katosi, mutta nyt kysyn kuka on jo muuttanut ok -talosta helpompaan as.muotoon, ja kuka haaveilee ulkomaan- ja/tai kerrostalo/rivitalo asunnosta?
Jaksatteko vielä ruattoo lumitöitten ja remonttien kanssa?
Jaksatteko vielä ruattoo lumitöitten ja remonttien kanssa?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Helpostikkin näin nuori lumet pöllyttelee ja rempat hoitaa.
Jos ei oteta huomioon pikku vaivoja niin terve mieshän minä.
Ehkä se on kerrostalo seuraava etappi.
Jaa terve, mutta aina sitä tuntuu jotain jäävän tekemättä.
Mutta en hättäile.
Mulla oli sika hyvä syy kun en jotakin tehnyt.
Tervepä, terve mies , kyl mekin terveenä luultiin tässä kolattavan vaikka kuin pitkään, van eipähän tuo ukkoylijumala kysy aina mitä minä haluan, - vaikka pitäs! :)
Enkä mie taho raataa yksin..
Ei käy omat ajatukset ja elämä yksiin.
Sillon kun vahinkon siipi sipaisee niin se on kova paikka.
Silloin seistään ns ärjänteessä ja katellaan mistä tuulen suojaa sulle se suoja on muutto.
Kyllä minä sen uskon, ei mitään hätää.
Jaksan odottaa, ole huoleti, ystikseni.
Joskus koneetkin hajoaa, siinä mielessä kerrostalo on hyvä
paikka asua.
Hetken mietin tuota "ruattoo", minä, puoliksi savolainen. :)
Kyllä on pakko jaksaa raataa, mihin sitä ihminen kotoaan lähtisi, sitten vasta kun on pakko.
Ulkomaille en muuta ikinä, ehkä joskus on helpompaa asumismuotoa etsittävä.
Mutta ei vielä.
Jaha, oisiko siis savomuankieliopin kertaus paikallaan :)
Kieljkiärylleet -kirjasta oisi siulle varmmaan appuva, mutta niin se on - koti ois koti, mutta mie lähen ennenkun on viimenen pakko, tai me lähdemme.
P.s. teretulemas sitte Kitteelle :)
Nykyisin kovin harvoin savonmuankieltä kuulen, pitänee tulla Kiteelle kertauskurssille.
Kiitos kutsusta, kyllä myö tuas nähhään jonnain päevänä. :)
Ja voihan se olla, että minunkin on tästä lähdettävä vähän ennen kuin on pakko.
Moikkuli Pirre. Myöhän tullaan sinne joka kesä. Miekun luulin, et sie muutat sinne johonniin Kermäelle, missä on se suurin puukirkko.
Et kai Sie muuta Kiteen kirkonkyllään? Sit hän myö tavataan, kuhan vua sovitaan. Siekiin varmasti tunnet tuttavain, joka on ollunna omaishoitajana vuoskymmenii. Ohan teillä niitä ommaishoitajiin tappaamiset?
Ei tainnut ihan oikeasti taipua tuo murre (ei koira), mutta yritys kuitenki oli. Alappas pakastaa niitä kuuluisia muikkuja ja ternimaitoa.
Sinnehän myö männään, jahka tässä, joko tämä kesä ollaan, tai jos talo menee kaupaksi suunnilleen pyytämällämme hinnalla, mutta Kitteen osaketta ei enää vuokrata ulkopuoliselle.
Sinne sinne Kitteen sittyyn he...siellä nähhään sitten, mutta tuota..mistäs mie sitä ternimaittoo..? :( - ei ou lehmmee lähimainkkaa, pitänee kinuta poijjan pakasteesta, hällä kehu olevan kymmenet litrat sitä herkkuva..:)
Tuoreita muikkuja suapi kun käypi ajaltamassa tuossa kalasatamassa täällä :)
Ok-talo meni erossa. Hankin tyttäreni kanssa rivitalokolmion,
jossa PITI olla takka. Sellainen löytyi. Nyt asun yksin,mutta
lähes 10 vuotta asuttiin yhdessä ja tyttö tykkäsi siitä
turvallisuudentunteesta,joka rivarissa on. Hänen huoneensa
on ihan samassa kuosissa kuin ennenkin ja sinne hän
menee kuin omaansa kun tulee kahden kuukauden välein
iskää katsomaan. Tykkään ihan älyttömästi. Aika paljon
on siitä kiinni,millaiset naapurit on. Itsehän me olemme
maailman ihanimpia,vai mitä?
Pitää hakea varastosta puita ja paistaa takassa parit kabanossit,että jaksaa taas lukea laihdutus- ja kuntoilujuttuja netistä.
