Mä istuin Levin päärinteen huipulla olevassa kahvilassa ja litkin haluttomasti kaakaota. Mä olin herännyt puolilta päivin ja yrittänyt houkutella Tuukan mukaan rinteeseen. Se oli edelleen masentuneen oloinen ja jotain aivan muuta kuin oma iloinen itsensä. Se mutisi kahvikuppiinsa, että oli valvonut suurimman osan aamua ja halusi nukkua. Sen vasen silmä sinersi komeasti ja huulet olivat ruvella ja turvoksissa.
"Emmä tän näköisenä voi mihinkään lähteä", se selitti ja häipyi yläkertaan. Mä kuulin Windowsin käynnistysäänen, kun Tuukka käynnisti läppärinsä. Mulla oli inhottava olo, mutta mä kävin suihkussa, pukeuduin laskukamoihin, otin auton avaimet ja lähdin rinteeseen.
"Onks tässä vapaata?" mä kuulin naisenäänen kysyvän ja nostin katseeni kaakaokupista. Emmi seisoi pöydän vieressä. Se oli pukeutunut tyköistuviin valkoisiin laskettelukamoihin ja sen posket punersi pakkasesta. Mun sisällä asuva 15-prosenttinen heteromies heräsi ja mä henkäisin.
"O-on", mä kakaisin ja Emmi istahti mun eteen. Sillä ei ollu mitään juotavaa.
"Eks sä ookin nimeltäs Joni", Emmi kysyi. Se tuntui jotenkin vaivautuneelta.
"Joo. Sä oot Emmi."
"Tuukka ei oo sun mukana." Se oli toteamus, ei kysymys.
"Eioo. Se oli aika huonona ja jäi kämpille."
"Haluutsä kuulla mitä viime yönä tapahtu?" Emmi kysyi ja katsoi mua arasti.
"No arvaa. Tuukka tuli puoli viideltä aamulla hakkaamaan ovea naama ihan paskana. Se itki ja ei suostunu kertoon mitä tapahtu. Hoki vaan, että se on niin noloa. Sen se sano, että sun äijä ei sua mukiloinu."
"Ei niin, mä oon sinkku. Se olin mä", Emmi tokaisi. Mä olin kaataa kaakaoni syliini.
"Sä löit Tuukkaa? Miks vitussa sä sen teit?"
Emmi ei sanonut hetkeen mitään. Se piirteli sormellaan pöydän naarmuiseen pintaan. Pöydän yli mä tunsin, kuinka hyvältä se tuoksui. Sitten Emmi avasi suunsa.
"Me mentiin meiän möksälle, jossa mun pikkubroidi oli lopettelemassa bileitä parin sen kaverin kanssa. Me riisuttiin jo aika reippaasti vaatteita Tuukan kanssa ja oltiin jo aika valmiita."
"Broidi kuitenkin oli aika hyvässä vauhdissa ja se onnistu jotenkin tuputtaan meille viinojaan. Sen kaverit lähti niiden kämpille nukkumaan ja me jäätiin kolmistaan. Tuukalle tuntu viina vaan maistuvan ja mua lakkas panettamasta. Se vaan heitti läppää mun broidin kanssa, mua alkoi vituttaan ja mä sanoin Tuukalle, että meen nukkuun."
Juttu alkoi tuntuun yhä omituisemmalta. Mun sisällä alkoi soida pieni kello, mutta mä vaiensin sen ja katsoin Emmiä. Se oli kuin Tuukka viime yönä sohvalla, katseli vaan pöydän pintaa ja istui hartiat kasassa. Mä usutin sitä jatkamaan.
"Se ei edes katsonu mua, sanoi vaan että mee nukkuun ja jatko tyhjännauramista Laurin - siis mun broidin - kanssa."
"Mä heräsin varmaan siinä tunnin päästä, kun mua alko kusettaan. Mä kömmin ylös ja meinasin mennä vessaan. Olohuoneessa palo edelleen valo… ja …"
"Mitä 'ja'", mä yllytin. Emman ääni laski vielä alemmas.
"Tuukka ja mun broidi oli siinä sohvalla. Ja ne… ne kismaili kuin viimestä päivää."
"Mitä vittua?" mä älähdin. Tieto jysähti kuin pommi. Tuukka ja Emmin broidi suutelemassa? Tuukka, satayksiprosenttinen hetero!
