Olis sellanen ongelma, että kun tavallisesti käytän lainausmerkkejä ("Moi, miten menee") puheen esilletuomisessa, niin mitenkä ois parasta merkitä henkilöiden ajatukset? Laittaisko jonkunlaista ajatusviivaa vai tähän tapaan;
Miten se nyt taas menikään, x muisteli. TAI Mitä olisi parasta tehdä, x mietti.
Onko teillä minkälaisia konsteja tuohon?
Miten se nyt taas menikään, x muisteli. TAI Mitä olisi parasta tehdä, x mietti.
Onko teillä minkälaisia konsteja tuohon?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kannata käyttää mitään merkintöjä.
Ei enää ikinä, X ajatteli. Ei koskaan.
Jos kyseessä on suora lainaus ajatuksista, kursivoi. Älä käytä lainausmerkkejä, jos kyseessä on näkökulmahenkilön sisäistä pohdintaa, jota ei ole tarkoitettu ääneen lausuttavaksi. Käytä lainausmerkkejä, jos kyseessä on näkökulmahenkilön ajattelema repliikki, jonka tämä voisi sanoa ääneen mutta ei sanokaan.
Tuumimiset ja miettimiset ovat turhia, jos kerronta on selkeää eli teksti säilyttää saman näkökulmahenkilön koko tekstikappaleen ajan. Kesken lukua vaihtuvaan näkökulmahenkilöön pitäisi suhtautua kriittisesti. Jos näkökulmahenkilöä halutaan vaihtaa kesken kaiken, teksti on syytä jakaa osiin suuremmilla väleillä ja ***** -merkinnöillä.
Kun teksti on tarkoituksenmukaista, selkeää ja kappaleet jäsenneltyjä, ei kursivointia tarvita.
"Moi, miten menee?", kysyin. Että tuolla miehellä osasi olla hyvännäköiset kengät.
Epäselvemmissä tapauksissa kannattaa käyttää kursivointia, jos kappaleessa on muutakin tekstiä. [ ] -sulkujen sisäisen tekstin voi kursivoida.
"Moi, miten menee?", kysyin. Katselin kuinka liituraitapukuinen mies ruuvasi viinipulloa auki. [Että tuolla miehellä osasi olla hyvännäköiset kengät.]
Tässäkin tapauksessa lukija ymmärtää ilman kursivointia, että kyse on minäkertojan ajatuksista. Jos kappale olisi pidempi ja pohdinnat olisivat keskellä kappaletta, olisi ajatukset syytä kursivoida selkeyden vuoksi.
Mitä tahansa merkintätapaa käyttääkin, tyyli on syytä säilyttää teoksessa samanlaisena lukemisen helpottamiseksi.
Itse olen käyttänyt ensinnäkin repliikeissä ajatusviivaa, esim:
- Mitä kuuluu? Juhani kysyi
Ja ajatusten esiintuomisessa esim. lainausmerkkejä,
"Mitäköhän sille kuuluu?" Juhani ajatteli.
Ajatukset lainausmerkeillä, mutta entäs pohdiskelut?
Jos kirjoitat postmodernia romaania, voit unohtaa ajatusviivat, repliikkiviivat ja lainausmerkit, kappalejaot, isot kirjaimet ja turhat välimerkit. Katso esim. Samuel Beckettin romaaneita.
Nämä ovat maku- ja tyyliasioita. Näkemyksiä, väittämiä. Valitse romaanisi sisällön mukaan muodolliset tyylit.