Miksi?

jos minä olen heterokavereitteni kanssa liikenteessä, niin kyllä me silloin heteropaikkaan mennään. muutenkin, en hirveän usein käy homo/lesbopaikoissa, koska niissä meininki on mitä on, enkä välttämättä halua kuulua niihin piireihin.

Miksi me emme tukisi rahallisesti niitä yrityksiä/ravintoloita jotka kohtelevat meitä ihmisinä. Liian monessa heteropaikassa on saanut epäasiallista kohtelua jos uskaltaa esim osoittaa hellyyttä (suukon, halauksen) kumppanilleen. Miksi kantaa rahojaan sellaisiin yrityksiin.

Miten niin kokonaisvaltaisesti? Seksuaalisuus on kaikille tärkeä osa elämää, muttei kaikki kaikessa. Ja ainakin minulla 99 % menopaikoista elämäni aikana ovat olleet heteropaikkoja, jo siitäkin syystä, etten ole juurikaan tuntenut muita lesboja. Kun vihdoin olen alkanut tutustua, emme ole istuneet homopaikoissa, vaan lähellä olevissa viihtyisissä kahviloissa tms. Moni silti haluaa, minäkin, olla joskus "omiensa" parissa. Ja kuten tuossa aiemmin jo sanottiin, tukea myönteisiä tahoja. Mitä kummaa siinä on?

Jos ollaan joukkuekavereiden kanssa illanvietossa, niin usein mennään johonki homobaariin ainaki loppuillasta..
Yleensä siitä ei ole kahta puhetta, mihin mennään, jos ei sitte halua erota porukasta ja mennä yksin johonki muuhun baariin..

Työkavereiden kanssa käyn milloin missäkin, jos nyt ylipäätään paljon missään enää tässä iässä jaksaa käydä:-)(lisäksi en kehtaa juuri nyt viime aikaisen lihomisen seurauksena käydä näyttäytymässä missään;-)))))

Ystävien kanssa käydään homobaareissa tai DTM-cafessa, kun sellainen on vihdoin tänne saatu.
Syykin on ihan se tavallinen: Jos vaikka sattuisi törmäämään johonkin sellaiseen tuttuun, jota ei ole aikoihin nähnyt.

Omista synttareistani porukka halusi tällä kerralla ehdottomasti irkkubaariin, ja sinne mentiin -- vaikka seurueesta suurin osa kuului 'vähemmistöön'. Alkuillasta vieraista noin puolet edusti heteroita, puolet homoja.

Edellisen kerran kun tasavuosia juhlin, ihmiset halusivat ehdottomasti Lostikseen, silloin kun se vielä oli 'heteroystävällinen homopaikka', nythän se on 'homoystävällinen heteropaikka':-)
Riippuu seurasta, minne mennään iltaa istumaan tai oluselle. Heteroystävät ovat joskus pyytäneet minua viemään heidät nimenomaan homopaikkaan, uteliaisuuttaan.

Firman pikkujouluissa kävi hassusti.
Porukka jakaantui jossain vaiheessa eri suuntiin, ja me vähemmistöön kuuluvat luikahdimme Nalleen.
Myöhemmin saimme kuulla, että heteroporukat olivatkin menneet viettämään iltaa Herculekseen ja DTM:ään, joten sinänsä mielenkiintoista:-)
Siellä oli kuulemma parempi meno kuin heteropaikoissa...

Jos olisin nuorempi ja kävisin vielä oluella edes kerran kahdessa viikossa, kävisin Nallessa, DTM:ssä ja varmaan Hercussakin. Ihan kannatuksen vuoksi, ja tuttuja tapaamassa.

Minut on muuten nuorempana heitetty vesiselvänä ulos Vanhasta Kellarista, kun suutelin pikaisesti silloista tyttöäni. Ulosheittäjänä toimi kaiken huipuksi homoportsari, joka anteeksipyydellen kertoi kapakan uudesta toimintamallista ja kohderyhmästä. Enpä ole siellä enkä muissakaan saman omistajan paikoissa sen koommin käynyt, ihan protestiksi.

Täällä päin ei ole mitään lesbo- tai homopaikkoja, enkä ole sellaisessa käynyt. Minulla on lesbotuttavia, jotka eivät suostu lähtemään muualle kuin Setan bileisiin, ei siis tavalliseen tanssiravintolaan. Eräs nainen sanoi, kun pyysin häntä seurakseni, ettei siellä ole hänelle mitään eikä hän lähtenyt. Minä en ilmeisesti ole mitään. No se siitä.

