Koirakorjaaja

käyttää cesar milanin oppeja, joten koiran täytyy olla todella ongelmallinen. Valmistaudu käyttämään kolinapurkkeja koko loppuikäsi ja tee koirastasi hermoheikko.

Mä taas suosittelen lämpimästi Katia! Ei kolinapurkkia oo pakko käyttää jos se ei tunnu omalta. Mutta itse olen saanut paljon apua Katilta, viimeksi eilen! Ja aion kyllä jatkossakin käyttää hänen palveluitaan. Enkä omista TODELLA ongelmallista koiraa. Mulla on kaks koiraa, toisella ongelmana hihna räyhääminen toisella pelko kovia ääniä kohtaan. Molempiin ollaan saatu apuja ja edistytty paljon. Enkä käytä kolinapurkkia jatkuvasti, On se apuna, mutta ilmankin pärjään. Eikä koirani ole todellakaan mitään hermoheikkoja, vaan tasapainoisia laumanjäseniä!

Katin avuista on ollut hyötyä, ainakin minulle ja koiralleni!! Kaksi kertaa ollaan Katia tavattu, ja tulen vielä tapaamaankin, vaikka ihan muuten vaan, on sen verran ihana persoona :) Loistavia vinkkejä saatu kyllä. Ja noissa koulutuksissa jos käy tms..niin kannattaisi olla mukana loppuun asti, eikä poistua pois paikalta päätä aukoen asiasta, mistä ei mitään tiedä.
Eikä sen tarvitse aina olla se ns. ongelmakoira, mitä vaan kysyttävää koiran elämästä niin häneltä voi kysyä!! Piste!!!

Mäkin olen ERITTÄIN tyytyväinen Katiin ja tuloksiin, joita en ilman häntä olis ikinä saanu aikaseksi. Ja koirani on kaikista onnellisin, eikä tosiaan mikään hermoheikkoilija. Ja lopettakaa se Millanin parjaus.

Nainen on täysin sekaisin päästään! En koskaan ikinä milloinkaan antaisi mitään eläintä Kati Rätön käsittelyyn. Suosittelen myös ihmisten pysymään kaukana. Saattaa vaikka purra.. HYI.

Kati pilasi koirani. Koira pelkää ja ystävättäreni koiran kohdalla sama juttu.
https://www.youtube.com/results?search_query=kati rättö

Kahden vuoden erittäin vaikea ongelmahaukkuminen ja stressaaminen saatiin loppumaan Katin avulla. Suosittelin lämpimästi. Olimme erittäin tyytyväisiä.

Jos viette PeVi pohjaiselle kouluttajalle katsokaa AINA että löytyy listalta heidän kotisivuiltaan. Koiria on listan ulkopuolisilla onnistuttu pilaamaan ja kouluttaja ollut pihalla kuin lumiukko. Siinä on syynsä miksei löydy hyväksyttyjen kouluttajien listalta oli se PeVi tai positiivinen metodi.

En kyllä antais omaa koiraani hänen käsittelyyn. Kannattaa lukea ennemminkin positiivisesta vahvistamisesta. Ja ennen kaikkea unohtaa höpinät siitä, että ihmisen pitäis olla laumanjohtaja. Aivan täyttä kuraa semmoiset hömpötykset.

