Olisin mielissäni jos ihmiset suhteessa olisivat yhtä hyvin suojattuja kuin esim. päiväkotilapset. Päiväkotiin työhön hakeutuvien taustat tutkitaan tarkkaan, kuka tahansa ei sinne käy jos aiempia tuomioita on.
Miksi suhteessa oleville ei ole samanlaista oikeutta ? Nyt on luotettava omaan vaistoonsa, ihmisten valheisiin ja toisen sukulaisten hyssyttelyyn. Ja kuitenkin lapset ovat päivähoidossa vain muutamia tunteja päivässä, kotona suurimman osan vuorokaudesta. Eikö olisi lapsienkin etu että vakavampaa suhdetta harkitsevat saisivat jostain tarkastettua toisen taustaa, vaikkapa vain ihan niinkin suppeasti kuin - onko väkivaltarikoksesta syyllinen tuomiota ?
Tutustuin mukavaan eronneeseen mieheen, kertoi olevansa hyvä isä jne. Kun suoraan kysyin väkivaltaan suhtautumisesta hän sanoi ettei ole koskaan lyönyt ketää. Kaikki vaikuttikin hyvältä kun tapailimme ja tutustuimme lähemmin. Kun sitten odotin ensimmäistä yhteistä lastamme hän kertoi aiemmasta rattijuoppoustuomiosta, keskustelimme asiasta ja hän kertoi oppinsa saaneen tapauksesta ja vakuutti ettei sellaista enää tapahdu. Myöhemmin hän tunnusti että oli kyllä toinenkin samanlainen ja koska oli koeajalla ensimmäisestä tapauksesta sai pitkän ajokiellon jota oli sitäkin rikkonut vielä tapaamisemme jälkeen, työkin kun oli autolla ajoa.
Aikaa kului ja miehen toinenkin puoli luonteesta rupesi paljastumaan, kun toinen lapsemme oli syntynyt, olin jo hyvinkin huolissani. Mies kertoili kuinka pitäisi tappaa sisarensa jne. Kysyin taas ettei kai hän ole ollut väkivaltainen tällä kertaa vastaus tuli reippaasti " EN OLE KOSKAAN LYÖNYT KETÄÄN ja hiljaista muminaa jonnekin.... syyttä ! Kysyin mitä ja hän sanoi ei mitään. Ja jatkoi ettei hän ainakaan minua koskaan löisi. No lyömään hän ei kyllä ehtinytkään kun suhteemme loppui hänen toistuvasti ajettua humalassa autoa ja lopulta uhkasi tappaa itsensä ja ex-vaimonsa. Valitettavasti vain poliisi ei koskaan maaseudulle ehtinyt ajoissa, vaikka soittelinkin, estää en ensimmäisen kerran jälkeen uskaltanut. Silloin estin ajamaan lähdön mutten saanut avaimia ja jossain vaiheessa auto oli hävinnyt pihalta. Tilanne oli kuitenkin niin uhkaava että jatkossa soitin aina vain poliisit. Pyysin miestä hakeutumaan terapiaan tai juttelemaan asioista sillä ajatusmaailma joka paljastui oli aivan yhteiskunta ja normivastainen ja rikollisuutta suosiva.
Toiseen henkilöön kohdistuvasta uhkauksesta soitin poliisille ja poliisin neuvosta kerroin myös ex-vaimolle. Häneltä kysyin sitten pitääkö pelätä ja hän sanoi kyllä, hänet mies oli pahoinpidellyt ja siitä saanut tuomionkin.
Missä siis turva uudessa suhteessa, kun kaikki ympärillä olijat vaikenevat vaikka tietävät asiasta ? Onko pakko tapahtua se ensimmäinen pahoinpitely ennenkuin voi suojautua, entäpä jos se ensimmäinen on samalla viimeinen hetki jonka koet tästä elämästä ?
Miksi suhteessa oleville ei ole samanlaista oikeutta ? Nyt on luotettava omaan vaistoonsa, ihmisten valheisiin ja toisen sukulaisten hyssyttelyyn. Ja kuitenkin lapset ovat päivähoidossa vain muutamia tunteja päivässä, kotona suurimman osan vuorokaudesta. Eikö olisi lapsienkin etu että vakavampaa suhdetta harkitsevat saisivat jostain tarkastettua toisen taustaa, vaikkapa vain ihan niinkin suppeasti kuin - onko väkivaltarikoksesta syyllinen tuomiota ?
