Kuka vastaa perikunnan asunnon korjaus yms. kuluista? Nyt asuntoa pitää jakamattomana hallinnassaan äitini, mutta asunto on välittömän remontin tarpeessa (katto vuotaa tms.) ja kaikki sisarukseni eivät haluaisi sijoittaa paikkaan euroakaan ja tuntuvat vain odottavan kielipitkällä paikan myyntiä. Entä mitä laillisia keinoja minulla on perikunnan yhtenä jäsenenä saataa välttämättömät kunnostustyöt käyntiin?
Äitini puolesta kiittäen,
Jouni
Äitini puolesta kiittäen,
Jouni
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ei periminen velvoita korjailemaan perittyä omaisuutta. Jos perikunnalla itsellään ei ole rahaa, ovat konstit vähissä.
..se ihan noin voi mennä. Asuntoa pitää voida korjata, jotta perikunnan omaisuus säilyy, koska esim. se vuotava katto tuhoaa tätä omaisuutta. Perikunnalla on toki rahaa, mutta kaikki sisarukset eivät ole valmiita sijoittamaan omaa osuutaan kunnostamiseen. Äitini osuus on luonnollisesti puolet asunnosta ja oikeudenmukaiselta tuntuisi, jos muut osakkaat maksaisivat toisen puolen vastaavan määrän korjauskuluista. Lisäksi pitää muistaa, että perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, jos sen velvoitteista ei pidä.
Mitä mieltä on muu raati?
Jouni
Minulla on periaatteessa sama tilanne, mutta äitini kanssa omistamme 3/4 isäni perinnöstä. Eivät ole muut rahoja kyselleet, joten pientä repairia varten rahaa on. Isompaa varten pitää myydä metsää, mutta onneksi ei nyt.
Silloin kun pesässä on omaisuutta, johon kohdistuu jonkun henkilön hallinta- tai käyttöoikeus, välttämättömistä korjauskustannuksista on yksin vastuussa käyttöoikeuden haltija. Äitisi pitää siis maksaa vuotavan katon korjaaminen.
Perikunnan, joka on asunnon omistaja (tai osaomistaja) vastaa kustannuksista silloin, jos korjaustoimenpiteillä nostetaan asunnon arvoa. Tällöinkin käyttöoikeuden haltijan tulee osallistua kustannuksiin, jos korjaustoimenpide samalla on välttämätön asunnon kunnon ylläpitämiseksi.
jos asunnossa asuukin äidin lisäksi kaksi muuta pesän omistajaa, maksamatta muille, tai yleensä kellekkään mitään vastiketta, ei edes äidille, oikeammin lähes satavuotias äiti vielä maksaa heille viikkorahaa,???uskokaa tai älkää mutta tositarina, asumisestaan, niin mikä onkaan heidän velvoitteensa pitää asuntoa kunnossa, vai riittääkö tontin normaali hoito, mm: nurmikon leikkuu, kukkien kastelu, lumityöt vuokranmaksuksi.
Omaishoitajat ovat oikeutettuja hyvitykseen. Sukulaisilta ei ole pakko periä vuokraa. Nurmikoita ei ole pakko leikata.
mutta kuka sitten leikkaa nurmikot, tekee lumityöt, mielestäsi ilmeisestikin joku muu...taidat olla samanlainen luuseri...
kenenkään ei ole pakko leikata toisen nurmikkoa ilmaiseksi.
asua ilmaiseksi toisen omistamassa asunnossa...entäs jos on itse istuttanut nurmikon koko tontille.....ja hei...onhan se nurmikko myös sen, joka siellä asuu.
kuluttaa ja olla kunnostamatta sitä asuntoa missä asuu...
minulla on vuokratontti, kaupunki omistaa, ja nurmikkokin oli jo siinä valmiina kun sen ostimme, pitäisikö kaupungin tulla ja hoitaa minun nurmikkoni koska se omistaa maan, vai pitäisikö sen joka talon meille myi, tulla leikkaamaan nurmikko, koska on sen istuttanutkin....hei ja vielä...minä maksan kaupungille vuokraa siitä maasta jonka päällä talomme on.
Käsittämättömiä luusereita olette jos uskotte että asumalla jommankumman vanhuksen kanssa, saa asua ilmaiseksi.
Omaishoitajille kunnat maksavat hoitokorvausta...
Se jolla on hallintaoikeus, voi vuokrata osan asunnosta ilmaiseksi kenelle haluaa.
Se jolla on hallintaoikeus saa jättää nurmikon leikkaamatta, jos viihtyy sellaisessa ympäristössä.