En veisi koiraani enää yhdellekkään PEVI-kouluttajalle, enkä suosittele sitä kenellekkään.
Tietämättömänä vein ja sain takaisin vielä epävarmemman koiran. Tämän jälkeen alkoi rähinöinti vieraille ihmisille jotka yrittivät lähestyä koiraani.
Uskomus laumanjohtajuuteen on väärä. Koira ei osaa v*ttuilla, osoittaa mieltään, katua tai "hyppiä omistajan silmille".. Koiran poikkeavalle käytökselle on AINA jokin syy ja se täytyy selvittää. Tietynlaisella käytöksellä koira yrittää aina tavoitella jotakin tai helpottaakseen oloaan.
Mielestäni kaikki pevi-tyypit vois suksia sinne minne aurinko ei paista ja miettiä vähän.
Jos joku kuitenkin on toista mieltä ehdotan, että käyt ostamassa (ellet jo omista) täyskurkkari ja remmi - laita kurkkari omaan kaulaasi jossa on kiinni myös tämä remmi ja pyydä kaveriasi lähtemään lenkille kanssasi (anna kaverillesi hihnan toinen pää.) Kaverisi miettii mielessään (kertomatta kuitenkaan "koiralle" eli sinulle) joitakin (useita) asioita mitä et koirana saisi tehdä ja joka kerta kun sen teet sinua nykäistään hihnasta. Koiran eli sinun tehtävänä on olla kuin koira, viipottelet hihnassa ja "tutkit" asioita, puita, kiviä, pensaita, oksia, mitä nyt koira lenkillä tekisi.. Ehkä pian et uskallakkaan tehdä mitään pelkäen, että se voi satuttaa.

Miltä lenkki tuntui? Tuliko yllättäviä nykäisyjä joita et voinut ennalta arvata? Uskon vakaasti, että nykäisy tuntuu erittäin inhottavalta, koska se tuntuu ikävältä niin loppuu pian koiran yrittäminen. Usein myös ihminen ajoittaa rankaisun aivan väärin jolloin koiralle aiheutuva ikävä tunne suuntautuukin johonkin muuhun. Nykäisyn hetkellä koiran katse olikin suuntautuneena vastaan tulevaan ihmiseen ja nyt kaikki vastaan tulevat ihmiset saattavat aiheuttaa koirassa jännitystä/pelkoa "kohta sattuu".
Koirankoulutuksessa positiivisten rankaisujen käyttö on mielestäni väärin.. Ihminen ei voi tietää mihin koira rankaisun yhdistää. Sen sijaan on helpompi kertoa koiralle mikä on oikien ja ENNAKOIDA jotta ei toivottua käytöstä ei ilmenisi. Kaikissa tilanteissa se ei ole mahdollista, mutta rankaisut jotka aiheuttavat kipua ja epämiellyttäviä tuntemuksia on väärin, jokaista eläinlajia kouluttaessa.

Ei tämä liity Rättöön millään tavalla mutta täytyy laittaa yllä olevan tekstin johdosta pari linkkiä videoon Pevistä. Siinä ei todellakaan tehdä yllätyksiä koiralle vaan sillä on aina mahdollisuus valita. Koiran kuuluu Pevin mukaan saada olla pitkällä hihnalla, tutkia ja nuuskia, kun se on kuulolla omistajalle se saa kulkea vapaana ja vain hengailla miten haluaa niin. Toisin on hihnassa riekkuvilla koirilla jotka häviävät omistajilta kuin pieru saharaan nähdessään toisen koiran tai pupuliinin. Pevi perustuu koiran omaan toimintaan, sisäsyntyisiin käytömalleihin, omistaja huomioi sen omassa toiminnassaan.

Tuossa video Pevin ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen
https://www.youtube.com/watch?v=6lwt2uzMTN0

Jos koira riekkuu hihnassa, tulee ihmiselle ja koiralle yllättäviä nykäisyjä, eikä niistä ole kenellekään mitään hyötyä. Kun käytetään ketjua oikein, se antaa koiralle merkkiäänen milloin se VOI löystä hihnaa ja välttää huomautuksen. Ketjuhan ei saa koskaan kuristaa: https://www.youtube.com/watch?v=CzpAeyI_OgI

Pevi-koiria ulkoilemassa: https://www.youtube.com/watch?v=AV6RIsqcntg

Ja metsässä: https://www.youtube.com/watch?v=JARBcZPVkhI

Pevissä on tavoitteena rento koira joka saa olla koira eikä tiukassa kontrollissa.

Meillä keinuhevonen ontuu. Osaisko se korjata sen jalan Erikeepperillä vai pitääkö viedä Hirvaskankaalle?