Tutustuin mukavaan eronneeseen mieheen, kertoi olevansa hyvä isä jne. Kun suoraan kysyin väkivaltaan suhtautumisesta hän sanoi ettei ole koskaan lyönyt ketää. Kaikki vaikuttikin hyvältä kun tapailimme ja tutustuimme lähemmin. Kun sitten odotin ensimmäistä yhteistä lastamme hän kertoi aiemmasta rattijuoppoustuomiosta, keskustelimme asiasta ja hän kertoi oppinsa saaneen tapauksesta ja vakuutti ettei sellaista enää tapahdu. Myöhemmin hän tunnusti että oli kyllä toinenkin samanlainen ja koska oli koeajalla ensimmäisestä tapauksesta sai pitkän ajokiellon jota oli sitäkin rikkonut vielä tapaamisemme jälkeen, työkin kun oli autolla ajoa.
Aikaa kului ja miehen toinenkin puoli luonteesta rupesi paljastumaan, kun toinen lapsemme oli syntynyt, olin jo hyvinkin huolissani. Mies kertoili kuinka pitäisi tappaa sisarensa jne. Kysyin taas ettei kai hän ole ollut väkivaltainen tällä kertaa vastaus tuli reippaasti " EN OLE KOSKAAN LYÖNYT KETÄÄN ja hiljaista muminaa jonnekin.... syyttä ! Kysyin mitä ja hän sanoi ei mitään. Ja jatkoi ettei hän ainakaan minua koskaan löisi. No lyömään hän ei kyllä ehtinytkään kun suhteemme loppui hänen toistuvasti ajettua humalassa autoa ja lopulta uhkasi tappaa itsensä ja ex-vaimonsa. Valitettavasti vain poliisi ei koskaan maaseudulle ehtinyt ajoissa, vaikka soittelinkin, estää en ensimmäisen kerran jälkeen uskaltanut. Silloin estin ajamaan lähdön mutten saanut avaimia ja jossain vaiheessa auto oli hävinnyt pihalta. Tilanne oli kuitenkin niin uhkaava että jatkossa soitin aina vain poliisit. Pyysin miestä hakeutumaan terapiaan tai juttelemaan asioista sillä ajatusmaailma joka paljastui oli aivan yhteiskunta ja normivastainen ja rikollisuutta suosiva.
Toiseen henkilöön kohdistuvasta uhkauksesta soitin poliisille ja poliisin neuvosta kerroin myös ex-vaimolle. Häneltä kysyin sitten pitääkö pelätä ja hän sanoi kyllä, hänet mies oli pahoinpidellyt ja siitä saanut tuomionkin.
Missä siis turva uudessa suhteessa, kun kaikki ympärillä olijat vaikenevat vaikka tietävät asiasta ? Onko pakko tapahtua se ensimmäinen pahoinpitely ennenkuin voi suojautua, entäpä jos se ensimmäinen on samalla viimeinen hetki jonka koet tästä elämästä ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuossa olisi kyllä ainesta mutta laiksi varmaan vaikea muuntaa.
Kovin harva varmaan tutustuessaan ihmiseen ympäristöltään tivaa ja mitä vastaukseksi saa on sattumaa kuten ap:n tapauksessa.
Kuinka moni liitto jäisikään solmimatta ja pahoinpitely tekemättä jos tälläisen taustaselvityksen saisi tehtyä. Olisi varmaan niiden renttujen sijaan menekkiä vihdoin myös niillä tylsillä ja kunnollisilla miehillä.
Joakinen voi tilata itseään koskevan rikosrekistriotteen. Eli tästä lähtien asetat seurustelun ehdoksi sen, että vastapuoli toimittaa itseään koskevan rikosrekisteriotteen, muuten ei synny suhdetta:) Tasapuolisuuden nimissä kai sinunkin pitää sellainen itsestäsi toimittaa.
Joo, kyllä on aloittaja taas hakusessa...
Lapset eivät itse pysty asiaansa tässä suhteessa ajamaan, joten yhteiskunta on ottanut taakan harteilleen ja suojelee tietämättömiä ja ymmärtämättömiä lapsia vaatimalla heidän kanssaan työskenteleviä selvittämään työnantajalle rikostaustansa tiettyjen rikosten osalta.
Aloitaja taas lienee suhteellisen normaalisti kehittynyt aikuinen ihminen, joka tajuaa voivansa aivan hyvin vaatia seurustelukumppaniaan toimittamaan kyseiset tiedot, joten miksi ihmeessä ne pitäisi avata kenen tahansa saataville?