Mä kerran metsässä kulkeissain
oudon ilmestyksen näin
se liihotti eteeni yllättäin
silmieni korkeudelle jäi
Se oli kuin pieni perhonen
mut aivan selvästi näin kasvot ihmisen
Katselimme toisiamme kummissaan
kuin outoa näkyä ihmeiden
Huomasin sen minulle sitten hymyilevän
silmissä ilkikurinen katse
Sitten kääntyi se yllättäin
ja pois minun luotani lähti
en pysynyt perässä tuon oudon ilmestyksen
ja paikalleni jäin.
Olin perin ihmeissäin mikä oli tuo otus
mutta sitten jätin sen mielestäin
ja kotiinpäin lähdin.
Mutta joskus kun metsässä samoilen
toivon törmääväni siihen uudelleen,
että ihailla voisin sen lentoa
ja ilmeitä ilkikurisia
Se toisi minulle hetkeksi sadun maailman
tähän arkeen niin joka päiväiseen
oudon ilmestyksen näin
se liihotti eteeni yllättäin
silmieni korkeudelle jäi
Se oli kuin pieni perhonen
mut aivan selvästi näin kasvot ihmisen
Katselimme toisiamme kummissaan
kuin outoa näkyä ihmeiden
Huomasin sen minulle sitten hymyilevän
silmissä ilkikurinen katse
Sitten kääntyi se yllättäin
ja pois minun luotani lähti
en pysynyt perässä tuon oudon ilmestyksen
ja paikalleni jäin.
Olin perin ihmeissäin mikä oli tuo otus
mutta sitten jätin sen mielestäin
ja kotiinpäin lähdin.
Mutta joskus kun metsässä samoilen
toivon törmääväni siihen uudelleen,
että ihailla voisin sen lentoa
ja ilmeitä ilkikurisia
Se toisi minulle hetkeksi sadun maailman
tähän arkeen niin joka päiväiseen
Vastaukset 3
Vanhimmat
runo
Kiitos
hyvää jatkoa sinulle :)
halusin sinut nähdä
koska ikävöin
valitsin muodon perhosen