"Siinä vaiheessa mä pimahdin. Ne huomas mut vasta kun mä aloin kiljua. Mä heittelin lasit ja tölkit pöydältä pitkin seiniä ja revin Tuukan pystyyn ja aloin motata sitä, haukuin sitä hintiksi ja käskin sen painua vittuun." Emmin ääni oli itkuinen.
"Ei Tuukka oo homo. Sillä on ollu monta vuotta muijakaveri ja kaikki", mä kuulin sanovani. Ja pieni ääni mun sisällä sanoi, että ai, ai, ootko nyt ihan varma?
"Emmä tiedä mikä se on. Mua vaan suututti niin saatanasti… Mä hakkasin ja potkin sitä ja se ei edes yrittäny puolustautua. Lauri alko itkee ja mä ajoin Tuukan ulos ovesta. Se oli paljain jaloin ja mä heitin sen perään kengät eteisestä."
"Toinen oli Tuukan kenkä. Toinen oli joku lenkkari."
"Joo. Se oli Laurin tossu. Sai jonkun muiston mukaansa sentään." Emmi nosti katseensa ja hymyili apeasti. Sen silmät oli ruskeat ja kamalan kirkkaat. Ja syötävän söpöt.
Mun päässä suhisi ja mä kuulin kysyväni älykkäästi, oliko Emmillä jotain homoja vastaan.
"Ei, mä rakastan Lauria enemmän kuin mitään, vaikka mä oon tiennyt jo monta vuotta että se on homo. Se on aivan ihana poika ja mä olin sitäkin kohtaan ihan kamala. Tuukka oli vaan… se vaan tuntui niin upeelta tyypiltä, söpöltä, fiksulta ja huolehtivalta, ihan vitun täydelliseltä. Ja sit… mä olin vaan niin pettynyt että en mä tiedä mikä muhun meni."
Mulla oli paha olo. Rintaa puristi ja mun oli vaikea saada henkeä. Silmiä kirveli ja mä pelkäsin, että alan vollottaa. Vittu kaikkien nähden. Emmi häkeltyi, kun mä hyppäsin mitään virkkomatta pystyyn, kiskaisin pipon ja hanskat mukaani ja painelin ulos.
Pihalla mä sähelsin laudan telineestä ja painelin päärinnettä alas sellaisella kamikazelaskulla, että olin vähällä tuupata nurin pari-kolme laskijaa ja finaalissa vähällä törmätä teräksiseen hissitolppaan. Mä selvisin kuitenkin alas, tempaisin laudan jalasta ja paineli autolle niin kovaa ravia kuin kömpelöillä lautailukengillä pääsi.
"Emmä tän näköisenä voi mihinkään lähteä", se selitti ja häipyi yläkertaan. Mä kuulin Windowsin käynnistysäänen, kun Tuukka käynnisti läppärinsä. Mulla oli inhottava olo, mutta mä kävin suihkussa, pukeuduin laskukamoihin, otin auton avaimet ja lähdin rinteeseen.
"Onks tässä vapaata?" mä kuulin naisenäänen kysyvän ja nostin katseeni kaakaokupista. Emmi seisoi pöydän vieressä. Se oli pukeutunut tyköistuviin valkoisiin laskettelukamoihin ja sen posket punersi pakkasesta. Mun sisällä asuva 15-prosenttinen heteromies heräsi ja mä henkäisin.
"O-on", mä kakaisin ja Emmi istahti mun eteen. Sillä ei ollu mitään juotavaa.
"Eks sä ookin nimeltäs Joni", Emmi kysyi. Se tuntui jotenkin vaivautuneelta.
"Joo. Sä oot Emmi."
"Tuukka ei oo sun mukana." Se oli toteamus, ei kysymys.
"Eioo. Se oli aika huonona ja jäi kämpille."
"Haluutsä kuulla mitä viime yönä tapahtu?" Emmi kysyi ja katsoi mua arasti.
"No arvaa. Tuukka tuli puoli viideltä aamulla hakkaamaan ovea naama ihan paskana. Se itki ja ei suostunu kertoon mitä tapahtu. Hoki vaan, että se on niin noloa. Sen se sano, että sun äijä ei sua mukiloinu."
"Ei niin, mä oon sinkku. Se olin mä", Emmi tokaisi. Mä olin kaataa kaakaoni syliini.
"Sä löit Tuukkaa? Miks vitussa sä sen teit?"
Emmi ei sanonut hetkeen mitään. Se piirteli sormellaan pöydän naarmuiseen pintaan. Pöydän yli mä tunsin, kuinka hyvältä se tuoksui. Sitten Emmi avasi suunsa.
