen kanssa, kokemusta on. Lapsi ei ole este mihinkään jos tahtoa läytyy ja kyllähän sitä löytyy kun sellainen on jo hankittu.

Tällaiseen tilanteeseen pitäisi valmistautua lapsen kasvaessa. Sinun on oltava tytärpuolen tukena ja autettava hänen vanhempnsa kanssa lapsen kannsa selviämisessä kunnes hän kykenee vastaamaan lapsesta itse.

Tämä on vaan minun mielipiteeni, mutta minusta tässä pitäisi erotella nyt järki ja tunteet toisistaan. (kumpa se olisikin helppoa)

Tunteet tietty sanoo että nuorta pitäisi auttaa kaikin keinoin, myös rahallisesti. Ja järki sanoisi ainakin minulle että kukin tulkoot toimeen omillaan. Kylmää mutta totta.

Meistä varmaan jokainen haluaisi auttaa lapsia ja lapsenlapsia kaikin mahdollisin keinoin, mutta jos siihen ei pysty niin ei pysty.

Ja miksipä nuoret ei pärjäisi omillaan??? Varmaan kuitenkin suurin apu on tarjota nuorille joskus kahdenkeskistä aikaa.

Ja sinulle "ritva 111" Tiedän monta nuorena äidiksi tulleita jotka ovat pärjänneet hienosti elämässä ja kaikki kunnia heille :)

Täällä sitä vaan suunnilleen haukutaan nuorten tyttöjen/naisten päätöksiä. Itse aloin seurustella 16 vuotiaana itseäni viisi vuotta vanhemman miehen kanssa ja kokemuksesta voin sanoa, että se kannatti. Kummankaan vanhemmat eivät olleet suhdettamme vastaan ja hyvä niin. Se että ikäero on suhteellisen suuri, ei ole mikään este yhteiselämälle. Nyt muutama vuosi seurusteltu ja vuosi oltu kihloissa ja hyvin menee. Itse olen valmistumassa ylioppilaaksi ja mieheni työskentelee. Lapsia ei olla sen pahemmin suunniteltu mutta jos tulee niin on tullakseen. Kyllä niistä itse selvitään ja tarvittaessa vanhemmat auttavat.

Itse en tajua tätä nykyajan suhtautumista nuoriin pariskuntiin, joille ensimmäinen lapsi on tulossa. Jos he itse ovat valmiita ottamaan vastuun ja pärjäävät omien vanhempien pienellä avustuksella niin mikäs siinä. Pitää kyllä myöntää, että itsekään en ymmärrä nuoria naisia/tyttöjä, jotka eivät ole varmoja seurustelustaan saati sitten itsestään. Silloin olisi paras pitää huoli ehkäisystä ennen kuin on liian myöhäistä.

Mutta joka tapauksessa suhdetta vanhempaan mieheen ei pitäisi arvostella, mikäli siihen ei oikeasti ole syytä.

Hyvä aloittaja, näyttää nyt olevan sinulla tilanne niin, että raha on tärkeämpää, kuin lasten hyvinvointi. Kukaan meistä ei ole täydellisiä, ei edes lapsemme. Itse me ne kasvatamme ja ohjeet elämän tielle annamme. Tietysti vahinkoja sattuu ja niiden kautta myös opitaan. Minusta sinun pitäisi nyt keskittyä ratkaisemaan tilanne järkevästi ja jo 16-vuotias on kypsy puhumaan ja osaa puhua ja keskustella asioista rauhallisesti jos siihen annetaan vain mahdollisuus. Syyttely ei auta ketään ja jos syytettyä haetaan, niin pitää katsoa myös itseä peiliin. Voihan lapsi myös syyllistää miehesi, kun on jättänyt lapsen ja ottanut uuden vaimokkeen itselleen eli jossitteluja ja syitä aina löytyy. Ramoin asioiden on aina tapana ratketa ja kun vanha asia saadaan alta pois, niin uusi jo kolkuttelee oven takana. Tämä on elämää, ja taatusti tytär ei ole ainut maailmassa, jolle vahinko on sattunut, kuule näitä on myös esim. huumeäideissä. Ole onnellinen, että tytär ei ole sekoillut huumeisiin ja sitten tullut raskaaksi, ongelma se on sekin. Seksi kuuluu myös osana nuoren kehitykseen ja kasvuun ja on tietysti yksilöllistä, milloin sen aloittaa, eli nykyään on vanha-aikaista ajatella, että seksiä aletaan harrastamaan kun on vasta 18-vuotta. Kaikki kunnia jos näin tapahtuu, mutta ei ehkä todellista enään nyky päivänä. Enne odotettiin, että pappi on sanonut aamenen ennenkuin hypättiin sänkyyn, no sujuiko se seksi toislla sujui toisilla ei eli eroja tuli myös. Onneksi nykyään tutustutaan kumppaniin perin pohjin ennenkuin avioon mennään.

