Pyöröhirsimökistä talviasuttava?

Talviasuttava on vähän liukuva käsite. Riippuu siitä miten paljon on valmis kuluttamaan puuta ja sähköä. Jos sinne pistää sähköpatterin, ja jos sen saa käyntiin vaikka vuorokautta ennen mökille lähtöä, niin sitten siellä on jo hyvä peruslämpö, ja takkakin lähtee helpommin vetämään. Takasta riippuen se sitten lämpenee jossain ajassa ihan huonelämpöiseksi, ja myös takan koosta riippuen varmaan pysyy lämpimänäkin. Kamina tosin olisi hyvä takan rinnalla alkulämmön nostajana. Meillä on pyöröhirsimökki ilman sähköjä ja ilman lisäeristyksiä (paitsi katossa ja lattiassa on eristeen), ja ollaan siellä oltu jo kaksi peräkkäistä Joulua. Todella hitaasti lämpenee, kun ulkona on ollut - 30 C, mutta kun mökki on kohtuullisen lähellä, niin siellä on voinut käydä parina päivänä jo etukäteen, ennen lopullista menemistä. Viime jouluna lämpeni näin:
22.12 alkulämpötila sisällä - 28 C, poltin puolitoista korillista puuta>>> 23.12. mökissä sisällä -14 C, ulkona -32 C, poltin 2,5 korillista>>> 24.12. mennessä mökillä sisällä - 7 C, ulkona -28 C, poltin 4 korillista, ja illalla nukkumaan mennessä oli noin 20 C. Poltin 24.12. sekä uunia, että takkasydäntä. Jos tämä valtava takka-leivinuuni olisi pienempi, esim. noin 1000 kg "varaava hella", niin varmasti lämpenisi mökki nopeammin. Nyt tuo 4500 kg tiilikasa varaa valtavasti kylmyyttä. Sitten kun mökin sai 2,5 vuorokaudessa lämpimäksi, niin tarkeni kyllä varsin vähällä lisälämmittämisellä. Edellinen omistaja mökkeili talvella niin, että kävi aina kertaalleen keskellä viikkoa pitämässä tulia uunissa, jolloin mökki pysyi koko ajan plussalla, ja lämpeni sitten yhdessä illassa, viikonloppuna.

Riippuu pitkästi ala- ja eritoten yläpohjan eristyksistä. Jos eristettä on 10 senttiä, se on aikalailla alarajoilla. Jos möksässä on korkeutta niin yläpohjaa eristämällä pääsisi jo eteenpäin roimasti. Seinien osalta asia riippuu tietysti hirren vahvuudesta. Onhan niitä lisäeristetty liukukoolaamalla ja hirsipanelilla viimeistellen.

Mulla on yläpohjasta lisäeristetty pyöröhirsimökki 70m2 ja on takuulla talvilämmin. Hirren vahvuus on n 220mm . Patterit pitää 4-5c peruslämpöä ja kun menen mökille niin laitan 3000w valopetroolikaminan päälle ja tulen vuolukiviuuniin sähköpatterit täysille, ei siinä pitkään mene kun mökki on asumislämmin, sanosin että nukkumaan pääsee 4-5 h kuluttua ilman vilua vaikka ulkona olis -30c pakkasta. Se on tärkeintä että sulla ei ole pakkasta mökissä, sen ulos ajaminen kestää pirun pitkään , siksi kannattaa pitää peruslämpöä että pääsee lämmittään heti uunia ilman halkeamisen pelkoa.

Jos on yli 7 tuuman ei tartte mitään jos hirsien välissä on eristys koska puun on hyvä eriste kun sitä on uli 150 mm mutta onko ikkunat ja ovet kunnolliset ja lattian ja katon eristys pitää olla vähintään 200 mm niin pitäisi pysyä lämpimänä. Hyvä lisälämmitys on ilmalämpöpumppu joska kesällä viilentää ja noin -15 asteen pakkaselle saakka lämmitää.

Jos on sähköt niin talviasuttavan saa vaikka teltasta! Pattereita vaan seinille ja potikoita kaakkoon niin kyllä siellä talvellakin tarkenee. Jos oikein paljon siellä talvella oleilee niin voi olla että sähköyhtiö muistaa joulukortilla ja seinäkalenterilla HYVÄÄ ASIAKASTA.

Pieni yksityisikohta ylöslämmittämisestä.

Jos mökki on kylmä kaikkiin rakenteisiin varastoituu vettä. Jos siihe 4500 kg tiilikasaan varastoituu vaikka vain 1% painosta vettä niin vettä on 45 kg eli 45 litraa. Se on jään muodossa kaikissa tiilissä.

Nyt kun rupeat tuota tiilikasaa lämmittämään, se ei kunnolla lämpene ennenkun nuo vedet ovat poistuneet. Ne poistuvat siten että vesi höyrystyy. Ajattele minkälainen määrä puita tarvitaan että saat keitettyä ja haihdutettua 45 kg jäätä puuhellalla. Siksi se alkulämmitys tuntuu kestävän.

Muissakin talon rakenteissa on vettä, jäätä. Tiskipöydän Fairy-pullokin on jäässä ja sulaa kun lämmität.