Se jolla on hallintaoikeus, voi haistattaa pitkät ahneille sukulaisille, jotka vaanivat perinnön arvoa, mutta eivät viitsi auttaa vanhusta edes nurmikonleikkuussa.
... ja missä kunnostamisesta päätetään? Tarkoitan sillä sitä, että tarvitaanko esim. arvoa nostavaan korjaukseen kaikkien suostumus vai riittääkö enemmistöpäätös? Se ei voi mennä oikein, että äiti jätetään yksin korjausvelvoitteen/pakon kanssa ja korjauskustannuksiin osaa ottavien pitäisi sijoittaa oma osuutensa rahoista yksipuolisesti ja tehdä työ ilmaiseksi, jolloin nämä osaa ottamattomat hyötyvät tästä työstä äidin jälkeen taloa myydessä.
Jouni
Kuolinpesässä tehdään kaikki päätökset yksimielisyyden pohjalta. Jos kaikki osakkaat haluavat parantaa asunnon laatua peruskorjauksella tai vastaavalla, siitä on päätettävä kaikkien yhdessä.
Äitinne saa itse päättää välttämättömistä korjauksista omalla kustannuksellaan (ja on velvollinenkin pitämään huolen asunnon kunnossapidosta perillisten hyväksi).
selvää ja erittäin ymmärrettävääkin tekstiä, ehdottomasti asia on niin, että pesän taloa asustavat joutuvat omalla kustannuksellaan pitämään talon kunnossa, sehän on aivan järkeenkäypä asia.
Käsittääkseni se käy vuokrasta muille pesän osakkaille.
Voi vuokrata, mutta ilmaiseksi antaminen ei ole vuokraamista, se on veronalaista tuloa asua ilmaiseksi.
Ei hallintaoikeus anna lupaa tehdä mitä haluaa.
..pitäisi suojella oikeutta sekä oikeudenmukaisuutta, mutta ainakaan tässä tapauksessa se ei sitä tee. Teidän pitäisi nähdä koko homma paikan päällä, jotta näkisitte mihin pelkät lakipykälät johtaa, jos oikeudella ei ole mitään harkintavaltaa sanella miten kussakin tapauksessa tulee toimia.
Kaikkiaan meitä sisaruksia on kuusi ja yksi näistä vastustaa ehdottomasti paikan kunnostamista vaikka se on äitini loppuelämän kannalta kaikkein paras vaihtoehto. Tämä sisarus, jos häntä voi sellaiseksi enää kutsua, on tunaroinut oman taloutensa kulutusluottokuntoon ja pitää oman elintasonsa pystyssä pitämistä perintörahoilla tärkeämpänä kuin yli 70-vuotiaan äitini vastaavaa.
Oikein oksettaa koko homma etenkin, kun äitini lempeyttään ei edes harkitse tämän raukkisen ojentamista oman testamenttinsa kautta. Toivottavasti Jumala on edes olemassa ja näkee tämän vääryyden mihin oikeusvaltioksi kutsutussa kotimaassamme ei kyetä puuttumaan.
Jouni
... ei ole mistään liiketoimesta. Kyseessä on isäni ja äitini lähes 50 vuotta käyttämä koti, johon äitini isän onnettomuuden jälkeen jäi yksin asumaan. Oletko sinä siis todella sitä mieltä, että yli 70-vuotiaan äitini pitäisi kunnostaa paikkaa yksin korvauksena vuokrasta samaan aikaan, kun yksi sisaruksistani käyttää isän tililtä tulleita perintörahoja kulutusluottojensa maksuun? Lain mukaan tämä voi olla mahdollista, mutta onko se mielestäsi oikein? Kysymys on moraalista ja siitä, että salliiko oikeusvaltio tämänlaisen vääryyden tapahtua toisen aviopuolison edelleen eläessä?
Pahinta tässä yhden sisareni käytöksessä on se, että se tuhoaa muiden yhtenäisen rintaman / motivaation sijoittaa yksipuolisesti oma osuutensa paikan kunnostamiseen. Ja pelkkä raha ei edes riitä vaan useita satoja työtunteja tullaan tarvitsemaan talkootyötä kunnostamiseen, joka sitten äitini jälkeen koituu kaiken huipuksi tämän yhden otuksen hyödyksi hänen vaatiessaan kotipaikkamme myymistä (hinta määrätään todennäköisesti pakkohuutokaupalla, jotta hänen osuudestaan ei jää vahingossa euroakaan muiden hyödyksi.) Ja ulosostaminen ennen kunnostamista ei tule kuuloonkaan.