Jos mä olisin äiti tai äitipuoli ja miettisin vaan millon omat lapset / toisen lapset lähtee kotoa omilleen niin vihaisin itteäni. En myöskään sortaisi lapsiani tai ajettelisi että perkele kun pitää vielä elättää vaikka ovat jo täysikäisiä. Lapsia jos saadaan niin kaikista tärkein on tajuta että se on sitten koko elämän. Ei lapsen hoivaaminen lopu vauva ikään. Jos omat lapseni joskus saavat lapsia niin en myöskään heitä hylkää ja avustan heidän perheitään myös niin kauan kuin varmasti pärjäisivät omillaan.

Jotkut puhuu täällä niin välinpitämätöömään sävyyn että etoo. Miksi että halua auttaa ? Mikä on muuttunut siitä kun oma lapsenne oli vauvana hymyilevänä sylissänne ja nyt on 16-v. ja raskaana ? Se on edelleen sama ihminen.

Selventäkää kiitos. Etoo pahasti.

Voi luoja miten laidasta laitaan täällä "puhutaan"... Itse olen saanut kunnian tulla 17v äidiksi. Eikä ole edes vahinkolapsi! Meillä suvussa on paljon lapsettomuutta joten ratkaisu oli selvä, valinnan vapaus oli haluanko lapsia nyt vai en ollenkaan! Emmekä halunneet "vain" yhtä lasta... Viimeisimmän kanssa olimme jo kovilla ja ikäeroa lapsillekin tuli "liikaa"... Olkaa onnellisia, että lapsenne edes saavat lapsia, toisille se ei ole itsestäänselvyys! Omat vanhempani tukivat minua henkisesti, muutoin olen pärjännyt mieheni kanssa ihan omillamme. Ei sitä soppa kauhaa tarvi lapsen suuhun oman lompakon kautta läpi elämän laittaa! Tiedän vanhempia jotka ostelevat aikuisille lapsilleen jopa autoja ym. "kivaa", mutta odottakaas jos kyseessä onkin oma lapsen lapsi, johan rahahanat sulkeutuu ja veri ei olekaan vettä sakeampaa. Toivon tulevani myös nuorena mummoksi jotta jaksan olla oman lapsenlapseni kanssa ilman vanhuuden vaivaa ja toivon, että myös rahatilanteeni sallisi joskus omaa lastani auttaa. Itse menin töihin/kouluun ja välissä pidin 1v äippäloman, mies on minua vanhempi ja pääsi nopeammin vakitöihin. Jos siis kumppani on jo täysi-ikäinen, niin eiköhän tekevälle töitä löydy. Hauskaahan tämä elämä ei aina ole, mutta se opettaa (jopa 16 vuotiaan) niin että siinä pärjää. Älkää viitsikö moittia kasvatusta tai siirtää vastuuta "telkkarista tulee sitä ja sitä paskaa niin ei se kumma ole" Itsehän te arvon äidit suotte lapsenne katsovan ala-arvoista ohjema sisältöä. Lapsen kanssa voi myös viettää aikaa ja keskustella, eikä olettaa että koulu tekee tehtävän puolestanne, tai marisette kaveripiiristä tmv MIHIN ITSE ETTE EDES YRITÄ VAIKUTTAA!!! SINÄ olet se roolimalli, SINÄ äitinä voit vaikuttaa. Fiksu nuori kyllä osaa kuunnella ja nostan hattua, että tämä alkuperäistekstin nuori tuleva äiti haluaa pitää lapsen eikä lähde aborttilinjalle hoitamaan asiaansa, sieltä mistä aita on matalin. Voit joko tukea tai olla tukematta, joko rahallisesti tai ilman, pääasia että tuet. Mutta jos selkänsä kääntää ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen, et ole alúnalkaenkaan lastasi kyllä ansainnut. Hävetkää, jotka olette lemppaamassa oman lihanne ja verenne oman perseenne hyvinvoinnin takia! Muutamat täällä onneksi ovat oikeilla linjoilla kanssani, hienoa!