Eiku Sie olet varmaan niitä karppaajia, niitä jotka syö vain rasvaisia siankylkiä ja ei yhtään hiilihydraatteja , niinhän?
P.s. tietty, me olemme hyvät naapurit, mutta naapureista en menen sanomaan :))
Pitää skarpata ja alkaa karppaamaan.
Aloitan aamulla voissa paistetulla läskillä, vai oks siin niit hiilii ?
Sinnepäin justiisa, eli englantilaisittain munia ja pekonia aamupalaksi, eikä varmana ole niitä hiihydriä, jos ei syö kovasti leipää kyytipojaksi :)
Kabanossin kyytipojaksi reissumiestä !?
.....mä putoan...
Kyllä minulta ainakin laatta lentäisi, jos aamulla saisin englantilaisen aamiaisen eteeni. Mitä leffoissa ja sarjoissa näkyy, jo lautasella oleva kama on kuin jo kertaalleen syötyä. Huh.
http://www.kookas.fi/articles/read/169
Vuosi sitten osakkeeseen muutin ,tosi hyvä visio ,koska tänä talvena on täällä suomessa lunta tosi paljon .ei tätä 38kg raskasta työtä jaksa tehdä.
Tarkoitatko, että painat 38 kiloa?, jos niin, tuulihan tuo viepi jo männessään tuon painosen..
Miullakin on semmoinen tunne/visioko sisimmässä, että nyt pittää pian lähteä..
Meillä on asunto maalla ja kaupungissa.
Talvet ollaan osakkeessa.
Kyllä alkaa olla lumityöt ym... liikaa, varsinkin kun miehellä terveys on pettänyt. joutuu yksin huolehtimaan kaikesta.
Kesällä pitäisi päästä maalle vaikka mikä olisi, siksi en ole vielä raaskinut talosta luopua.
Ihan tätä taloa talostellaan.
Lumityöt isäntä tekaisee lingolla, lämpöä tulee kun nappia painaa.
Helppohoitoinen on talo.
Kukapa voi tietää, milloin ei enää tekaisujakaan jaksa.
Isännälle ei kärsi oikein puhuakaan muusta asumismuodosta, ei voi kuulema harrastaa harrasteitaan kerrostalossa.
Viisastahan on muuttaa, kun itse pystyy vielä sopeutumaan ja valitsemaan.
Tekemään kodin uudestakin asunnosta.
.
.
Tiijjän ihan sata rosenttisesti ettei meijjän miestä oisi saanu terveenä maalta ja täältä mihinkään, niin tärkeä tuo autotallipuuhastelu hänelle oli, käsillään tekevä ihminen, vaan luopua on pitäny, melkein kaikesta tekemisestä.
Pääseekö noista remonteista eroon kerrostalossakaan, meillä oli täydellinen putkiremontti v.1999, 9 viikkoa kesti. En voinut lähteä evakkoonkaan, koska töissä piti käydä. Sitä pölyn ja muun moskan määrää pakoon. Kylppäri pantiin uusiksi, vesi ei tullut eikä mennyt, että pesu/vessavisiitillä käytiin saunaosastolla alakerrassa. Tänä talvena oli kattoremontti, seuraavaksi hissiremontti, sekin tänä vuonna.
Aika tärkee pointti kun ostaa osaketta, on tuo mitkä remontit jo on tehty.
Niin ja onnea uuteen kotiin, kuhan sinne kotoudutte.
Vanhempia osakkeita oisi täälläkin ollut tarjolla, mutku justiisa nuo maholliset ja mahottomat remontit ajatteluttivat, - onneksi osake löytyi 2006 valmistuneesta talosta, joten tuskin kai meijjän elinaikaan tarviaa ihmeemmin remontoida sitä.
Muutenkin oli hyvässä kunnossa kaikki, ja laitettu nätisti, - meille kelepaa semmoisenaan, mittää ei tarvia uudistaa.
Ja kiitos, kyllä me sopeudutaan, olen hyvä siinä..:)
p.s. miehen on pakko jo luovuttaa, sopeuduttava on hänenkin..
Työvoima pakeni.
Penskojemme lähdettyä opiskelemaan kipristelimme muutaman vuoden ok:n töiden kanssa kunnes mitta tuli täyteen.
Kun vielä murtaen suomea puhuvat ostajat tulivat kolkuttelemaan oveamme niin päätös oli helppo.
Kesällä tulee täyteen 8-vuotta pikkukaupungin ydinkeskustan ylimmän kerroksen kolmiossa.
Kerrostalosta on helppo lähteä.
Paseo Juan Aparicio 5:een menemme tällä kertaa hieman tavanomaista myöhemmin, vasta vaalien jälkeen.
Siellä on vastassa kylppärin bideen purku mikäli uusi portero ei ole laitattanut sitä kuntoon.