"Me mentiin meiän möksälle, jossa mun pikkubroidi oli lopettelemassa bileitä parin sen kaverin kanssa. Me riisuttiin jo aika reippaasti vaatteita Tuukan kanssa ja oltiin jo aika valmiita."
"Broidi kuitenkin oli aika hyvässä vauhdissa ja se onnistu jotenkin tuputtaan meille viinojaan. Sen kaverit lähti niiden kämpille nukkumaan ja me jäätiin kolmistaan. Tuukalle tuntu viina vaan maistuvan ja mua lakkas panettamasta. Se vaan heitti läppää mun broidin kanssa, mua alkoi vituttaan ja mä sanoin Tuukalle, että meen nukkuun."
Juttu alkoi tuntuun yhä omituisemmalta. Mun sisällä alkoi soida pieni kello, mutta mä vaiensin sen ja katsoin Emmiä. Se oli kuin Tuukka viime yönä sohvalla, katseli vaan pöydän pintaa ja istui hartiat kasassa. Mä usutin sitä jatkamaan.
"Se ei edes katsonu mua, sanoi vaan että mee nukkuun ja jatko tyhjännauramista Laurin - siis mun broidin - kanssa."
"Mä heräsin varmaan siinä tunnin päästä, kun mua alko kusettaan. Mä kömmin ylös ja meinasin mennä vessaan. Olohuoneessa palo edelleen valo… ja …"
"Mitä 'ja'", mä yllytin. Emman ääni laski vielä alemmas.
"Tuukka ja mun broidi oli siinä sohvalla. Ja ne… ne kismaili kuin viimestä päivää."
"Mitä vittua?" mä älähdin. Tieto jysähti kuin pommi. Tuukka ja Emmin broidi suutelemassa? Tuukka, satayksiprosenttinen hetero!
"Siinä vaiheessa mä pimahdin. Ne huomas mut vasta kun mä aloin kiljua. Mä heittelin lasit ja tölkit pöydältä pitkin seiniä ja revin Tuukan pystyyn ja aloin motata sitä, haukuin sitä hintiksi ja käskin sen painua vittuun." Emmin ääni oli itkuinen.
"Ei Tuukka oo homo. Sillä on ollu monta vuotta muijakaveri ja kaikki", mä kuulin sanovani. Ja pieni ääni mun sisällä sanoi, että ai, ai, ootko nyt ihan varma?
"Emmä tiedä mikä se on. Mua vaan suututti niin saatanasti… Mä hakkasin ja potkin sitä ja se ei edes yrittäny puolustautua. Lauri alko itkee ja mä ajoin Tuukan ulos ovesta. Se oli paljain jaloin ja mä heitin sen perään kengät eteisestä."
"Toinen oli Tuukan kenkä. Toinen oli joku lenkkari."
"Joo. Se oli Laurin tossu. Sai jonkun muiston mukaansa sentään." Emmi nosti katseensa ja hymyili apeasti. Sen silmät oli ruskeat ja kamalan kirkkaat. Ja syötävän söpöt.
Mun päässä suhisi ja mä kuulin kysyväni älykkäästi, oliko Emmillä jotain homoja vastaan.
"Ei, mä rakastan Lauria enemmän kuin mitään, vaikka mä oon tiennyt jo monta vuotta että se on homo. Se on aivan ihana poika ja mä olin sitäkin kohtaan ihan kamala. Tuukka oli vaan… se vaan tuntui niin upeelta tyypiltä, söpöltä, fiksulta ja huolehtivalta, ihan vitun täydelliseltä. Ja sit… mä olin vaan niin pettynyt että en mä tiedä mikä muhun meni."
Mulla oli paha olo. Rintaa puristi ja mun oli vaikea saada henkeä. Silmiä kirveli ja mä pelkäsin, että alan vollottaa. Vittu kaikkien nähden. Emmi häkeltyi, kun mä hyppäsin mitään virkkomatta pystyyn, kiskaisin pipon ja hanskat mukaani ja painelin ulos.
Pihalla mä sähelsin laudan telineestä ja painelin päärinnettä alas sellaisella kamikazelaskulla, että olin vähällä tuupata nurin pari-kolme laskijaa ja finaalissa vähällä törmätä teräksiseen hissitolppaan. Mä selvisin kuitenkin alas, tempaisin laudan jalasta ja paineli autolle niin kovaa ravia kuin kömpelöillä lautailukengillä pääsi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.