No sellaistahan se on.

Toivottavasti miehesi jaksaa tukea tytärtään ja auttaa parhaansa mukaan. Kahdensantoistavuotiaat isät ovat ailahtelevia tapauksia todellisen tilanteen tullessa joten toivottavasti sekä äidin että isän rakkaus kantaa hankalienkin asioiden yli.

Raha on jotenkin kuitenkin toisarvoinen seikka - ja kyllä lapset aiheuttavat kaikenlaista vielä täysi-ikäisinäkin. Ikävää jos elatusapu on murheenne, kuluttaahan lapsi monesti enemmän kuin elatusapu kattaa, ja toivottavasti elatusapu ei ole ainoa yhteys miehen lapseen - hän ei ole syyllinen elatusapuun eikä aikaisempaan eroon.

Toivottavasti raskaudessa kaikki menee hyvin ja "lapsesta" kasvaa hyvä vanhempi.

Olin 16 kun aloin odottamaan poikaa joka nyt täyttää 30, minua luullaan joskus jopa hänen vaimokseen :) Ei se aina välttämättä ole huono asia, jos tyttö vaan on muuten kypsä äidiksi, ja vaikka ei vielä olisikaan niin kun lapsi syntyy niin silloin viimeistään. Jokaisella ihmisellä on oma tiensä kuljettavanaan ja se on tyttäresi tie...onnea sinulle ja hänelle.

http://pittunenbabyboy.blogspot.com

Sanonpahan vaan, että kyllä teiniäitikin voi pärjätä oman lapsensa kanssa.

Vanhempioen tehtävä on tukea lapsiaan ja lapsipuoliaan, silloin kun he tukea tarvivat. Tärkeintä elämässä ei aina ole raha. Toivottakaa tyttärenne ja lapsi tervetulleeksi ja tytär on miehensä valinnut, tukekaa siinäkin päätöksessä, vaikka se ei teille mieleistä olisikaan. Jos hän joskus miehestä eroaa, tukekaa silloinkin. 16-vuotias on lapsi vielä itsekin, hän tarvii kaiken tukenne. En tarkoita että rahaa pitäsi syytää, vaan olette henkisesti läsnä. Kertokaa, että olette tarvittaessa lapsenvahtina, on ihanaa kun kun tulee lapsenlapsi. Kannustakaa nuorta äitiä omien resurssienne mukaan. Se on satsausta nuoren elämään. Ja hyvin, hyvin tärkeä asia. Jokainen tarvii tukea jossain elämän vaiheessa, tehtyä ei saa tekemättömäksi vaan siitä elämäntilanteesta on lähdettävä jatkamaan eteenpäin. On kurjaa jos silloin vanhemmat hylkäävät, kun heitä eniten tarvitsisi.

Hmm... Mies kirjoittaa nimimerkillä äiskyli ja keskustelun otsikoksi on laitettu "miehen 16-v tytär raskaana". Itse viestissä ei mainintaa tytön iästä. Olen pitänyt p* puheena sitä, että ylläpito tehtailee noita etusivun juttuja, en taida pitää enää

