Rakkaus on herätä
yhdessä
vaihtaa hmyä
joka lämittää
varjelee uuden päivän
tulevaisuuden
matkusttaa läpi esteiden
levätä kellonlyöntien
pienissä odotushuoneissa
nauttia yhteisistä aterioista
puolukkahillon punaisesta ilosta
yhdessä
vaihtaa hmyä
joka lämittää
varjelee uuden päivän
tulevaisuuden
matkusttaa läpi esteiden
levätä kellonlyöntien
pienissä odotushuoneissa
nauttia yhteisistä aterioista
puolukkahillon punaisesta ilosta
Vastaukset 21
Vanhimmat
rakkaus ja puolukkahillo. kumpikin elämän punaisia, kivasti tehty,kiitos
Kiitos aabel, niinhän ne ovat punaisia (rakkaustakin sanotaan punaiseksi) olen jostain kuullut.
kamalasti virheitä runo kyllä kärsii sitä teetkö niitä liian nopeasti??
Olen aika lyhytjännitteinen lisäksi suomi ei ole äidinkieleni, tässä vielä opiskeluvaiheessa ollaan ja oikolukijakin on viikonloppu lomalla.
Oli hyvä kun huomautit, yritän olla tarkkaavaisempi tästä lähtien.
Kiitos!
Ei millään pahalla runo sinänsä oli hieno, mutta kärsi virheistä!
Hyvä se vain on kun lukija on kriittinen sehän on vain
rakentavaa. Niin minä sen otin. Kiitos lisäyksestäsi!
;))) mutta, kärsi virheistä vai pitikö olla kärsin virheistä;)))..anteeksi. Tuo lauseensisältö voi olla myös sinulla virheellinen. Vai haluatko että. Liona32- todella kärsii;))) virheistä. En usko...sano ettet niin tarkoittanut;)))
Tsau:Friidu
Runo kuin Rakkaus eri tunteineen ja koettuine hetkineen saa heräten huomaamaan elämämme monimuotoisuuden,niin tunnelmin kuin sanoinkin.
Mutta mikä niistä herättää lukijan syvimmän huomion,mikä liikauttaa kuin runonkielen lukijankin elämään että saamaan runosta " sen syvimmät tunnot kuin eloon - ahaa elämyksen." ?
Runossasi on taitavaa sanatunnetta kuin tulkinta antaa mahdollisuuden luoda "itselleen sopivaksi",sillä me ihmiset kaikki ollaan eri persoonia,niin kokemuksineen kuin elämyksineenkin.
Otan runostasi Yhden kohdan kuin ytimenä Rakkaudesta :... varjelee uuden päivän tulevaisuuden... ja lopuksi niin arkinen mutta Totuudenmukaiset sanat... nauttia yhteisistä aterioista. Se on todellista elämää !
Rakkautesi matkustaa syvissä vesissä jonne kuitenkin ulottuu Auringonvalo !
dolan, mikä hieno vastaus sinulta. Totta on että luomme omat "kuvat" (niinkuin sisällämme olisi sisäinen kamera) toistemme runoista ja se onkin jännää kuinka erilailla
tulkitsemme runoja.
Tuo viimeinen lauseesi oli tosi hieno, nyt huomaan kommentoivani vastaustasi, vaikka tottapuhuen olen huono kommentoimaan.
Kiitos vielä dolan!
Rakkaus on monenlaista tarinaa, tässä niistä yksi :) Rakkaus on .. yhteinen matka niinkuin runossasi kerroit.
Tärkeintä runossa ei ole kirjoitusvirheet, vaan viestin vieminen, ajatus. Ajatusta ei voi viedä, se itää, versoo ja kukkii, leviää aina uudestaan, vaikka se kerran katoaisikin, se löytyy aina uudestaan.
Hei DBW, miten hieno vastaus sinulta. Kiitos, mutta kyllä nuo kirjoitusvirheet alentaa runon tasoa ja kyllä minunkin pitäisi jo osata jokseenkin virheettömästi kirjoittaa, toinen juttu on kielioppi, se tuottaa vaikeuksia myöskin.