Jouni
Äitinne voi lainata 5 lapselta rahat kodin kunnostamiseen.
mitäs siihen sanot kun mun sisko ja veli, yli 60v molemmat, asuvat kototaloamme äidin kanssa joka on 97v ja sokea ja kuuro, maksaa kuitenkin kiltisti kaikki laskut aina tv-lupaa myöten, välillä sanoen meille muille että hän ei haluaisi maksaa aina yksin kaikkea....kun puutuin asiaan sain siellä asuvan sisaren kimppuuni tyttärineen....
"Käsittääkseni se käy vuokrasta muille pesän osakkaille."
Leski käyttöoikeuden haltijana ei ole velvollinen maksamaan käyttöoikeudestaan vuokraa pesän muille osakkaille.
"ehdottomasti asia on niin, että pesän taloa asustavat joutuvat omalla kustannuksellaan pitämään talon kunnossa, sehän on aivan järkeenkäypä asia."
Perintökaaren mukaan "käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla".
Em. tuotolla asuinkiinteistöstä kyseen ollen tarkoitetaan sitä tuottoa, mikä kiinteistöstä saataisiin, jos se annettaisiin vuokralle. Sen ylittävältä osalta vastuu korjauskustannuksista ei kuulu käyttöoikeuden haltijalle, vaan omistajille eli kuolinpesän osakkaille.
"Äitinne saa itse päättää välttämättömistä korjauksista omalla kustannuksellaan (ja on velvollinenkin pitämään huolen asunnon kunnossapidosta perillisten hyväksi)."
- velvollinen kyllä, mutta omalla kustannuksellaan toki vain tiettyyn rajaan asti.
"Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla." (PK 12:3.2) Tuotto tässä = kiinteistön todennäköinen vuokratuotto. Asunto-osakeyhtiöstä kyseen ollen Aulis Aarnio on katsonut, että käyttöoikeuden haltija vastaa esim. putkiremontista johtuvasta kuukausittaisesta rahoitusvatikkeesta siltä osin, kuin hoitovastike ja rahoitusvastike yhteensä eivät ylitä vastaavanlaisesta huoneistosta vuokramarkkinoilla saatavaa tuottoa.
Tilanne ei ole lainkaan noin yksiselitteinen, ei leskellä, eli äidillämme ole mitään hallintaoikeutta, 4 vuotta isän kuoleman jälkeen on kiinteistö vasta ostettu kauppakirjalla meille, eli olemme kaikki äitiä myöten yhtä suuria osakkaita kiinteistöstä kauppakirjan sekä myös lainhuudatustodistuksen mukaan.
Ostettiinko kiinteistö kuolinpesältä?
Onko jakokirjaa tehty?
...tapauksessa, jossa asunto on asumiskelvoton, korjauskulut menevät lähes täysin pesän osakkaille (äidille puolet, muille loput)?
Seuraavaksi mun pitänee kait ottaa kunnan rakennus - ja palotarkastajaan yhteys ja käydä heidän kanssaan läpi mitkä kaikki jutut pitää korjata, jotta asunto täyttää jälleen asumiskelpoisuuden vaatimukset, eikö vaan? Tarvittaessa kunnostamiseen voidaan hakea käräjäoikeuden päätös, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa?
Olen vastannut Jounille, jonka äidin tilanne on se, että leski asuu puolisonsa kuoleman jälkeen jakamattomaan pesään kuuluvassa kiinteistössä. Katsopa Jounin selvitystä asiasta.
tässä ollaan menty hiukan sekaisin, anteeksi.
vaan valtiolta, se on niinsanottu "vennamotontti"..ei ole tehty jakokirjaa, ei ainakaan löydy sellaista mistään.
tälläisiä tapauksia valitettavasti on olemassa, varsinaisia luuserita.
10 vuotta vanha aloitus!
Yleensä näissä tapauksissa sitten käy niin, että vaihdetaan parempaan, eli myydään remontoimaton kiinteistö tai asunto siinä vaiheessa kun vielä kannattaa siinä mielessä että rahat riittäisivät uuden, mutta siis pienemmän (leski asuu siis yksin, lapset jo poissa kotoa) asunnon ostoon. Ja uusikin tietysti kuolinpesän nimiin, leski tietysti saattaa olla höynäytettävissä ottamaan hiukan lisää lainaa.
Tässä vaiheessa tietysti astuu kuvaan mukaan se rikkain kuolinpesän osakassisarus, eli tekee kuolinpesäosuuksista ostotarjouksia muille sisaruksilleen.
>>10 vuotta vanha aloitus!>Ja uusikin tietysti kuolinpesän nimiin, leski tietysti saattaa olla höynäytettävissä ottamaan hiukan lisää lainaa.
Sopikaa asia.