Pakko ottaa asiaan kantaa, minä tulin raskaaksi 18-vuotiaana enkä ollut päivääkään ollut töissä jos kesätöitä ja työharjoitteluita ei lasketa.. Opintoni olivat täysin kesken ja puoli vuotta kestänyt seurustelu rakoili.. Päätimme kuitenkin pitää lapsen, aborttia olisin saanut kantaa kontollani koko elämän.. Mutta se oli vaikeaa, aamupahoinvoinnit olivat hirvittäviä, kouluun oli pakko lähteä, rahaa ei ollut riittävästi. Muutimme poikaystävän kanssa yhteen ja hän törttöili ja joutui sairaslomalle. Minun opintotukeni ja hänen sairaspäivärahansa eivät kattaneet meidän tuloja. Rahat menivät vuokraan ja muihin laskuihin, muutama euro jäi ruokaan. Joka päivä koulussa tankkasin itseni täyteen ruokaa koska tiesin ettei kotona ollut mitään. Jouduimme pyytämään vanhemmiltamme rahaa ja he olivat tiukilla..Meidän ylpeys ei antanu periksi, että oltais haettu sossusta apua.. Opiskelin ahkerasti ja loppu jo häämötti, tuli kesä ja opinnäytetyö oli valmis, valmistuin ammattikoulusta, mutta vielä oli syksyllä kirjoitukset. Mietin, miten jaksan kun silloin on jo lapsikin.. Kesällä on koskenutkaan oppikirjoihin . Odotimme lapsen syntymää innolla, kaikki meidän kihlarahat menivät uuden tulokkaan tavaroihin. Raskaus meni kaksi viikkoa yli ja se piti käynnistää 16.8.2010, synnytys oli kamala. Lapsi oli niin suuri ja minä niin pieni. Mutta viimein se tuli ulos ja lujaa kyytiä vietiin teho-osastolle saamaan happea. Olin niin sekaisin etten edes tajunnut mitään, tärisin ja olin kamalan kipeä.. Vihdoin pääsin suihkuun ja sain ruokaa ja sitten saimme mennä katsomaan lastamme, se oli poika ja painoa 4925 grammaa ja pituutta 56,5 cm, en ollut uskoa korviani. Mutta sitten alkoi huoli miten pärjäämme lapsen kanssa, miten jaksamme, ikinä en ollut lapselle vaihtanut edes vaippaa, en pitänyt lapsista.. Poikaystävä oli onneksi ekspertti näissä asioissa, hän osasi vaihtaa vaipan ja aluksi hän ottikin kaiken vastuun lapsesta, olin niin kipeä etten pystynyt kuin imettämään.. Sitten pääsimme kotiin ja viikon kotona olon jälkeen jouduimme lapsen kanssa uudestaan sairaalaan koska minulle tuli rintatulehdus ja se uusi kolme kertaa, olin kipeä.. Kirjoitukset painoi päälle ja en ollut kerinnyt koskeakaan kirjoihin, viimein tuli aamu kun piti mennä äidinkielen yo-kokeeseen ja englannin kuunteluun ja kirjalliseen.. Edellisenä päivänä olin lukenut, mutta siinä se.. En tajunnut englannista mitään, veikkasin puolet vastauksista, äidinkielen tiesin menevän suhteellisen hyvin. Tuloksia odotettiin jännittyneinä ja viimein tuli se päivä, kun tulokset tulivat ja minä olin ylioppilaiden joukossa :) Tein kaksoistutkinnon, olin perheestämme ensimmäinen joka painoi valkolakin päähänsä.
Oli mahtavaa olla lukion salissa, istua eturivissä muiden kanssa ja oli mahtavaa kun nimeni sanottiin ja sain hakea todistukseni ja lakkini, ikimuistoisin hetki, kun saimme laittaa lakin päähän, mutta silti kaksoistutkinto ei tuntunut miltään vaikka olin sen eteen uurastanut 3,5 vuotta ja mahtavat juhlat odotti.. Olin saavuttanut elämässäni jotain parempaa, jotain suurempaa, minusta oli tullut äiti. Olin saanut ihanan ja terveen pojan, josta sain olla ylpeä. Olin saavuttanut ja kokenut niin paljon enemmän kuin muut kaverini, olin kokemusta rikkaampana.
Jare on nyt 8 kk enkä vaihtaisi elämässäni mitään toisin, rahahuolet ovat helpottaneet, ylpeys antoi periksi ja haimme sossusta apua. Kelalta oleme myös hakeneet tukia. Kyllä lapsen kanssa pärjää, ei se ikää katso.Mieheni on töissä ja ja minä olen lapsen kanssa päivisin ja se on parasta kun saan nähdä lapseni kasvavan ja kehittyvän, kuulla hänen naurunsa. Olemme lapseni kanssa niin läheisiä, rakastan lastani niin paljon! Äitiys tulee kyllä esiin, kun kiintyy lapseensa ja oppii hoitamaan sitä. Toki teini-ikä jää lyhyeksi, mutta oma lapsi on niin parasta että sitä ei mitkään teini-iän ryyppäämiset voita. Sinä, jonka tytär on 16-vuotias ja raskaana niin ole ylpeä ja tue häntä. Hän tarvitsee kaiken mahdollisen tuen perheeltään, henkinen tuki on tärkeintä!! Sinun ei tarvitse pelätä, että hän olisi kylällä ympäri kännissä ja vehtaisi kaikkien kanssa, hänellä on poikaystävä rinnallaan ja heille syntyy lapsi. Toki heidän elämänsä tulee olemaan vaikeaa ja täytyy sopeutua uuteen tulokkaaseen ja irtautua perheestä ja aloittaa elämä oman perheen kanssa, mutta kaikki menee varmasti hyvin, tukiverkosto on tärkein. Ja jos heillä on vaikeuksia niin kannattaa heidän mennä juttelemaan seurakunnan perheasiainneuvottelukeskukseen, käymme mieheni kanssa siellä, koska vanhemmuus ja vastuu ovat niin suuria asioita että oli pakko hakea apua.. Ja jos tyttönne ja hänen poikaystävänsä meinaavat erota niin kannattaa tukea heitä ja pitää vihreätä valoa yhdessä ololle, avun hakeminen ei ole noloa. Mutta lapselle on aina parempi jos on isä ja äiti yhdessä ja varsinkin kun he ovat niin nuoria. En halua millään tavalla puuttua tai loukata mutta tiedän mistä puhun ja toivottavasti tästä omasta kertomuksestani oli jotain hyötyä :)