Tarkistan tilanteen tämän viikon lopulla mutta pelkään pahinta, saapumiseemmehan on vielä aikaa.
Niin ja kerrostaloon on hyvä tullakin..
Mutta, eikö tekeminen ole sielläpäin niin minuutilleen, tai edes yleensäkään tehä valmiiksi yhellä käskyllä tai pyynnöllä :)
Omakotitalossa en ole asunutkaan sen jälkeen kun kotoa muutin. :)
Talomökki on maalla Suomessa ja siellä saan remppakiintiöni ihan kivasti täyteen.
Mitään isompia remontteja ei tässä vuokra-asunnossa tarvitse tehdä...ne hoitaan vuokranantaja. Senkun soitan ja tilaan. :) Mutta tapetoin, maalaan ja somistan kuitenkin itsekin kun satun sille päälle.
Olen vannoutunut vuokrallaolija. :)
Omistus asunto on kuulemma supisuomalainen, sanoisiko - pakkomielle, sitten sitä maksaa junnataan vuoskymmeniä ja sitten - niin sitten kuollaan pois :))
Kyllä kait sitä itselleen tai perillisille maksaa sitä omaa taloa. Ainakin jos ovat kiinnostuneet muuttamaan takaisin kotiinsa.
Nykyisin luulisin oman talon oston olevan verrattavissa ikuiseen velkavankeuteen ja korkokummituksen pelkoon?
Meijjän lapset eivät kuulemma tarvihe näitä, jokkainen jo asettunu omiin taloihinsa, tai ainakin nyt näyttää siltä..etteivät tarvia..
Ja vakaampi rahapolitiikkahan se nyt on kun ollaan eurossa, vaikkei sitä uskoisi kun kuuntelee niitä euroopan maitten vaikeuksia, Suomessa on hyvin nyt, siinä suhteessa.
Penskat on sponsoroitu jo vuosien saatossa.
Jo lukion aikana oli selvää ettei heillä ole tyydyttävää tulevaisuutta tässä pikkukaupungissa.
Meijjän lapsille löytyi työtä ihan täältä maaseudulta, ja kaikille, - tosin ei he olekaan mitään it -asiantuntijoita eikä Dip inssejä, mistäs niitä..kun ei mekään.
Tyytyväinen kyllä olen lapsiini, hoitavat lapsensa hyvin ja menevät töihinkin kiltisti :)
Lumityöt ja pihatyöt tekee ulkopuolinen ja itse teemme vain mikä huvittaa.
Ei noiden hommien takia tarvitse omasta talosta mihinkään muuttaa,
järjestelykysymys tuo on.
Poissaolot?
1. Lämmityskaudella öljykeskuslämmitystalon jättäminen tyhjilleen pitemmäksi ajaksi?
Joo, lämmitysmuodon vaihto.
2. Posti? Tyhjentämättä alkaa laatikko pursuamaan hyvin nopeasti.
Postin kääntökin onnistuu vain osittain.
Kerrostalossa kun muistaa jättää sisemmän oven auki niin eteiseen mahtuu.
3. Talviset jäljet pihalla?
Kyllä nuo kaikki toiminnot onnistuvat kiinteistöhuoltofirman toimesta mutta kyllä ne laskuttavatkin enkä enää ehdottomasti luota niiden tekemisen tasoon!
Tosin pisin yhtäjaksoine poissaoloaikamme on ollut vain 3kk mutta kyllä lyhyempikin koettelee naapurin pinnaa.
Työt eivät ole kummoisia mutta se sitoutuminen niiden hoitamiseen!
Se saattaa tunnollista naapuria rassata.
Ei meille valitettu mutta voin kuvitella omalle kohdalleni.
Ja tärkein!
Meitä ei kertakaikkiaan huvittanut asua kahdestaan 163m2:n rinnetaloa vaikka ydinkeskustaan oli vain 1200m.
Nyt asumme siinä.
Suuremmassa talossa me asumme ja viihdymme mainiosti,
eivätkä hommat rasita yhtään.
Vartiontifirma on täyden kympin arvoinen poissa ollessamme,
ja firma mikä hoitaa lumityöt ja suuremmat pihahommat ansaisee
myös kiitokset.
Eivät naapurit näistä rassaannu, samoja palveluja käyttävät hekin.
Ei pursua postit ei mainokset, eivät ärsytä jäljet pihassa -
järjestelykysymyksiä ovat.
Nykyisellä tekniikalla pystyy hoitelemaan monia asioita lämmityksestä
ilmankosteuteen.
Ei paina sitoutumisen taakka, sillä valintojahan nämä ovat,
mutta mielellään sitä työllistää jonkun, jos sen voi tehdä.