Olen PeVi fanaatikko, myönnän. On tehty riipus kaulaan ketjupannasta ja lisäksi löytyy ranne- ja nilkkarenkaat samasta aihiosta.
Koirankorjaus kirja kulkee mukanani jopa ulkomaan lomamatkoille. Kerran päivässä on tapanani aina siteerata jotain lukua mielessäni ja syventyä itsetutkiskeluun. Iltaisin ennen nukkumaan menoa asetan kirjan hellästi yöpöydän lipastoon jonne peittelen sen liinan alle.
Aamuni alkaa aina sillä kun kilistän itseni hereille kaulariipukseni avulla. Sitten siirryn aamiaispöytään lukemaan pyhää koirankorjauskirjaani ja juomaan jääkahvia.

Tässä löysin aikani kuluksi kokemuksia pevi- metodeista ja kouluttajan ohjeista. Enempää en jaksa asiaan perehtyä, mutta tuolta löytyy asiakkaan koko teksti, jos sen haluaa lukea http://laumailu.weebly.com/blackien-korjaus.html

Kaikki lainaukset on listattu kronologisessa tapahtumien järjestyksessä. En tiedä mikä koirakoulu on kyseessä...Mutta sen verran rohkenen sanoa, että on aika SAIRASTA menoa...

"Autossa KOULUTTAJA komensi Bläkin maahan. Näin se olisi käskyn alla autossa. Kun se aloitti vinkumisen, KOULUTTAJA HEITTI SITÄ PURKILLA napakasti, ajoittaen täydellisesti heittoajankohdan ja kiellon."

" Jos se aloitti pienenkin vinkumisen, KOULUTTAJA KÄÄNSI PURKKIA etupenkillä niin hiljaa, ettei sitä ihmiskorva hyvä ettei edes kuullut. Koira hiljeni taas. "

"lisäksi KOULUTTAJA ehdotti, että kuljemme metsässä tai muualla kapealla tiellä niin, että koira kulkee perässä käskyllä. Se ei saisi siis ohittaa meitä. Tämä väsyttäisi myös koiraa, koska se antaisi aivojumppaa ja nostaisi meidän auktoriteettiä: johtajat kulkevat edellä suojelemassa."

"Kielsimme napakasti koiraa menemästä vieraan koiran luokse ja se vähät välitti kiellosta. Se oikein rynnisti avustajan luokse, joka laittoi kouluttajan koiran selkänsä taakse turvaan ja hääti sitten Bläkin pois HYÖKKÄÄMÄLLÄ SITÄ KOHTI, HEITTÄMÄLLÄ PURKILLA JA KIROILEMALLA KUIN MERIMIES.

"Bläki oli noin viiden metrin päässä, me käännyimme, KARJUIMME SEN POIS, heitimme hihnan sen jalkoihin ja käännyimme taas jatkamaan matkaa."

"Bläki pysähtyi hämmentyneenä ja sitten se pyrki taas peräämme. Käännyimme uudestaan, HEITIMME SITÄ PURKILLA JA KARJUIMME sen pois. Nyt se pysähtyi ja tajusi, ettei se ollut enää tervetullut laumaan."

"KAIKEN TÄMÄN LISÄKSI BLÄKI ALKOI PURRA"

"KOIRAOHITUKSET EIVÄT ONNISTUNEET mitenkään. Jos Bläkiä HEITTI PURKILLA, se RAIVOSTUI entisestään"

"Bläki suuttui ja KÄVI PÄÄLLE, vaikka olin itse rauhallinen"

"Tein KOULUTTAJAN neuvon mukaan niin, että laitoin koiralle käsivarren kuonon eteen ja "HAASTOIN" sen"

"Joten käsivarteni tarjoaminen puruleluksi aiheutti Bläkissä päinvastaisen reaktion ja se HYÖKKÄSI. Seisoin paikoillani ja odotin, että se lopettaa. Kun se lopetti, HAASTOIN sen uudestaan, eli nytkäytin käsivarttani aavistuksen (tätä on hankala selittää näkemättä) ja Bläki HYÖKKÄSI UUDELLEEN! "

" Se totteli useimmissa jutuissa, mutta VÄHINTÄÄN KERRAN päivässä sen piti taas testailla.