Nauratti ihan tuo yksi viesti tuolla, että nuori (alle 18v) ei ole kypsä äidiksi. Onko 18-vuotias sitten niin aikuinen, että kykenee huolehtimaan lapsesta? 16-vuotiaskin voi olla kykenevämpi huolehtimaan lapsesta, kuin tämä kunnioitettu täysi-ikäisyys. Tiedän moniakin tapauksia, joissa jopa parikymppiset ovat lapsellisimpia kuin 16-vuotiaat...

Minun mielestä päätös on nuoren oma asia ja jos hän haluaa pitää lapsen, se mahdollisuus hänelle on pakko antaa. Miltä teistä tuntuisi, jos lähipiiri painostaisi aborttiin ja itse haluaisit lapsen? Pahalta. Mitä enemmän ko. nuorta painostatte, sitä varmemmin ongelmia syntyy.

Antakaa tukea, edes henkistä. Eiköhän sitä pahoinvointia ole tässä yhteiskunnassa jo aivan tarpeeksi muutenkin.

18-22v amiksen renkaanvaihtolinjan keskeyttäneet hemmot ovat kovaa kamaa suhdemarkkinoilla 15-17v tytsyjen keskuudessa. Kun kumikorjaamolle ilmestyy isukkinsa mukana mustaksi hiuksensa värjännyt ja mainitussa iässä oleva tytön tappi, niin hemmot joutuvat pistämään puna-sinisissä haalareissaan tupakaksi ..., olen omin silmin nähnyt tämän erään autoverstaan pihamailla :)

Noille tytöille sanon, että tervemenoa amiksen hiustenhivelylinjalle ja sen jälkeen BB:hen :>

NO MIKÄS JUTTU TÄÄ TAAS; PÄSSINPÄÄT OLI?
IHAN ITSEKKÖ; JOKU KYSELI TAAS JA ITSE VASTAILI:
SIIS TÄMÄ S...., ELI TUULI,

Taitaa olla sun oma kersa paksuna! Hih...

http://www.bravoteens.com/pics/pregnant.shtml

ihmettelen kyllä tuota miksi aina sanotaan että alle 18 vuotias ei ole kypsä äidiksi. Moni alle 18 vuotias saattaa olla paljon kypsempi kuin vaikka 20 vuotias, ei se äitiys ikää katso, jokainen itse tietää milloin on valmis, tai eihän kukaan valmis äiti ole vaan siihen äitiyteen ja isyyteen kasvetaan sen lapsen myötä. Itse olin 18 kun aloin odottaa esikoista mieheni kanssa, minulle tuli synnytyksen jälkeinen masennus mutta selvisin siitä perheen ja ystävien tuella sekä mieheni tuella. Päätimme tehdä toisen lapsen, täytin juuri 20 kun tyttäremme syntyi. Helppoa ei ole aina ollut mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Lasten välillä suoritin lähihoitaja opinnot loppuun jotka jäivät kesken esikoista odottaessani kovan pahoinvoinnin vuoksi. Mikään ei ole mahdotonta, vaan kaikki on mahdollista. Ja kehotan että tuossa tilanteessa pysy ehdottomasti tyttäresi tukena koska sitä hän todella tarvitsee. Asiat voivat mennä paljon huonommin jos te läheiset ihmiset hylkäätte juuri silloin kun teitä eniten tarvitaan.