Ihan samoin ajattelen. Mitä snadeista virheistä. Ajatus ja itse sisällön teksti tärkein. Kärsin itse;)) tai olen kärsinyt koko elämäni ajan sanasokeudesta. Teen aivan käsittämättömiä suomenkielen kielioppivirheitä. Silti olen työskennellyt ja opiskellut joskus itselleni ammatin jossa latina on suomenkielen lisäksi tärkeää. Olen kirjoitellut puhtaaksi lääkäreille heidän dg:ssejaan;)) sanelusta. Ne täytyy olla oikein;))) No. Kuulisitpa ja näkisitpä heidän suomenkielentaitonsa. Tarvitsen työssäni jos, sitä teen aina suomenkielen sanakirjaa mistä voin tarkistaa sanojen oikeinkirjoitusmuodon...Vapaalla ja nyt kun tätä työtä en tee. En välitä. Älä välitä sinäkään. Suomenkieli on puhuttuna ja kirjoitettuna varsin vaikeaa monelle suomenkielisellekin, eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen älykkyyden tai huolellisuuden kanssa. Välttämättä ollenkaan. Sanoja on vaikea hahmottaa kirjoitettuna...ei sen kummempaa.. Englanninkielen taas joudun tarkastamaan ..parhaalla ystävälläni miehellä. Meillä on hauskaa koska hän korjaa tekstini...mikäli sillä kirjoitan..mutta hän korjaa sen huumorilla ja lämmöllä. Tämä minun "ongelmani" on vaan lähentänyt meitä ymmärtämään toisiamme;))) ihmisinä paremmin.. ota siis rennosti ja nauti kirjoittamisesta. Edelleenkin. Lämmöllä..
Tsau:Friidu
Tsau taas Friidu, kiitti sanoistasi, olen kyllä kärsinyt
virheistäni (ja kärsin vieläkin) mutta yritän parhaani,
usein ne ovat huolimattomuusvirheitä (tulikohan taas
tehtyä kielioppivirheen). Suomen kielenoppi on aivan
älyttömän vaikeaa. Kyllä munkin työ vaati virheettömän
kielenkäytön, vaan kyllä niitä virheitä sattuu kielenkääntäjillekin.
Usein telkkarissakin esim. enkun käännöksissä esiintyy
paljon virheitä jotka pistää silmään. Ihmisiähän me vain kuitenkin olemme eikä mitään
robotteja. Muutama kirjoitusvirhe jos sisältö silti tulee selväksi
ei pitäisi paisua maailmaa kaatavaksi. Tietenkin olis
kiva itselle jaa lukijoille että kirjoittaa virheettömästi
Kiitos vielä sympaattisesta vastauksestasi!.
rakkaus on tarjota käsi
pyytää toinen mukaan matkalle
halki tuulen ja tuiskun
ja siihen auringon paisteeseen joka kultaa
tekee kaikesta kokemisen
elämisen arvoista
yhdessä ...
taas saan hämmästellä sanojesi taikurimaista käyttöä
ja mistä keksikkään noin mahtavaa loppua
kuin puolukkahilloa ...
aivan älyttömän mahtavaa hyvä upea liona !!!
Vastauksesi on mahtava, lämmin kiitos siitä.
Kiva kun pidit, luit ja kommentoit. Häiritsee itseäni nuo ikuiset kirjoitusvirheet (niinkuin varmaan niitä jotka lukevat runojani. Ne ovat suorastaan ärsyttäviä.
Kiitos vielä runo64!
Olen seurannut runojasi ja ilokseni huomannut
että kirjoitusvirheesi ovat huomattavasti vähentyneet..
Tärkeintä silti on sisältö!
Terv. Km..
Hei K.m kiva kuulla taas pitkästä aikaa susta.
Kiitos että muistit, yritän olla tarkkaavaisempi
kirjoittaessani välttääkseni noita kirjoitusvirheitä.
Oletko maalaillut paljon viimeaikoina, itse olen
piirtänyt hiilikynäpiirroksia ja rustaillut runoja.
Tämä oli tosi yllätys!
...Rakkaus ON
välillä puolukkahilloa...hienoa!!
Kiitän lio...
Kiitos Onija, niinpä, rakkaus voi olla
vaikka minkälaista tai väristä vaan, sen tuntee
sydämessään.
Vastauksesi oli iloinen yllätys!
Luettuani lävitse tämän viestiketjun, jäin pohtimaan, kuinka eri tavoin me koemme ja luemme runoja ja varmaan kaikkea muutakin.
Joillekin tärkein on tekstin sisältö, joillekin sen muoto.
Lukiessani runosi ensimmäisen kerran, en havainnut siinä kirjoitusvirheitä ja mietinkin nyt, luinko lainkaan runosi sanoja, vai lumosiko minut tunnelma niin, että koin runosi tunteena sisälläni.
Lauserakenteen oivallinen kulku vie lukijaansa sisään runon maailmaan, jossa elävät tunne, tunnelma ja ajatus lyyrisessä sopusoinnussa.
Yksilöllisen upeita kielikuvauksia hymyn vaihdosta puolukkahilloon. Minua erityisesti viehättää ajatus ja oivallus " kellonlyöntien pienistä odotushuoneista." Siinä on kaunista ja syvällistä runoutta.
Runo, joka lumoaa lukijansa.
Kiitos Liona.
Lämmin kiitos Trinite, menen aina hämilleni
vastauksistasi etten tiedä mitä sanoisin. Tälläkertaa
osaan vain kiittää koska ajatukseni eivät kulje niinkuin
pitäis ja koiraa tuossa vaatii ulkoilemaan.
Kiva jos runoni antoi sinulle jotain, vastauksesi antoi minulle
paljon.