"Joskus sulkeuduin makuuhuoneeseen soittamaan ITKUISIA puheluita KOULUTTAJALLE, joka lohdutteli. "Bläki on sellainen sotapoika ja dobermannit sitkeitä. Se tulee kokeilemaan ja testailemaan. VÄLTÄ TILANTEITA, jossa JOUDUT MENEMÄÄN KOIRAN 'IHOLLE' ja MUITAKIN KONFLIKTEJA. Rakenna luottamusta ja tarjoa koiralle aivojumppaa."

"KOULUTTAJA ehdotti varovaisesti, että koiralta voisi LEIKATA PALLIT pois, jos jaksamme silti yrittää"

"Bläki menetti sodassa molemmat kiveksensä ja KOULUTTAJAN EHDOTUKSEN mukaan veimme sen tikkien poiston jälkeen KOIRAHOITOLAAN KAHDEKSI VIIKOKSI, jotta saisimme (sekä me, että koira) levätä stressittömästi ja me muuttaisimme uuteen kotiin. Sen jälkeen hakisimme koiran hoitolasta ja aloittaisimme puhtaan sivun."

"Nettiasentaja ei reagoinut koiran haukkumiseen mitenkään, hän tuli vain hoitamaan työnsä. Mies kumartui modeemin ylle perse koiraa päin ja Bläki säntäsi kuin sähköiskun saaneena miehen luokse armottomalla haukulla. Mies sai PUREMAN PERSEESEEN, karjui ja kääntyi ympäri. Bläki löi itsensä maahan ja rävelsi sitten karkuun. Kun mies kääntyi taas ympäri meitä kohti, Bläki yritti juosta UUDELLEEN KIMPPUUN!"

"KOULUTTAJA ARVELI sen laukaisseen koirassa ylireagoivan suojeluvietin. Kotia pitää nyt puolustaa henkeen ja vereen. Tässä oli meille siis LISÄÄ TYÖSÄRKAA, vaikka luulimme koiraohitusten olevan nyt pahin ongelma."

"Kerroin, että olimme käyttäneet KOIRAN KOULUTUKSEEN 250 EUROA eikä siihen ole laskettu bensoja ja mittaamattoman arvokkaita hermoja ja ajankäyttöä mukaan"

"KOIRAOHITUKSET tuntuivat PAHENEVAN PÄIVÄ PÄIVÄLTÄ. Yhtenä päivänä se KÄVI Kiskan, ehdottoman pomonsa KIMPPUUN."

"Kerran se kävi MINUN PÄÄLLENI ja sen jälkeen Kiskan päälle."

"Kyselimme NEUVOJA omalta KOULUTTAJALTAMME ja muiltakin kouluttajilta ja yksityisihmisiltä. Kaikkien VEIKKAUS toisistaan tietämättä oli, että koiralla on PÄÄSSÄ jotain VIKAA tai siellä voi olla kasvain."

"Valittessani kouluttajalle pitkän listan kaikkea, mitä Bläki teki (pyrki vieraiden koirien luo, puri meitä, puri Kiskaa, halusi tappaa vieraat, räyhäsi pihalla naapureille ja paskoi sisälle) KOULUTTAJA oli pahoillaan ja sanoi, että tuntuu siltä, että teidän on aika LUOPUA Bläkistä."

"Kuljimme LENKILLÄ MUKANAMME PURKKIKASSI, eli kangaskassissa oli muutama purkki, koska niitä tarvittiin koiraohituksiin monta. Joskus ojensimme koiraa RAHISUTTAMALLA KASSIA sen KAULALLA ja se AINA HERMOSTUI."

