Olen tuossa lueskellut juttuja maitotiloista sekä täältä, että agronetistä ja molemmissa kirjoitellaan saman suuntaisesti, ettei maitotalous kannata.
Minua on vaan alkanut ihmetyttämään, kun siitä kannattamattomuudesta huolimatta jatkuvasti on uusien 800000 - 1200000€ maksaneiden pihattojen avajaisista. Miten niitä saadaan/pystytään rakentamaan, jos tappiota tulee kokoajan?
Myöskin se ihmetyttää, kun tuolla agronetissä oli juuri juttua investointien kannattavuudesta ja siellä muutamat kirjoittelivat, että 140000€ vuodessa menee lainojen lyhennyksiin ja korkoihin.
Tätä kysyn ihan sen takia, että suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos ensivuonna ja sen jälkeen panostaminen maitotalouteen.
Nyt vanhemmilla on 26 lypsävää ja 41ha peltoa vuokramaineen. Sukupolven vaihdoksen jälkeen olisi peltoa tarjolla naapurustossa 27ha, eli sitten olisi 68ha. Ollaan siis suunniteltu 50 lehmän pihattoa. Mutta nämä kirjoitukset kannattamattomuudesta on vähän laittanut miettimään asiaa ja samalla vähän ihmetyttämään, kun olen nyt vajaan kymmenen vuotta tehnyt vanhempien kirjanpidon ja veroilmoituksen, niin joka vuosi kuitenkin on oltu plussalla ja sekä äiti että isä on saanut ihan kohtuullisen tulon tuostakin karjasta.
Tässä on vaan herännyt kysymys, että uskallanko ollenkaan tehdä sukupolvenvaihdosta ja mistä se kannattamattomuus oikein sitten johtuu, jos se ei sitten todellisuudessa kannata?
Maitotila
65
1552
Vastaukset
- Kerro nyt
jotain, paljonko jäänyt poistojen jälkeen viivan alle, onko velkaa ja onko perämetsäällä käyty viimeisen 10 vuoden aikana kuinka useasti.
- tuleeko mitään
Metsää ei ole hakattu viimeiseen 70vuoteen. Mutta sen ei pitäisi vaikuttaa mitään muuhun maatalouteen. Metsähän on vaan pankk josta tarvittaessa otetaan rahaa investointeihin.
Vanhemmillä ei ole velkaa ollut vuosiin ja molemmille on jäänyt noin 28000€ verotettavaa vuodessa, joten aikaisemmin ajattelin, että kyllä sen minulle pitäisi riittää, mutta nyt vaan ihmettelen miksei se riittäisi. Tuollaisilla tuloillahan maksaisin omakotitalonkin lainat, niin miksen siis pihatonkin? - yrtyhf
tuleeko mitään kirjoitti:
Metsää ei ole hakattu viimeiseen 70vuoteen. Mutta sen ei pitäisi vaikuttaa mitään muuhun maatalouteen. Metsähän on vaan pankk josta tarvittaessa otetaan rahaa investointeihin.
Vanhemmillä ei ole velkaa ollut vuosiin ja molemmille on jäänyt noin 28000€ verotettavaa vuodessa, joten aikaisemmin ajattelin, että kyllä sen minulle pitäisi riittää, mutta nyt vaan ihmettelen miksei se riittäisi. Tuollaisilla tuloillahan maksaisin omakotitalonkin lainat, niin miksen siis pihatonkin?Eli vanhempien tulo on muodostunut velattomasta tilasta.
Tuskin oli alku aikoina sama tulo. Yleensä investoinnin alku aikoina verotettava tulo tuppaa olla 0 euroa joskus jopa negatiivinen.
Keskiarvoltaan ei edes yllä palkan saajan ostovoimaan. Eli uran alussa oli nälkä ja lopussa kun ei investoitu tuotantoon yltäkylläisyys yllätti - näin se on
yrtyhf kirjoitti:
Eli vanhempien tulo on muodostunut velattomasta tilasta.
Tuskin oli alku aikoina sama tulo. Yleensä investoinnin alku aikoina verotettava tulo tuppaa olla 0 euroa joskus jopa negatiivinen.
Keskiarvoltaan ei edes yllä palkan saajan ostovoimaan. Eli uran alussa oli nälkä ja lopussa kun ei investoitu tuotantoon yltäkylläisyys yllättiTohon en usko, yleensä ne jotka näin väittävät, ei ole päivääkään tehneet hommia "palkansaajana" ja silti syvällä rintaäänellä puhuvat palkansaajien keskiansioista.