Onhan siinä ihanatkin puolet tässäkin asiassa. Tytärpuolesi on saanut ihanasti kullia ja poika joka häntä nai on saanut nuorta pillua - eläköön! Ainakin minä olen ihan katteellinen heidän ihanien seksikokemusten vuoksi.

Voihan v...u mitä ihmiset kirjottelee, omasta elämästään. Mä en ainakaan tänne kerro mitään omasta elämästäni, enkä lapsistani, mitä ja ketä se hyödyttää ja vähänkö toisten elämä hetkauttaa..kertoo nyt että tytärpuali saa lapsen..huh huh ja hoijakkaa sentään.Eikö ole parempaa tekemistä vai saako siitä jotain tyydytystä kenties kun näkee oman tekstinsä...

Etenee liian nopeaa tahtiin. Myöhemminkin on aikaa tehdä lapsi. Lapsi on liian nuori tekemään lapsen. Omallelapselle sanoisin, että tekee abortin. Sossuun ei kannata tyytyä!! Oma oli vika

Kyllä on niin kamalaa luettavaa että ei voi kuin ihmetellä!!!! Yksinhuoltaja olen itsekin...lasten ikä tulee kohta kahdeksaantoista mutta opinnot ovat kesken ja rahanmeno on kovaa kun kirjoja ym joutuu ostamaan tuon tuosta ja kulutuskin on kovaa. Isä maksaa elatusapua sinne täysi-ikäisyyteen,mutta onneksi meillä se myös jatkuu senkin jälkeen koska en itse taloudellisesti pysty kustantamaan kaikkia menoja. SIIS LOPPUUKO SE VANHEMPANA OLEMINEN KUN LAPSET OVAT TÄYSI-IKÄISIÄ???? En tarkoita vain rahallista apua vaan muutakin....itse olen saanut omilta vanhemmiltani neuvoja ja apua vielä näinäkin päivinä enkä osaa kuvitella että kääntäisin selkäni lapsilleni kun joku luku on täynnä! Lapsemme ovat lapsiamme siihen hamaan saakka kun täällä eletään ja aina ykkösinä elämässämme ennen yhtäkään uutta kumppania!

Tunnen monta nuorta äitiä. Osa on ottanut hyvin vastuun ja ovat hyviä ja rakastavaisia äitejä lapsilleen, niin ne yhksinhuoltajat kun ne parilliset. Osa nuorista äideistä taas eivät ota vastuuta ollenkaan, juopottelevat ja rellestävät, jolloin lapset ovat isovanhempien taakkana..
Ei ole siis ikä kysymys tämä, vaan miten valmis on vanhemmuuteen. Tunnen myös vanhempia äitejä, jotka ovat paljon vastuuttomimpia kun nämä 16-vuotiana äidiksi tulleet.

Itselläni 16 v tytär joka täyttää elokuussa 17.
Poikaystävänsä on 19v, ovat seurustelleet 1,5 vuotta.

Tämä mami sanoo onnellisena että minun tyttärelläni ei ole kiire sänkyyn, kyllä nuo nuoret kerkiävät sitten valmiina sitä seksiä harjoittamaan.

Ja gynekologilla olin kuukausi sitten mukana tyttäreni vaatimuksessa jossa tuli kyllä selväksi tyttäreni neitsyys.

Itsekin vasta menetin neitsyyteni 18vuotiaana...

Kusipäitten vanhempien ( jotka eivät osaa olla vanhempia, rakkaus/ rajat/ normaali läheisyys puuttuu) lapsista tulee samanlaisia, ja teiniraskauksia tulee.

onnittelut siis myös isovanhemmille hyvästä kasvatuksesta.

kiireellä tulee kusipäisiä lapsia.