Jotkut sanovat antamisen iloa ainoaksi oikeaksi iloksi.
Kun toinen on sairas, ja istuksii suurimman ajan päivästä puoliunessa, ja puhumattomana, - en jaksa tätä yksinäisyyttä, haluan nähdä että on muitakin ihmisiä, ja jutella heidän kanssaan.
En muuttaisi, eikä mieskään, jos ei tuota sairautta oisi tullut..eihän 65 mies ole normaalisti kuin vanhus.
Taludellinen ahdnko, mitättömät eläkkeet, kekseliäisyyden puute ja laiskuus ovat ohjanneet valintojamme.
Täytyy vain psyykata itsensä tähän olotilaan tyytyväisiksi!
Pääasia että kaikki ovat onnellisia!
Muuta vain ihmisten ilmoille! Kun tapaat muita ja saat rupatella arkisista ja muistakin asioista spontaanisti vaikkapa asioita toimittaessa, niin se kummasti auttaa jaksamaan väsyttävänkin omaishoitajan työn.
Naapureidenkin on helpompi poiketa kylässä, jos asuvat lähettyvillä.
Mönkijä,lumilinko,puutarhatraktori ja pihalla yksikseen rullaava ruohonleikkuri.
Siinä hankkimamme apuvälineet.
Talosssa kaksi IL-pumppua,suora sähkölammitys,koneellinen ilmanvaihto.
Postilaatikolle vajaa 10 metriä. Laatikko iso rst -teräksinen,jonne mahtuu muutaman päivän postit.
Maalla kun ollaan niin molemmille hankittiin kauppamatkoja varten
halvat skootterit automaattivaihteilla.
Nooh on niissä kerros, ja etenkin rivitaloissa hommoo, saa tehdä naapurienkin työt jos tahtoo.
Tietenkin jos on rahoo, voi ne teettää muilla.
On niin, kyl mie naapurin vuorollaan esim. nurtsin leikkauksemummon ruokakassin kanna ihan mielellään, ainaki joskus :)
P.s. taloyhtiössä jossa äitini asuu, rivitalo osakkeessa jokainen asukas tekee vuorollaan alueen nurmikon leikkuun,onneksi veljeni pojat ovat pikkurahan puutteessa, ja ovat mummon pelastus. :)
Joskus niistä yhteisistä töistä saa aikaan lihavan riidan, varsinkin jos on jokunen joka ei omia vuorojaan tee.
No johan, nyt osa tekstistä hyppäsi väärään osoitteeseen..piti olla että "kyllä mie naapurin mummon ruokakassin kannan ihan mielelläni, ainakin joskus."
Ärsyttävää kun tässä koneessa on sormi hiiri, ja sitten kirjoittaessa kone tekee omiaan, eli kursori voi hypätä keskelle edellistä tekstiä, - aina pitäisi tarkistaa joka lähetys ennakkoon :/
Muutosvalmius?
Molemmat mummomme asuivat leskinä omissa taloissaan niin pitkään ettei kummastakaan ollut enää asumismuodon vaihtajaksi.
Olivat täysin ulkopuolisen avun varassa.
Toinen, jouduttuaan pakon edessä muuttamaan palvelutaloon, oli kitkerä kun hänelle ei järjestetty jo vuosia aikaisemmin kerros- tai edes rivitaloasuntoa.
Oli kyllä valmisteltu valintavaiheeseen asti mutta siihen aikaan mummeli hikeentyi ajatuksestakin.
Ajatuskin vastaavalle asteelle mömmähtämisestä ja rakastumisesta samoihin lastulevyihin, kauhistutti meitä.
Menneisyyden useat muutot olivat varmasti myös muokanneet asenteitamme.
Joku saa turvallisuuden tunteen samoista seinistä ja työläästä pihasta.
Joku tuntee itsensä siinä tilanteessa ttärkeäksi ja arpeelliseksi.
Pääseehän sillä todistelemaan ympäristölleen jotain.
Jollekin se on oikeastikin, paitsi tunne-, niin myös järkiratkaisu. Liittyy usein harrastukseen.
Suuri osa ikäreistä näyttää kuitenkin hakeutuvan kaupunkien keskustojen kerrostaloihin.
Varsinkin naislesket ja eronneet.
Ainakin meidän tuttavapiirissämme.
Ps. Luovuimme aikanaan kesämökistämme kahden vuoden jälkeen.
Ei kolahtanut.
Samoin retkiveneilyn suhteen tuli mittamme täyteen kahdessa kesässä.
Loma-asuntommekin ovat keskustojen rannassa olevia kerrostaloasuntoja.
Toisen katolle ei ole koskaan satanut lunta. Rakeita kylläkin mutta harvemmin.
Mutta, kukin tyylillään ja mielitekojensa mukaan!