Pihatosta en osaa sanoa, mutta katsoisit ensin kaksi tai kolme vuotta, ennekuin teet mitään uusia rakennuksia, niin oman tilan todellinen tulo selkiintyy, tilahan voi olla kannattava tollakin systeemillä vielä vuosia, kerää jonkinverran pääomaa, niin on sitten helpompi "investoida". - Niinpä niin...
näin se on kirjoitti:
Tohon en usko, yleensä ne jotka näin väittävät, ei ole päivääkään tehneet hommia "palkansaajana" ja silti syvällä rintaäänellä puhuvat palkansaajien keskiansioista.
Pihatosta en osaa sanoa, mutta katsoisit ensin kaksi tai kolme vuotta, ennekuin teet mitään uusia rakennuksia, niin oman tilan todellinen tulo selkiintyy, tilahan voi olla kannattava tollakin systeemillä vielä vuosia, kerää jonkinverran pääomaa, niin on sitten helpompi "investoida".Ensi alkuun kun teet kerran kirjanpitoa vanhemmillesi niin otat ja teet sen kirjanpidon "itsellesi" siten että laitat menopuolella lainan korot ja lyhennykset ja sen jälkeen katsot että paljonko jää verotettavaa. Sitten otat ja lasket montako vuotta ja miten pienellä palkalla tulet toimeen. Ja sen jälkeen kun tuumaat noita että mihin tarttee investoida niin siitä se lähtee. Mutta ihan ekaksi tuo että kirjanpitoon kauppahinnan verran korkoja ja lyhennyksiä ja sitten että paljonko jää palkaksi niin näet että missä mennään. Kauppahinta vaikka 200.000 => korot ja lyhennykset noin 28.000 vuosi. Pärjäätkö yksin? Jos niin saat palkaksesi 28.000 28.000 - 28.000 eli saat siis 28.000. Jos taas et pärjää yksin vaan kaksi työntekijää niin sitten se on että palkkaa 28.000 / 2 = 14.000. Sitten tuumaat millaisen elintason saat tuolla ja riittääkö se.
- Niinpä niin...
Niinpä niin... kirjoitti:
Ensi alkuun kun teet kerran kirjanpitoa vanhemmillesi niin otat ja teet sen kirjanpidon "itsellesi" siten että laitat menopuolella lainan korot ja lyhennykset ja sen jälkeen katsot että paljonko jää verotettavaa. Sitten otat ja lasket montako vuotta ja miten pienellä palkalla tulet toimeen. Ja sen jälkeen kun tuumaat noita että mihin tarttee investoida niin siitä se lähtee. Mutta ihan ekaksi tuo että kirjanpitoon kauppahinnan verran korkoja ja lyhennyksiä ja sitten että paljonko jää palkaksi niin näet että missä mennään. Kauppahinta vaikka 200.000 => korot ja lyhennykset noin 28.000 vuosi. Pärjäätkö yksin? Jos niin saat palkaksesi 28.000 28.000 - 28.000 eli saat siis 28.000. Jos taas et pärjää yksin vaan kaksi työntekijää niin sitten se on että palkkaa 28.000 / 2 = 14.000. Sitten tuumaat millaisen elintason saat tuolla ja riittääkö se.
Tuohon vielä sen verran että olen ollut tuossa läntisessä naapurimaassa töissä navetassa jossa oli 70 lehmää parsinavetassa ja yksi henkilö hoiti koko roskan, siis navetan. Peltohommiin ei tietty sitten ehtinyt vaan se oli kokopäivähomma. Mutta että 26 lehmää? Yksin? Kaksin?
- Tosiaan pitää
tuleeko mitään kirjoitti:
Metsää ei ole hakattu viimeiseen 70vuoteen. Mutta sen ei pitäisi vaikuttaa mitään muuhun maatalouteen. Metsähän on vaan pankk josta tarvittaessa otetaan rahaa investointeihin.
Vanhemmillä ei ole velkaa ollut vuosiin ja molemmille on jäänyt noin 28000€ verotettavaa vuodessa, joten aikaisemmin ajattelin, että kyllä sen minulle pitäisi riittää, mutta nyt vaan ihmettelen miksei se riittäisi. Tuollaisilla tuloillahan maksaisin omakotitalonkin lainat, niin miksen siis pihatonkin?huomata myös oman pääoman määrä. Vanhemmillasi on kaikki omaa, kaikki jää itselle. Sinä tuskin saat ilmaiseksi tilaa, ainakin silloin joudut maksamaan lahjaverot. Vähintäänkin tuon omakotitalon verran joudut pulittamaan päästäksi isännäksi. Jos sinulla ei ole entistä "pesänmunaa", joudut ottamaan sen kokonaan lainaksi. Eli tuon suunnittelemasi pihaton lainat tulevat omakotitalon päälle.