Miten niin yllätys teiniraskaus? Jos nai niin voi tulla raskaaksi, se ei ole kenellekään yllätys.

No 16-vuotias elää niin kuin petaa. Toki vanhemmatkin voivat pohtia hieman suvaitsevaisuuttaan; tämäkö on nyt se hyvä mitä lapselleen toivoivat: vai toivoivatko ihan oikeasti, kun kerran ovat eronneet.

Oliko liitto koskaan kestävällä pohjalla.

No, elatusmaksujen velvoite taitaa loppua kun tyttö on 18 - vuotias. Lapsen isähän on 18-vuotias ja täysin elatusvelvollinen.

Vielä muutama vuosikymmen 16 vuotias ei ilman vanhempien lupaa olisi seurustellut: mutta sehän on vanhoollista, että vanhemmat jotain kieltäisi; varsinkin sellaista jonka seuraukset eivät ole lapsen hallittavissa.

Mutta elämme edistyksellistä aikaa; toivottavasti tulevan lapsen mahdollisuudet eivät ole yhtä heikoilla kuin edellisen sukupolven.

Vastuullinen vanhemmuus kun on hyvän elämän kannalta lapselle tärkeämpää kuin edistys.

NINEL

Mitä helevettiä?

Aloituksessa ei sanottu tällaisesta sanaakaan, mutta siitä huolimatta Suomi24 etusivun mainoksessa kerrotaan näin:

"Teinien seurustelu sai yllättävän käänteen, kun kondomi petti ja raskaustesti näytti plussaa. Minulla on kova huoli siitä, kuinka tytärpuoleni pärjää pienen vauvan kanssa, enkä osaa suhtautua siihen, että alaikäinen lapsi saa nyt oman lapsen. Lue lisää
30.3. klo 07:22"

Todistaako tämä lopultakin sen että ylläpito näitä "etusivun uutisia" tehtailee tänne?

"Minulla on kova huoli siitä, kuinka tytärpuoleni pärjää pienen vauvan kanssa, enkä osaa suhtautua siihen, että alaikäinen lapsi saa nyt oman lapsen."

Aloituksessa ei ole sanallakaan sanottu tuollaista!

Sitäpaitsi 16 vuotias on seksuaalisesti täysi-ikäinen ja joutuu pitämään huolta jälkikasvustaan ihan omaehtoisesti ilman vanhempien väliintuloa.

harjoittelu ja leikkiminen munan kanssa voi tuottaa tuskaa ja iloa.
loppu on itsestä ja elämästä kiinni.

Kyllä ymmärrän rahahuoltasi, mutta: sa et voi tiedä mikä on Kaikkivaltiaan suunnitelma sen lapsen kohdalla. Koeta ajatella positiivisesti. Lapsihan saa Suomessa valtiolta rahaa, ei kuka näe nälkää vaikka tiukka joskus onkin.
Aina Elämän Puolesta!
R

Seurustelu pitäisi KIELTÄÄ LAILLA alaikäisillä. Monenkohan opiskelutkin on mennyt hukkaan seurustelun takia?

SEURUSTELU ON TURHAA KUIN PAKKO RUOTSI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

SIIS MIKSI ALLE 18-VUOTIAIDEN PITÄÄ SEURUSTELLA. SUOMEEN LAKI JA SAKKOJA.

TUOMIOKSI PAKKORUOTSIA VIISI VUOTTA, NIIN EIKÖHÄN ASETU!

Ihan verotonta on. sori vaan jos on pettymys himoveronmaksajalle.

Job 31:
mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
15 Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

Armonaika on tarkoitettu parannuksen tekemiseen: syntinen ihminen voi uskossa turvata Vapahtajaansa.

Jaahas, taas yksi turha äpärä lisää maailmaan jonkun himokkaan panonuken takia. Tällaiset failure-pennut pitäisi suoraan kantaa ladon taakse käsiteltäväksi!

