http://lastensuojelija.blogspot.com/2011_03_01_archive.html
lauantai 19. maaliskuuta 2011
Kotihoitoa myös lasten ja nuorten psykiatriassa
Näin maallikkona tuntuu loogiselta se, että lapsen ja nuoren psyykkinen hoito toteutetaan hänen kasvuympäristössään. Psyykkinen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden lapsen ja nuoren lähellä toimivien ihmisten kanssa eli suhteessa toisiin ihmisiin. Tuntuisi siis nurinkuriselta hoitaa vain lasta tai nuorta siirtämällä hänet pois niistä arkisista vuorovaikutussuhteista, joissa lapsi ja nuori oirehtii hoitoa vaativalla tavalla. On siis ihan järkeenkäypää, että lapsen ja nuoren psyykkeen hoito olisi sitä vaikuttavampaa, mitä paremmin saadaan muutettua / korjattua lapsen lähiyhteisön vuorovaikutustilanteita ja vuorovaikutussuhteita.
Onhan toisaalta ihan tervettä se, että lapsi nimenomaan oirehtii silloin kun asiat eivät ole hyvin päivähoidossa, kouluyhteisössä, kaverisuhteissa tai kodissa.
TV:stä on nähty, miten SuperNanny – perhetyöntekijä, menee perheen kotiin ratkomaan lasten ja vanhempien häiriintyneitä arkitilanteita ja vuorovaikutussuhteita. Perhetyöntekijä saa aikaan yhdessä perheen kanssa arkisten toimintatapojen muutoksia. Ja näiden muutosten myötä lasten ja vanhempien suhteet ja käyttäytyminen muuttuu terveemmäksi.
Tällaista perhetyötä tehdään onneksi Suomessa lapsiperhepalveluissa jo paljon. Ja nyt myös psykiatriassa on levinnyt lasten kotihoitomallit. Olen itse ollut mukana Harava-kehittämishankkeessa vuoden 2000 alussa, jossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimi liikkuva Tellu-kotihoitokokeilu lasten ja nuorisopsykiatriassa. Vastaavia hoitomalleja oli jo tuolloin myös muissa sairaanhoitopiireissä – ja ihan vanhimmat kotihoito- ja perhetyön mallit ovat alkujaan levinneet Länsi-Pohjan (Kemi-Tornio) aikuispsykiatriasta (ns. Keroputaan malli).
Kyselytutkimuksesta, jonka tutkimusraportti on vielä keskeneräisenä työpöydälläni, selviää, että suurimpia ongelmia kunnissa on tällä hetkellä lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saamisessa. Suurta huolta kannetaan jo lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten psyykkeen hoitopalveluista. Siksi kehittämistyö, jolla lasta ja nuorta autetaan ja hoidetaan hänen lähiympäristössään, on erittäin tarpeellinen ja oikeansuuntainen kehitys. Alustavia tuloksia esittelimme 15.2.2011 pidetyssä seminaarissa (aineisto löytyy klikkaamalla alla olevaa linkkiä).
Ei siis riitä, että yksin lapsi ja nuori on psykiatrisessa hoidossa, vaan hoidon piiriin tulee kytkeä lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat arjen toimijat, arkiset vuorovaikutustilanteet ja –suhteet. Muutoksiin tulee olla valmiita kodissa, päivähoidossa, koulussa ja muissa lapsen psyykkiseen kehitykseen vaikuttavissa toiminnoissa. Tuloksellisuuden tutkijan korviin, tämä kuulostaa vaikuttavalta hoidolta.
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin 19.3.2011 Kotisairaala auttaa lapsia Kouvolassa (linkitän kunhan se on maksutta saatavilla Hesarin sivuilta).
Linkki 2004 päättyneen Harava-hankkeen aineistoihin.
Linkki Kuntaliiton ja THL:n tutkimustulosten yhteisen 15.2.2011 seminaarin aineistoihin.
lauantai 19. maaliskuuta 2011
Kotihoitoa myös lasten ja nuorten psykiatriassa
Näin maallikkona tuntuu loogiselta se, että lapsen ja nuoren psyykkinen hoito toteutetaan hänen kasvuympäristössään. Psyykkinen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden lapsen ja nuoren lähellä toimivien ihmisten kanssa eli suhteessa toisiin ihmisiin. Tuntuisi siis nurinkuriselta hoitaa vain lasta tai nuorta siirtämällä hänet pois niistä arkisista vuorovaikutussuhteista, joissa lapsi ja nuori oirehtii hoitoa vaativalla tavalla. On siis ihan järkeenkäypää, että lapsen ja nuoren psyykkeen hoito olisi sitä vaikuttavampaa, mitä paremmin saadaan muutettua / korjattua lapsen lähiyhteisön vuorovaikutustilanteita ja vuorovaikutussuhteita.