Vanhemmillasi tila tuottaa maitotilaksi erittäin hyvin, sinulla on tekemistä päästäksesi edes samaan. Jos vanha navetta on suht hyväkuntoinen, kannattavinta olisi jatkaa tuotantoa nykyisessä laajuudessaan ja keskittyä tilan kehittämiseen niin, että työmäärä pienenee ja jää myös vapaa-aikaakin. Suunnittelemasi laajennukset merkitsevät työmäärän huomattavaa kasvua, vaikka ottaisitkin käyttöön alan viimeisintä tekniikkaa. - tuleva emäntä
Niinpä niin... kirjoitti:
Ensi alkuun kun teet kerran kirjanpitoa vanhemmillesi niin otat ja teet sen kirjanpidon "itsellesi" siten että laitat menopuolella lainan korot ja lyhennykset ja sen jälkeen katsot että paljonko jää verotettavaa. Sitten otat ja lasket montako vuotta ja miten pienellä palkalla tulet toimeen. Ja sen jälkeen kun tuumaat noita että mihin tarttee investoida niin siitä se lähtee. Mutta ihan ekaksi tuo että kirjanpitoon kauppahinnan verran korkoja ja lyhennyksiä ja sitten että paljonko jää palkaksi niin näet että missä mennään. Kauppahinta vaikka 200.000 => korot ja lyhennykset noin 28.000 vuosi. Pärjäätkö yksin? Jos niin saat palkaksesi 28.000 28.000 - 28.000 eli saat siis 28.000. Jos taas et pärjää yksin vaan kaksi työntekijää niin sitten se on että palkkaa 28.000 / 2 = 14.000. Sitten tuumaat millaisen elintason saat tuolla ja riittääkö se.
Eikös tuo aloittaja kirjoittanut, että lisäisi puolella lypsävien määrän ja peltoa tulisi lisää 27ha. Silloinhan tulot yli tuplaantuisivat. Ja jos ei kerran entistä velkaa olisi, niin tuosta 50 lehmän pihatosta tulisi velkaa tollaset 300000€-350000€ investointitukien jälkeen. Normaalilla 15 vuoden maatalouslainalla lyhennyksiin menisi reilu 23000€ vuodessa ja korkoihin noin 13000€. Lainanhoitokulut olisivat vuositasolla noin 36000€. Tulo puolella 41 sentin maidon hinnalla normaalilla 9000kg tuotoksella tulot maidosta olisivat vuositasolla reilut 180000€. Tuet tukialueesta riippuen mutta täällä B-alueellakin lähemmäs 60000€ poisto lehmistä ja vasikoista saatavat tulot pyöristettynä 10000€. Liikevaihtoa yhteensä noin 250000€ vuodessa.
Yksi lehmä tuotta siis noin 3600€ vuodessa ja kulujen jälkeen siitä noin 2200€. Josta vähennetään palkkaa itselle 15€/h ja 80h per lehmä vuodessa.
Palkkaa siis kertyy 50 lehmästä noin 60000€ ja tilan tulokseksi jää vielä noin 50000€. Eli yrittäjätulo on yhteensä noin 110000€ vähennetään 36000€ vuotuiset lainanhoitokulut, niin verotettavaa tuloa jää noin 74000€ vuodessa. Poistoilla ja verotekniikalla tietysti pystyy tuota aika paljon säätämään haluamaansa suuntaan.
Nätä asioita koulussa juuri viime viikolla laskeskeltiin. Laskennassa käytettiin todellisen B-alueella sijaitsevan tilan lähtötietoja. Tietenkin jos tila sijaitsisi jossain C-alueella tulos olisi vähintään reilut 20000€ enemmän vuodessa.