Jne....

Ei taas ole todellista touhuu! Mistä tollasia pellei sikiää kouluttamaan koiria?? Aina on olemassa jokin ratkaisu.

Kertokaas missä saisin hihnassa rähjääjäni kuriin kun nakit on syöty ja oikein eläintenkouluttajan johdolla? Kyseessä on iso koira ja kohta tulee liukkaat.

Oletteko koskaan nähneet koiraa jonka autoillessa ihmisillä on kuulosuojaimet? Minä olen.:D Ja olen nähnyt kuinka vuosien ihmisten kärsimys on päätynyt siihen että koira matkustaa kivasti mökille kun koiraa on kielletty möykkäämästä. Noh, mutta jotkuthan nauttivat siitä että auto oikein huojuu kun koira huutaa kiihkosta tai puolustuksella. Ja sehän onkin terveellistä.

Heiluva häntä on kauhee vitsi. Huonot kouluttajat ja heti myydään kallita yksityistunteja. Rahastamista.....

Heiluvasta hännästä, kiva. :D:D:D http://areena.yle.fi/1-3027793

Voiko piippaaminen liittyä hermorakenteeseen tai koiran tunnelitilaan. Jos koira on oikein vilkas ja huonohermoinen, kuinka piippauksen saa pois. Silloin kun koira syö nakkia niin se on ihan hiljaa mutta heti kun se on nielaissut, piippaus taas jatkuu. Mikään ei auta tähän sakemanniini. Voisiko PK-HarrastajanaNauran vinkata jonkun kouluttajan joka voisi oikeasti auttaa. Minua ei naurata yhtään. Kentällä olen neuvoja saanut ja niistä ei ole ollut mitään hyötyä.

Palatakseni aloitukseen: olen itse saanut avun koirieni hallintaan Kati Rätöltä. Olen seurannut myös sivusta erään keissin, miten hän hyvin lyhyessä ajassa sai kodinvaihtajan luopumaan huonoista tavoista. Näin maallikon silmin toiminta näyttää maagiselta.

Eli PK-kentät ovat täynnä väärin koulutettuja ja huonohermoisia koiria. Ei siis kannata pitää PK-koulutusta millään tavalla arvossa. Tiukoista kriteereistä olen samaa mieltä mutta miten itse vaadit hiljaisuutta:PK-HarrastajanaNauran? Onko mahdollista että koirasi on niin hyvähermoinen että se on kestänyt koulutusvirheesi, eikä piippaa siksi.

Olen kuullut sekä Rätöstä että Homeetasta, molemmista hyvää. Täytyy varmaan kuitenkin kääntyä jomman kumman puoleen jos ei kentältä tai PK-puolelta hyvää kouluttajaa löydä. Ehkäpä mulla ei ole edes kentälle asiaa tämän seropin kanssa, vaikka PK-rotuisista se onkin.

Nyt olen siis tehnyt mahdollisesti koulutusvirheitä ja koira hyvähermoinen? :D Kyllä on taas Suomi24 taso taivaissa.

Täällä kun on kaikilla mielipiteitä suuntaan ja toiseen, niin te jotka Rätön ja vastaavien metodien kannattajien kanssa olette eri mieltä, niin kenen puoleen kääntyisitte koiran kanssa joka näykkii lapsia, huutaa henkihieverissä ulkotarhassa jos innostuu vaikka lasten leikeistä tai haravoinnista, kiskoo hihnassa vaikka koko lenkin, ei kuitenkaan rähjää toistaiseksi vastaan tuleville, vaikka eleet alkaakin olla siihen suuntaan.
Koira dominoi vahvasti suurinta osaa ihmisistä.
Tilanne siis se, että koira on saatu rikki ihmisten toiminnalla mutta kuinka tämä koira korjataan ja kuka siinä neuvoo?

