keräsin kukkia
ojentaakseni ne hänelle
juna tuli ja meni
kotona kuihtuvat kukkani
enkä nähnyt häntä
enään koskaan!
ojentaakseni ne hänelle
juna tuli ja meni
kotona kuihtuvat kukkani
enkä nähnyt häntä
enään koskaan!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Matkaa kun jatketaan
ja ikävä jää..
hänen naurunsa,
olemuksensa,
sanansa
kiertää mieltä.
On muistot rikkaat ja kauniit
hänestä.
Mutta elämä tuo uuden onnen
jos uskaltaa.
Tosin haikeus jää,
sillä hänen olemisensa oli totta.
Minä kyllä uskallan
Olen suruni surrut
Kaunis muisto jäi
Kukat viskasin tuleen
kun tuon Ahjon
herätin henkiin.
Miksi et
takonut kukkiasi
raudaksi.
Ne pysyvät
eivät kuihdu.
Romanttisia
ne eivät tosin
ole.
Junat tulevat
ja menevät
oletko
varma ettet
nähnyt
häntä koskaan ?
En nähnyt en
Ja vaikka olisin
Ei se olisi ollut
ollenkaan enään
sama asia.
Raudasta kyllä taon
mutta en kukkia.
Niin ihmiset
muuttuvat
tunteet muuttuvat
onneksi.
Ei olisi
kiva raahata kaikkea
mukanaan.
Mutta jotkut
jäävät mieleen.
Kulkevat mukana
koko elämän
matkan.
Sydämen sopukoissa
kauniina muistona,
kuin kuivatut kukat..
Väri ja tuoksu
vähän halenneina
mutta kauniina.
Ja hyvä niin.
Siinä on elämän maku.
Miksi ..
Rakastuin Sinuun..
Vain Sinun katseesi..
Sinun hymysi..
Niin tiesin..
Mutta miksi se loppui..
Kun se ei..
Edes kunnolla alkanutkaan..
Niin, miksi aina vain ne " väärät "..