Suosittelen tuon pihaton rakentamista. Tosin parsinavettaa laajentamalla tulosi olisivat paremmat kun silloin olisi pienemmät lainat rasitteena. Mutta siitä huolimatta suosittelen sitä pihaton rakentamista jos kerran maidontuotanto on haluamaasi työtä. Pihaton hyviä puolia ovat eläinten paremmat olosuhteet, kevyempi ja miellyttävämpi työ ympäristö kuin vanha parsinavetta. Se tulo puoli ei siis ole ongelma. Tukialueesta riippumatta tulot ovat kohtuulliset jo täällä B-alueellakin puhumattakaan C-alueesta jossa ykkös alueella tulopuolelle tulee jo reilut 20000€ enemmän vuodessa. - Älä anna väärää
tuleva emäntä kirjoitti:
Eikös tuo aloittaja kirjoittanut, että lisäisi puolella lypsävien määrän ja peltoa tulisi lisää 27ha. Silloinhan tulot yli tuplaantuisivat. Ja jos ei kerran entistä velkaa olisi, niin tuosta 50 lehmän pihatosta tulisi velkaa tollaset 300000€-350000€ investointitukien jälkeen. Normaalilla 15 vuoden maatalouslainalla lyhennyksiin menisi reilu 23000€ vuodessa ja korkoihin noin 13000€. Lainanhoitokulut olisivat vuositasolla noin 36000€. Tulo puolella 41 sentin maidon hinnalla normaalilla 9000kg tuotoksella tulot maidosta olisivat vuositasolla reilut 180000€. Tuet tukialueesta riippuen mutta täällä B-alueellakin lähemmäs 60000€ poisto lehmistä ja vasikoista saatavat tulot pyöristettynä 10000€. Liikevaihtoa yhteensä noin 250000€ vuodessa.
Yksi lehmä tuotta siis noin 3600€ vuodessa ja kulujen jälkeen siitä noin 2200€. Josta vähennetään palkkaa itselle 15€/h ja 80h per lehmä vuodessa.
Palkkaa siis kertyy 50 lehmästä noin 60000€ ja tilan tulokseksi jää vielä noin 50000€. Eli yrittäjätulo on yhteensä noin 110000€ vähennetään 36000€ vuotuiset lainanhoitokulut, niin verotettavaa tuloa jää noin 74000€ vuodessa. Poistoilla ja verotekniikalla tietysti pystyy tuota aika paljon säätämään haluamaansa suuntaan.
Nätä asioita koulussa juuri viime viikolla laskeskeltiin. Laskennassa käytettiin todellisen B-alueella sijaitsevan tilan lähtötietoja. Tietenkin jos tila sijaitsisi jossain C-alueella tulos olisi vähintään reilut 20000€ enemmän vuodessa.
Suosittelen tuon pihaton rakentamista. Tosin parsinavettaa laajentamalla tulosi olisivat paremmat kun silloin olisi pienemmät lainat rasitteena. Mutta siitä huolimatta suosittelen sitä pihaton rakentamista jos kerran maidontuotanto on haluamaasi työtä. Pihaton hyviä puolia ovat eläinten paremmat olosuhteet, kevyempi ja miellyttävämpi työ ympäristö kuin vanha parsinavetta. Se tulo puoli ei siis ole ongelma. Tukialueesta riippumatta tulot ovat kohtuulliset jo täällä B-alueellakin puhumattakaan C-alueesta jossa ykkös alueella tulopuolelle tulee jo reilut 20000€ enemmän vuodessa.tietoa, 20000 enemmän tukia ja 20000 enemmän menoja..
- navetalle menijä
Älä anna väärää kirjoitti:
tietoa, 20000 enemmän tukia ja 20000 enemmän menoja..
Tässä aamukahvin lomassa vilkaisin tänne palstalle ja kyllä alkoi sappi kiehumaan. Vai 20000 enemmän tukia ja 20000 enemmän menoja.
Se on ihan eri asia kun mennään tarpeeksi pohjoiseen, niin siellähän kulut tietenkin nousee, mutta kyllä ne kulut on käytännöllisesti katsoen samat c1 ja b alueilla. Totuushan tietenkin on se, että huonoja ja hyviä pienilmastoja löytyy sekä etelästä että pohjoisesta ja sama koskee peltojen laatua. Tiedän esimerkiksi A alueella paikan jonka nimi on hallavainio, se ihan nimensä mukaan on peltovainio joka kärsii lähes joka kevät/kesä halloista. Ja se jos mikä on
vakava vaikeus ja ansaitsisi varmasti samat tuet kuin pohjoisessa. Että ihan turhaa lässytystä nuo c alueen isommat kulut.
Mutta jos edelleen näin väität, niin pistä faktaa pöytään ja esitä yksityiskohtaisesti kustannus ero c1 alueella olevan ja b alueella olevan tilan viljan ja nurmen viljelyn kustannus eroista. - Mistä olet saanut
navetalle menijä kirjoitti:
Tässä aamukahvin lomassa vilkaisin tänne palstalle ja kyllä alkoi sappi kiehumaan. Vai 20000 enemmän tukia ja 20000 enemmän menoja.