On täällä monenlaista vastausta. Asiallinen keskustelu on tietysti hyvä juttu.
Jos mennään tuohon nuoren kypsymättömyyteen miten tutkimukset ovat sillä kannalla että nykyään tehdään lapset liian myöhään ja useimmiten juuri itsekkäistä syistä, halutaan ensin elää jne..
Mielestäni nuoret ovat nuoria, osa heistäkin hienosti hoitaa tuon vanhemmuuden, osa hieman vähemmän huonosti. Onpa noita ongelmia kuitenkin kaikissa ikäluokissa. Kyllä itsekin sävähtäisin jos pian 16 v tyttäreni ilmoittaisi minusta tulevan mummon. Tukisin kuitenkin kaikin tavoin, ennenkaikkea opettamalla harkitsemaan elintapojaa ja tarjoamalla niitä avustavia käsiä, vaikka omat kädetkin vielä lastenhoitotyössä ovat.
Suvaitsevaisuutta rakkaat ihmiset.

Aloittaja tietää ulkopuolisena niin tarkasti,että kondomi petti? Ehkä kondomia ei käytetty sukupuoliyhdynnässä laisinkaan? Jos kyseessä oleva lapsi tekee lapsen,niin veikkaanpa että siinä kärsii molemmat osapuolet,sekä vauva että myös lapsiäiti. Ei voida olettaa,että lapsiäiti olisi jo niin henkisesti kypsä,että hän voisi kantaa vastuun omasta lapsestaan. Ensinäkään hänellähän ei voi olla vielä ammattia,ei töitä ei omaa asuntoa. Suoraan sanottuna,kumpaisellakin on tulevaisuuden näkymät pilalla.

Toivottavasti miehesi ei ajattele tyttärestään noin. Lapsi on lapsi, vaikka olisi täysi-ikäinen. Myös täysi-ikäinen lapsi voi tarvita apua, saati sitten 16-vuotias.

jaahas kaikkee se suomi24 keksiikin et saisi juttua aikasekseen hehe heh ja ihmiset menee suomi24 vedätyksiin aina

Mutta tässä sitä hedelmistään nautitaan, eli vapaus mennä ja tulla kuinka lystää! Ilman neuvontaa ja määräämistä. Kortsut ei puhkea jos ei niitä kynsillään revi! tai jätä peräti käyttämättä! Saahan sitä selitellä. Vastuutonta sakkia kaikki muut paitsi tuo uusäiti. Vaan uusioliitoissakin piilee se vielä suurempi ongelmien mahdollisuus!

on se ikävää jos rahaa vaan mietitään kun 16 v on raskaana ja tarvis vanhempien tukee. itse olen saanut lapseni 16 vuotiaana ja on pärjätty vaikka vanhemmat eivät oo elättäny! ja kaikkein tyhmintä olis tehdä ilmotusta pojasta jonka kanssa tyttö seurustelee, sillä tavalla lapsenne ainakin menetätte! itse sain vanhemmiltani vain oman lapsilisäni kunnes sekin loppui. pahimmassa tilanteessa anto ruoka rahaa ja jotain tarvikkeita lapselle osti. mutta jos on mahdollisuus lapsen elämää tukea miks ei sit niin tekis? kaikilla ei siihen tietenkään oo mahdollisuutta mutta ne joilla on niin auttakaa ihmeessä! ei ihmisten tarvi pärjätä yksin. sekin pisti naurattaan että tytön äidillä ei kuulemma ollut rahaa ostaa esim. skootteria :D no onko se joku ihme että suomessa kaikilla ei oo varaa ostaa skootteria?? ei se oo mikään välttämätön asia nuorelle!

Ei pitäisi "pompata" kenenkään sänkyyn, ennekuin varmasti osaa ehkäistä ja VARMASTI TEITÄÄ, ettei se petä.

Näin kokemuksesta voisin sanoa, että ei auta muu, kuin olla tukena niin paljon kuin mahdollista. Muista kuitenkin, että vaikka tyttö sinun silmissäsi onkin lapsi, Ei hän ole enää ihan pieni. Tottahan hän on nuori, mutta useimmiten raskaus kasvattaa. Ja rahahuolista sen verran, että vaikka hän on alaikäinen, hänen lapsestaan ei tule osa teidän perheen elatusvastuuta. Kannattaisi yrittää puhua tytön äidin kanssa, ja pojan vanhempien kanssa avoimesti siitä, miten kannattaisi toimia. Ehkäpä te yhdessä saisitte kaikkia miellyttävän ratkaisun aikaiseksi? Näin ainakin meillä..