Jos pitää jonkinasteista peruslämpöä päällä, joko sähköllä tai kerran viikossa lämmittämällä, rakenteisiin ei varastoidu vettä joka pitää lämmittämällä haihduttaa. Siksi nimenomaan uuni (tiilikasa) on kuiva ja lämpiää siksi merkittävästi nopeammin. Muukin kämppä lämpiää kuivana nopeammin ja on miellyttävämpi.

Itsellä on matkaa sähköttömälle mökille sen verran ettei kohtuudella voi käydä lämmittämässä etukäteen. Siksi menenkin itse yksin jonain aamuna ja lämmitän varovasti että takan (noin 1000 kg tiiliä) vedet ensin sulavat ja sitten hitaasti höyrystyvät. Ylöslämmitys kestää noin 12 tuntia jos pakkanen on kohtuullista, alle 10 pakkasastetta. Illalla nukkumaanmennessä on jotain päälle 10 astetta. Aamulla lisälämmitys on sitten paljon nopeampaa.

Ihan hyvä huomio, ja kyllä minä sen tiesinkin. Nimenomaan kosteus on se, joka hidastaa - 30 C lämpöisen mökin ylönlämmitystä. Polttopuutkin ovat melko kosteita, vaikka ilman suhteellinen kosteus onkin siinä pakkasessa pieni. Mitään oppikirjamaista hitaasti lämmittämistä on turha edes kuvitella. Nytkin 23.12. takan pinnan lämpötila oli lämpimimmästä kohtaa 1 C, kun olin siinä edellisenä iltana puolitoista korillista polttanut.

Jotenkin tuntuu, että mitä paremmat eristeet mökissä on, niin sitä hitaammin se lämpenee. eli eristeet sitoo kosteutta. Lattiassa meillä on kunnon eristeet, ja silti lattia on hyvin pitkään pakkasen puolella jopa takankin edessä. Toisaalta kun eristeet on hyvät, niin hyvin se mökki lämpönsä pitää, vaikka ulkona olisi miten kylmä. "Aurinkopaneli puhallin" voisi olla ihan hyvä kosteuden häätäjä, mutta kun asun melko pohjoisessa, niin ei se aurinko paljon joulunaikaan näyttäydy.

Peltikamiina tai liesi takan rinnalle , luovuuttaa lämmön heti eikä tarvitse hormia vahingossakaan lämmittää halki.

Itselläni ihan pelkkä Kastorin Bravo ja tiilihormi kamina antaa lämmön heti ja siinä on ne vuolukiviposket jotka hiukan varaavat lämpöä (tasaavat myös säteilylämpöä)

Kosteudenpoistajana on 10litran ämpäri siinä iso siivilä ja se täynnä merisuolaa/kalsiumkloridia ja imeee hyvin veden ilmasta ja tiivistyy ämpärin pohjalle , liemi on hyvä kipata keittiön pesualtaan vesilukkoon ei muuten jäädy.

Kiitos neuvosta. Tarkoitus on hankkia esim. sissi-kamina tai hella tuon ison takka-leivinuunin rinnalle kun saan rantasaunan valmiiksi, jolloin mökkirakennuksesta vapautuu kiukaan ja padan hormit. Tuo suolajuttu on varmaan myös kokeilemisen arvoinen juttu. Suolan kanssa pitää vaan olla varovainen, jotta ei pilaa tontin pohjavesiä. Uunin ilmanottoa pitää sitten vielä viritellä siten, että en polta kamiinan lämmittämään ilmaa uunin kautta pihalle. Nyt alakerrassa ei ole mitään ilmanottoaukkoa, ja uunin polttaminen suorastaan viilentää yläkertaa, koska todennäköisesti korvausilman tulee enempi yläkerran hirsiseinien läpi kuin alakerran. Yläkerta alkaa toki lämpenemään heti kun uunin pellit saa kiinni. Lisäksi käytän kaasulämmitintä noin 30-60 min ajan, jolloin lämpötila tuossa yläkerran 23 m2 tilassa nousee nopeasti esim. 12 C >>> 20 C.
4500 kg mörköuunista ei kuitenkaan raaskisi helposti luopua, koska sen avulla pystyy helposti pitämään mökin lämpöisenä, jos vaikka joskus isona mökkeilisi pitempiä aikoja talvella putkeen.

Voihan sitä lisäeristää jne. mutta kannattaa hiukan miettiä meneekö samalla mm. ikkunat uusiksi yms. Lisäeristyksiin menee simona rahaa eikä niitä rahoja saa edes lämmityskustannuksissa takaisin. Pyöreä hirsi on vaikea eristää muutoin kuin sellulla. Käsintehty harvinaisen hauska koolattava yms.

Jos mökki on ns. peruskylmä eli ilman ympärivuotista lämpöä jne. ja on tarkoitus sellaisena pitää, ei välttämättä kannata edes harkita lisäeristyksiä. Riittää kun löytyy nopea alkulämmön antaja ja se varaava tulisija rinnalle.

Jos on edes haaveissa että joskus mökillä asustellaan talvella pidempiäkin aikoja, etsi valmis mökki joka soveltuu ympärivuotiseen asumiseen.