Onhan toisaalta ihan tervettä se, että lapsi nimenomaan oirehtii silloin kun asiat eivät ole hyvin päivähoidossa, kouluyhteisössä, kaverisuhteissa tai kodissa.
TV:stä on nähty, miten SuperNanny – perhetyöntekijä, menee perheen kotiin ratkomaan lasten ja vanhempien häiriintyneitä arkitilanteita ja vuorovaikutussuhteita. Perhetyöntekijä saa aikaan yhdessä perheen kanssa arkisten toimintatapojen muutoksia. Ja näiden muutosten myötä lasten ja vanhempien suhteet ja käyttäytyminen muuttuu terveemmäksi.
Tällaista perhetyötä tehdään onneksi Suomessa lapsiperhepalveluissa jo paljon. Ja nyt myös psykiatriassa on levinnyt lasten kotihoitomallit. Olen itse ollut mukana Harava-kehittämishankkeessa vuoden 2000 alussa, jossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimi liikkuva Tellu-kotihoitokokeilu lasten ja nuorisopsykiatriassa. Vastaavia hoitomalleja oli jo tuolloin myös muissa sairaanhoitopiireissä – ja ihan vanhimmat kotihoito- ja perhetyön mallit ovat alkujaan levinneet Länsi-Pohjan (Kemi-Tornio) aikuispsykiatriasta (ns. Keroputaan malli).
Kyselytutkimuksesta, jonka tutkimusraportti on vielä keskeneräisenä työpöydälläni, selviää, että suurimpia ongelmia kunnissa on tällä hetkellä lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon saamisessa. Suurta huolta kannetaan jo lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten psyykkeen hoitopalveluista. Siksi kehittämistyö, jolla lasta ja nuorta autetaan ja hoidetaan hänen lähiympäristössään, on erittäin tarpeellinen ja oikeansuuntainen kehitys. Alustavia tuloksia esittelimme 15.2.2011 pidetyssä seminaarissa (aineisto löytyy klikkaamalla alla olevaa linkkiä).
Ei siis riitä, että yksin lapsi ja nuori on psykiatrisessa hoidossa, vaan hoidon piiriin tulee kytkeä lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat arjen toimijat, arkiset vuorovaikutustilanteet ja –suhteet. Muutoksiin tulee olla valmiita kodissa, päivähoidossa, koulussa ja muissa lapsen psyykkiseen kehitykseen vaikuttavissa toiminnoissa. Tuloksellisuuden tutkijan korviin, tämä kuulostaa vaikuttavalta hoidolta.
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin 19.3.2011 Kotisairaala auttaa lapsia Kouvolassa (linkitän kunhan se on maksutta saatavilla Hesarin sivuilta).
Linkki 2004 päättyneen Harava-hankkeen aineistoihin.
Linkki Kuntaliiton ja THL:n tutkimustulosten yhteisen 15.2.2011 seminaarin aineistoihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
le uutiset 18.3.2011.
Valvira moitti Hyvinkään lastenpsykiatriaa epäasiallisesta hoitomallista.
Kummallista hoitoa.
Kstso uutisen lopussa linkki. -Valviran päätös.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/03/valvira_moittii_hyvinkaan_lastenpsykiatriaa_epaasiallisesta_hoitomallista_2445435.html
--
Yle uutiset 18.3.2011.
Valviran päätös epäasianmukaisesta tutkimus- ja hoitokäytännöstä psykiatrian yksikössä.
http://www.valvira.fi/tietopankki/ratkaisulyhennelmat/muu_sisalto_3/sairaanhoitopiirin_lastenpsykiatrian_yksikossa_epaasianmukainen_tutkimus-_ja_hoitokaytanto
----
Kongnitiivinen psykoterapia.
Kongnitiivinen psykoterapian työvälineitä ja -tapoja lasten ja nuorten kanssa työskentelevilla
Koulutustapahtumat 1.4.2011 ja 29.4. 2011.
Toivottavasti lehdistö kertoo aiheesta lisää
http://kognitiivinenpsykoterapia.fi/dokumentit/luote/PT.lapset.nuoret.04-11.pdf
---
Rousun kirjotushan se siellä:D
Ei uppoa. Ei helvetti mennyt kenenkään jakeluun tuommonen ehdotus v. 2003 kun saatiin hoidollisen sijotuksen tuomio.
Onko nää maalaisjärjellä tajuttavat järjestelyt laitettava "erityisosaajien" ideoiksi kun he ensin on saaneet elinikäset traumat aikaseksi? Kauanko tää aiheen vaihtaminen jatkuu ja jatkuu???
-Kun se alku on edelleen oltava peiliinkatsonta ja anteeksipyyntö, vähintään. Korvaukset ihan mieluusti kaltoinkohtelusta ja heitteillepanosta ja maineen lokaamisesta ja leiman laitosta. Ja "HUOLI" -saasteen levityksestä.