Mieluummin käyn itsekin jossakin paikassa, missä voi tavata toisia samanmielisiä(?). Minusta on mukavaa, että vaikka en juttelekaan liiemmin tuntemattomien kanssa, niin erotan joukosta jo tuttuja kasvoja. Minusta Setan bileissä on mielenkiintoisia ja ihan mukavan oloisia ihmisiä, ainakin näin syrjästä katsoen. Tunnelmakin on kotoinen.

En tiedä, onko tässä kysymys seksuaaliseen suuntautumiseen keskittymisestä vai mistä. Minusta vain tuntuu kivalta kuulua johonkin ihmisryhmään vaikka vain omassa mielessäni. Seksillä ei ainakaan ole liiemmin mitään tekemistä tuon paikan kanssa. Sehän on verrattavissa tavalliseen kapakkaan, jollaisissa en muuten mistään hinnasta kävisi. Sellaisen paikan kanta-asiakkaaksi en haluaisi, vaikka saisin kuinka paljon tuttuja!

..pelkästään elämään elämääni. Lesbous seuraa minua kaikkialle, minne menen ja mitä teenkin. Siihen ei tarvitse keskittyä erikoisesti mitenkään.

Oluelle homopaikkoihin on kiva mennä siksi, että saattaa tavata tuttuja. Käyn myös siellä kannatuksen vuoksi.

Yleisissä paikoissa joutuu käymään ihan pakostakin, sillä homo-ja lesbopaikkoja on lopultakin vähän.

Minä olen lesbo sisälläni jatkuvasti.
Kuten heteronainen on hetero sisällään jatkuvasti.
Kun minä menen kadulle kävelemään, näen heteropariskuntia kulkemassa käsikädessä, toisiaan halaillen, tai peräti suudellen. Harvemmin, tai en koskaan, lesbopareja.
Kun avaan television, sieltäkin tulee pääsääntöisesti hetero-ohjelmia, nykyään tosin aika monessa ohjelmassa on oma 'stereotypisoitu' kiintiöhomo tai lesbo iltaa piristämässä (näihin ei voi tosin samaistua, koska näillä karikatyyreillä ei ole mitään tekemistä meidän tavislesbojen tai tuntemieni tavishomojen kanssa).
Kun menen vanhempieni luo kylään, juttelen kaikenlaista, mutta en koskaan mitään parisuhdettani sivuavaa.

Joten, kun lähden joskus harvoin iltaa viettämään, haluan viettää sen kaltaisteni kanssa. Ihan siksikin, että haluan nähdä ja muistaa, että on muitakin kaltaisiani. Ihan tosi.

En ole kaapissa, enkä ole julkisesti lesbo. Olen "Ask me and I'll tell you" tyylinen lesbo.

Minun identiteettini on osa minua. Haluan viettää välillä aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka elävät samassa tilanteessa kuin minä, vähemmistönä valtaväestön keskellä.
Tästä syystä minä mieluiten valitsen lesbokapakan kuin heterokuppilan.
Näen heteroita ihan joka ikinen päivä, mutta voi mennä viikkokin, etten tapaa ketään 'kaltaistani'. Ja kyllä -- sillä on väliä että välillä tapaa hengenheimolaisia.

Olen suorasukainen immeinen. Tässä siis minun suorasukainen vastaukseni:-)

No mä en ainakaan kuulu siihen joukkoon. Mutta joskus on tietty kiva käydä koska on mahdollista saada uusia kaltaisiaan tuttavuuksia. Luulis nyt heteroiden tuollaisen asian ymmärtävän.

mitenkään erityisemmin, "kokonaisvaltaisesti" juuri seksuaaliseen suuntautumiseeni elämässäni.
Toisinaan keskityn paremmin, enimmäkseen sujuu sen kummemmmin keskittymättä tämä olemiseni, elämäni elämä.

Tietoinen pyrin elämästäni olemaan. Teen valintoja, tietoisia ja myös vähemmän tiedostettuja.

Hyvä sinulle, että lähipiirissäsi on ihmisiä, ja ettei sinulla ole mitään heitä vastaan. Mikä niissä illanistujaisissanne ja oluelle menoissanne sinua kangertaa? -Yksityisistä yksittäistapauksista yleistämiseen saakka.
Sinä voit pyrkiä ohjaamaan elämääsi ja tekemään valintoja kuten muutkin, esim. lähipiirisi.

höpö höpö