Millainen on DI:n tyypillinen työpäivä?

Itse heräilen siinä kymmenen maissa ja syödään perheen kanssa aamupala. Sitten tyttö katselee Late Lammasta tai tekee legojä äiteen kanssa, mulla on muki pari kahvia menossa.

Päiväsaikaan käyn kylällä jos on tarpeita, ohitan turbo-Saabilla jokusen pikkunilkin BMW:ssään. Yleensä tuosta seuraa taustapeilissä himmenevä valoshow ja taustahorisontti pimenee mustasta savusta, joka kyllä pysyykin siellä takana.

Iltapäivä menee harrastusten parissa ja illalla taas pidetään mukavaa perheen kanssa. Näitä työpäiviä on kuussa pari, max. kolme ettei pääse stressaamaan. Lepopäivinä jollottelen vaan eli olen kuin linnunpoika. Suosittelen kokeilemaan.

Tämä on mukavasti mahdollista, kun firman tilille tupsahtaa rahuskaa melko pienellä vaivalla vastineeksi suorastaan uskomattomista atk-velhon taidoistani. Näistä taidoista tosiaan pikkunilkit ovat valmiita maksamaan isoja summia, suorastaan nokittelevat tarjouksilla toisiaan harva se päivä. Mikäs siinä, eihän se multa oo pois vaan just päin vastoin! Nice!

Tuttu 50 kaveri vuosi sitten sitten laittoi viestin että nyt tuli kenkää. Pari viestiä tuli puolivuotta sitten että oisko kontakteja. Kuulema oli liian koulutettu hakemiinsa paikkoihin. Sunnuntaina vaimo luki lehdestä kuolinilmoituksia että eiikös se tämä xxx ollut sinun tuttu.

Hmmm...

Olet liian tyytyväinen palkkaasi, 3.5 keur/kk käteen. Tosin tuolla asenteella se lienee suhteessa aikaansaannokseesi.
Viittä vaille valmis teekkari kesäharjoittelijana tienaa tuon missä vaan.

Jos DI:n bruttopalkka pysyvässä työsuhteessa jää alle 10 keuron, on hän joko tyhymä ikäsekseen tai tekee koulutustaan vastaamatonta työtä

Kuulostaa enemmänkin johtajan päivärutiinilta. DI:t ainakin tässä firmassa joutuu vielä tekemään oikeitakin töitä.

Kahdeksaksi töihin, istut tietokoneella koko päivän. Neljältä kotiin, istut tietokoneella Minecraftia pelailleen koko illan.

Jo 5 vuotta työttömänä ja päivät menee miettiessä, että jojoon vai ei.

DI = Dumb-ass Imbecile

IT-alalla meni ihan hyvin siihen asti kun diplomi-insseille alettiin opettaa tietojenkäsittelyä. Sen jälkeen onkin sitten kuviteltu, että tiedolla ja hammasrattaalla on jotain yhteistä ja hoidettu hommat siltä pohjalta.

Normipäivä (kun dealinet eivät ole lähellä):
Pyörällä puolen km matka töihin, kun ei huvita kävellä. Yritän ehtiä ennen aamun kahvitaukoa lukemaan postit, myös työmeilit. Kahvitauon ja ruokailun välillä ruudun tuijottamista ja jonkinlaisen hyödyllisen tekemisen yrittämistä. Ruokailun jälkeen iltapäivän kahvitauon odottamista. Kahvitauon jälkeen kotiinlähdön odottamista. Pari kertaa viikossa kokouksissa istumista. Pyörällä puolen km matka kotiin, kun ei huvita kävellä.

Dealine lähellä -päivä:
Sorvin ääressä 110% keskittyneenä, viikon työt tulee tehtyä päivässä. Sama meininki kuin kouluhommien kanssa, aikataulut ei mene aina ihan suunnitellusti, mutta yksikään projekti ei ole meikäläisen takia viivästynyt.

Työviikot ovat usein työntäyteisiä ja kahvia kuluu paljon. Palavereissa noin 30 % työajasta, kahvilla lounaalla ja sosiaalisia suhteita hoitaen ehkä 20 % työajasta. Loput 50 % enemmän tai vähemmän tuottavaa tiedon käsittelyä, laskentaa, analysointia ja raportointia. Sitten tietysti vielä projektien sopimusten laatiminen ja lakitekstien läpikäymistä sekä velvoittamista (en kyllä tiedä mihin firman lakimiehiä tarvitaan kun porukka ei kuitenkaan itse pysty kirjoittamaan sopimuksia). Työmatkoja noin 4 päivää kuussa, näihin sisältyy sitten paljon ryyppäystä ja rellestämistä, ihan ok aika ajoin, mutta välillä perhe kärsii tästä ja kun pitkän illan jälkeen aikaseen lähtee taas liikkeelle, niin kyllä vasenta rintaa puristaa.
Tämä siis toimessani nyt asiantuntijana, olin päällikkönä välillä ja sillöin työmatkoja oli todella paljon sekä muuta edustusta, tästä piti vaihtaa ennen kuin terveys olis loppunu.

Ylitöitä en tee, vaikka voisin ja jos vaadittaisiin niin aina löytyy eri firmoista hommia, jossa ei tarvi niitä ottaa. Aikaa tulee jäädä myös oleiluun ja liikuntaan sekä muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin.

Palkkaahan tästä hommasta saa kohtuu hyvin, kaupassa ei tarvi miettiä mitä ostaa ja autoa voi vaihtaa usein, mutta rikastumaan ei pääse palkkatyöläisenä ainakaan Suomessa. Ainoat, jotka täällä taitavat rikastua ovat itsensä palkkatyöläisenä yhtiöittäneet lääkärit.