Onko jonkun mielestä musiikkimakujen eroavaisuus esteenä suhteelle? Olen kuullut ihastukselta ihan suoraan että hänellä on ikävä, haluaa nähdä, että tykkää musta ja olemme muutenkin keskustelleet aiheesta melko paljon. Nyt kuitenkin sain kuulla että hän on hyvin hämmentynyt koska samaan aikaan niin ihana ihminen (minä) ei millään lailla vastaa hänen käsityksiään ihannekumppanista, aivan täysin erilainen musiikkimaku ja en kuulemma aina tajua mitä hän sanoo... Näin suoraan kopioituna...
Mua alkaa suoraan sanottuna hieman vituttamaan. Nukutaan usein yhdessä, ihan liki ja tosiaan hän antaa mielestäni liian selkeästi ymmärtää että oikeasti pitää musta... Mutta silti, ymmärrän että hän on hämmentynyt mutta pitääkö tässä nyt odottaa jotain ihmettä tapahtuvaksi vai mitä?? Hän sanoo että katellaan mutta itse kyllä alan olla jo vähän täynnä tätä, sanoin että olen täysin lääpälläni eli hän tietää.. Tiedän, en saisi kiirehtiä asian kanssa mutta tuntuu että menen hukkaan tässä jos odotankin aivan turhaan :/
Kidun.
Mua alkaa suoraan sanottuna hieman vituttamaan. Nukutaan usein yhdessä, ihan liki ja tosiaan hän antaa mielestäni liian selkeästi ymmärtää että oikeasti pitää musta... Mutta silti, ymmärrän että hän on hämmentynyt mutta pitääkö tässä nyt odottaa jotain ihmettä tapahtuvaksi vai mitä?? Hän sanoo että katellaan mutta itse kyllä alan olla jo vähän täynnä tätä, sanoin että olen täysin lääpälläni eli hän tietää.. Tiedän, en saisi kiirehtiä asian kanssa mutta tuntuu että menen hukkaan tässä jos odotankin aivan turhaan :/
Kidun.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos erilainen musiikkimaku on este suhteelle niin sitten teidän suhde ei kovin vankka pohjaa tule saamaan.
Se, että ihastuksesi sanoo sinulle ettet tajua mitä hän sanoo niin hän syyllistää omaan viestintäkyvyttömyytensä asiassa sinun harteille.
Ylipäätänsä se, että sinä et hänen mielestään vastaa hänen käsityksiään ihannekumppanista ja ettet tajua mitä hän sanoo on tapa vierittää asiat mitä hän ei hallitsi sinun niskaasi. Hän tuntuu etsivän sinusta syitä sille ettei osaa sitoitua sinuun kunnolla.
Jos oikeasti mietit erottaako musiikkimaku rakkaussuhteen niin vastaus on ei. Erottaako väärän mallinen hiustyyli tai musamaku tai sängynpeitto ihastuksen tai enmätiedämitätääon-suhteen niin hyvinkin todennäköisesti mahdollista.
Ehkä sun kannattaisi kuitenkin katsoa tarkemmin mitä kirjoitit, jospa kuitenkin se syy piilee tuossa ettet tajua häntä. Ehkä ihastuksesi on kovempaa kuin hänen ja olisit valmis jättämään huomiotta hänen pikkuvirheensä mutta koska hän ei jaa tunnettasi ja paloasi niin häntä yksinkertaisesti vain ärsyttää asiat sinussa jotka ei ole täydellisiä hänen silmissään.
Luultavammin hän pitää sinua koska olet kivempaa seuraa kuin pehmolelu tai häntä jollain tavoin imartelee että olet hulluna häneen. Se luo tietynlaista vallantunnetta kun itse ei jaa samaa tunnetta.
Ihan jos lähdetään perusasioista, suhteen olisi hyvä tuottaa iloa kummallekkin, tuntua hyvälle ja kehittyä ja kasvaa ja tulla entistä läheisemmäksi, ihanammaksi ja tuntua entistä onnellisemmalle. Jos näin ei ole, se suhde on floppi ja siinä ollaan ihan vääristä syistä. Ei siinä ole selitystä mihinkään suuntaan jos on suhteessa onneton, silloin siinä on jotain väärin ja joko se korjataan tai sitten jaetaan lusikat ja etsitään se onni muualta.
Hyvä tasapainoinen onnellinen suhde vaatii kuitenkin sen että perusta on kunnossa, silloin se kestää muutaman kolhunkin ja siitä ei katoa se idea ja usko että kummatkin haluaa samaa asiaa. Jos aletaan nihkeilemään musamausta niin ehkä parasta on ottaa siitä se ilo irti mikä siitä on otettavissa ja sitten loppututtavuus hoidella vaikka postikorteilla.
Ja en nyt tiedä kuinka aikaista se olisi alkaa opettelemaan kuuntelemaan itseään, jos tuntuu paskalle se tarkoittaa että jokin elämässäsi tuottaa tätä oloa, ei siinä sua auta kukaan muu kuin sinä itse, sun on ymmärrettävä mikä saa sun olon hyväksi ja mikä ei ja osattava ottaa vastuu ratkaisuista eikä odottaa sitä ihmettä. Odotamalla elämä ei kyllä tarjoa sinulle parastaan.
ootsä pottu ottanu uuden nimimerkin?
Omat elämän osa-alueet on täysin kohdallaan ja olen sinut itseni ja kaiken muun kanssa, en ole siis etsimässä elämäni pelastajaa. Olemme ihan vakavasti keskustelleet tästä ihastumisen tasosta molemmin puolin enkä ole mitenkään kärkkäästi tuonut omaani julki, hän pikemminkin vihjaa enemmän ikävästä ja muusta.
Tosin pointit olivat todella hyviä ja tajusin, ettei tämä nyt ole ehkä sitä mitä haen... Itseäni harmittaa vain väärien signaalien ja selkeiden keskustelujen perusteella annetut toiveet jostain enemmästä.
Tuosta tajuamisesta puhuessaan hän tarkoitti käyttämäänsä sarkasmia, jonka olemme yleensä nauraen ohittaneet, en tiennyt että se on ollut suurempi paikka hänelle...
Itsellä melkein sama mutta nainen sanoo ettei ole ihan varma tykkääkö tarpeeksi että voisi ohittaa tällaisia pieniä asioita esimerkiksi luonteessa. Haluaisin kovasti kuulla selkeän ein jos seura ei kiinnosta mutta sitäkään en saa, missä vika?