Ilman mainittavaa motiivia

Kari Hanhisuannon dekkari sisältää kaikki ne virheet mitä suomalaiset dekkarit yleensä.
Poliisi on fiksu, se tutkii kovasti, mutta kaikki käytössä olevat tutkintamenetelmät ja resurssit ohitetaan autuaasti. Se on ymmärrettävää, sillä muuten tarina loppuisi toisen luvun puoliväliin, ja siinä ei olisi mitään jännää.

Tarinassa on sala-ampujaryhmä, jota poliisi jahtaa. Tapahtumia riittää. Tarina etenee sujuvasti. Pinnalliset henkilökyvaus häiritsee kuten yleensä suomalaisissa dekkareissa.
Tarina on sijoitettu Suomeen eikä ja se on periaatteessa uskottava. Siitä plussaa.

Luokittelen kirjan sujuvasanaiseksi viihteeksi.