Ompas taas juttuja täällä :D tuo Bläckin korjaamisen ihmettely tarttui silmään. Myönnän, en lukenut koko juttua, mutta siltikin. Ensin on otettu kaikki keinot käyttöön joilla ongelmakoiraa (huom. ongelmakoiraa) yritetään korjata noin niinku itseopiskelleena. Sitten kun saadaan tilanne sellaiseksi ettei mikään (yllättäen) toimi otetaan yhteyttä kouluttajaan, että korjaatko tän koiran kun loppu metodit. En tosiaan lukenut, että kuin kävi, mutta ei tuo liene Pevi-kouluttajan vika jos koira on jo viety äärimmilleen huonoksi ja kaikki ns. työkalut on jo rikottu..

Samaten siinä vähän yläpuolella oli todella raastava kirjoitus kun koira joutui vaihtamaan kotia. Niin onhan se ikävää, mutta itse olen sitä mieltä että tässä koiran kouluttamisessa ja kasvattamisessa se on 95% vika siellä hihnan toisessa päässä. Ja kun ei osaa noudattaa yksinkertaisia ohjeita niin se on kouluttajana vika kun ei tää toimi. Itse siis olen kouluttanut ihmisiä käyttämään koneita, eli kun tapahtuu näin niin tee näin. Mutta on vain tietyt tyypit jotka eivät osaa yksinkertaisintakaan juttua tehdä kuten sanottu, esim. näytölle tulee tuollainen juttu niin paina tuosta, niin sehän tekeekin jotain aivan muuta koska se tuntui kivemmalta. Sama siis koiran koulutuksessa, ole määrätietoinen, looginen ja rauhallinen, mutta se ei vaan suju kaikilta.

Asiakkaana ainakin otin selvää etukäteen minne menin apua saamaan. Kahlasin nettiä läpi ja löysin kouluttajista videoita. Niiden perusteella valitsin itselleni sopivan ja en ole katunut.

Parempi se on aina nameilla yrittää kouluttaa koiraa ja harjoitella. Niiden kanssa pitää ajoitus olla kunnossa muuten se on vähän sama kuin pässille syöttäisi heiniä, välillä toimii ja välillä ei. Saavat kuitenkin monesti vähemmän hallaa aikaiseksi kuin, jos apuvälineitä käytetään väärin. Tällöin se joka osaa homman joutuu tekemään isomman työn.

Lueskelin tuota "bläckin" tarinaa ja tuntui siltä, että koira oli liian haastava kouluttajan tieto- ja taitotasoon nähden. Olisi pitänyt heti suositella toista kouluttajaa eikä lähteä antamaan mitään ihmeellisiä niksejä. Itsepäisyydestä tuli vain lisää ongelmia jotka kulminoituivat turhiin muuttoihin, epävarmuuden lisääntymiseen ja lopulta omistaja puretutti omaa kättään koirallaan, mikä sinänsä on kunnioitettavaa uskallusta vaikkakin todella hölmöä. Asiakas on selvästi halunnut oppia ja ymmärtää, mutta kouluttaja ei ole osannut ohjeistaa.

Aina sanotaan, että tietynluonteinen koira ei sovi sellaisella ja tällaiselle henkilölle. Ehkä se on osittain totta, mutta tämä kertoo miten huonosti ihmiset ymmärtävät koiria. Itse esimerkiksi tulisin toimeen minkä luonteisen koiran kanssa tahansa.

Tässä pari pätkää koirien koulutuksen historiasta, eri kouluttajista, vertaillaan koirien ja susien välistä kieltä ja katsastetaan mitä tuhoa koirat voivat saada aikaiseksi. Itseäni ei niinkään nämä koulutusjutut kiinnosta kunhan vähän osviittaa annan.

https://m.youtube.com/results?q=k9 dog training history&sm=3

https://m.youtube.com/watch?v=CU-BtaVxQMY

Videot on jotain aivan hirveää katseltavaa. Ystäväni luona Kati kävi ja parannusta ei entiseen nähden tullut. Ongelma oli remmirähjääminen ja yksinolo.