Olen sijoitetun lapsen sukulainen. Esitin aikoinaan viranomaisille Jyväskylän maalaiskunnassa, että minulla olisi aikaa ja varaa ja taitoakin tukea ja osallistua sijoitetun läheiseni elämään. Esitin konkreettisesti, että voisin huolehtia kokonaisuudessaan lapsen harrastuksesta, sen kustannuksista sekä kuljetuksista. Olin valmis sitoutumaan lapsen ja harrastuksen täysimääräiseen tukemiseen koko lapsen kasvuiäksi.
Esitystäni ei hyväksytty. Kysynkin, onko yhteiskunnassamme varaa toimia näin: ensinnä lasta ajatellen ja toiseksi taloudellisesti. Tutkimusten mukaan suomalaisill alapsill aon liian vähän välittäviä aikuiskontakteja.
Nyttemmin - lähes koko lapsen sijoituksen ajan - olen joutunut olemaan varuillani, kun olen mennyt katsomaan lapsen harrastukseen liittyviä esityksiä. Minut ja lapsen muut sukulaiset on jopa ajettu pois julkisista (jopa maksullisista) tilaisuuksista.
Onko Jyväskylällä varaa tällaiseen? Onko uuden sukupolven organisaatiolla varaa pitää huonolaatuisia, yhteistyökyvyttömiä sijaishuoltopaikkoja, jotka vieläpä näyttävät sairastuttavan lapsen pahan kerran.
Esitystäni ei hyväksytty. Kysynkin, onko yhteiskunnassamme varaa toimia näin: ensinnä lasta ajatellen ja toiseksi taloudellisesti. Tutkimusten mukaan suomalaisill alapsill aon liian vähän välittäviä aikuiskontakteja.
Nyttemmin - lähes koko lapsen sijoituksen ajan - olen joutunut olemaan varuillani, kun olen mennyt katsomaan lapsen harrastukseen liittyviä esityksiä. Minut ja lapsen muut sukulaiset on jopa ajettu pois julkisista (jopa maksullisista) tilaisuuksista.
Onko Jyväskylällä varaa tällaiseen? Onko uuden sukupolven organisaatiolla varaa pitää huonolaatuisia, yhteistyökyvyttömiä sijaishuoltopaikkoja, jotka vieläpä näyttävät sairastuttavan lapsen pahan kerran.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.