Se on ihan eri asia kun mennään tarpeeksi pohjoiseen, niin siellähän kulut tietenkin nousee, mutta kyllä ne kulut on käytännöllisesti katsoen samat c1 ja b alueilla. Totuushan tietenkin on se, että huonoja ja hyviä pienilmastoja löytyy sekä etelästä että pohjoisesta ja sama koskee peltojen laatua. Tiedän esimerkiksi A alueella paikan jonka nimi on hallavainio, se ihan nimensä mukaan on peltovainio joka kärsii lähes joka kevät/kesä halloista. Ja se jos mikä on
vakava vaikeus ja ansaitsisi varmasti samat tuet kuin pohjoisessa. Että ihan turhaa lässytystä nuo c alueen isommat kulut.
Mutta jos edelleen näin väität, niin pistä faktaa pöytään ja esitä yksityiskohtaisesti kustannus ero c1 alueella olevan ja b alueella olevan tilan viljan ja nurmen viljelyn kustannus eroista.päähäsi ettei pohjoiselle tuelle plisi perusteita,. kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue. - exxx-sähläri
Mistä olet saanut kirjoitti:
päähäsi ettei pohjoiselle tuelle plisi perusteita,. kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue.Se että tukialue raja, ei aina kulje oikeassa paikkaa, ei itsessään tee tuen tarvetta mitättömäksi, pohjoinen alue ja sen erityistuki on pääosin perusteltu asia.
Se rinnastuu tässä EU järjestelmässä samanlaiseksi erityistukialueeksi, kuin om vuoristot ja kuivat alueet ( arot ja aavikot ), tai muut eritystukialueet. - Tukialueiden rajat
exxx-sähläri kirjoitti:
Se että tukialue raja, ei aina kulje oikeassa paikkaa, ei itsessään tee tuen tarvetta mitättömäksi, pohjoinen alue ja sen erityistuki on pääosin perusteltu asia.
Se rinnastuu tässä EU järjestelmässä samanlaiseksi erityistukialueeksi, kuin om vuoristot ja kuivat alueet ( arot ja aavikot ), tai muut eritystukialueet.noudattaa melko tarkasti lämpösummakarttaa..
http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf - todellisuutta_
tuleva emäntä kirjoitti:
Eikös tuo aloittaja kirjoittanut, että lisäisi puolella lypsävien määrän ja peltoa tulisi lisää 27ha. Silloinhan tulot yli tuplaantuisivat. Ja jos ei kerran entistä velkaa olisi, niin tuosta 50 lehmän pihatosta tulisi velkaa tollaset 300000€-350000€ investointitukien jälkeen. Normaalilla 15 vuoden maatalouslainalla lyhennyksiin menisi reilu 23000€ vuodessa ja korkoihin noin 13000€. Lainanhoitokulut olisivat vuositasolla noin 36000€. Tulo puolella 41 sentin maidon hinnalla normaalilla 9000kg tuotoksella tulot maidosta olisivat vuositasolla reilut 180000€. Tuet tukialueesta riippuen mutta täällä B-alueellakin lähemmäs 60000€ poisto lehmistä ja vasikoista saatavat tulot pyöristettynä 10000€. Liikevaihtoa yhteensä noin 250000€ vuodessa.
Yksi lehmä tuotta siis noin 3600€ vuodessa ja kulujen jälkeen siitä noin 2200€. Josta vähennetään palkkaa itselle 15€/h ja 80h per lehmä vuodessa.
Palkkaa siis kertyy 50 lehmästä noin 60000€ ja tilan tulokseksi jää vielä noin 50000€. Eli yrittäjätulo on yhteensä noin 110000€ vähennetään 36000€ vuotuiset lainanhoitokulut, niin verotettavaa tuloa jää noin 74000€ vuodessa. Poistoilla ja verotekniikalla tietysti pystyy tuota aika paljon säätämään haluamaansa suuntaan.
Nätä asioita koulussa juuri viime viikolla laskeskeltiin. Laskennassa käytettiin todellisen B-alueella sijaitsevan tilan lähtötietoja. Tietenkin jos tila sijaitsisi jossain C-alueella tulos olisi vähintään reilut 20000€ enemmän vuodessa.
Suosittelen tuon pihaton rakentamista. Tosin parsinavettaa laajentamalla tulosi olisivat paremmat kun silloin olisi pienemmät lainat rasitteena. Mutta siitä huolimatta suosittelen sitä pihaton rakentamista jos kerran maidontuotanto on haluamaasi työtä. Pihaton hyviä puolia ovat eläinten paremmat olosuhteet, kevyempi ja miellyttävämpi työ ympäristö kuin vanha parsinavetta. Se tulo puoli ei siis ole ongelma. Tukialueesta riippumatta tulot ovat kohtuulliset jo täällä B-alueellakin puhumattakaan C-alueesta jossa ykkös alueella tulopuolelle tulee jo reilut 20000€ enemmän vuodessa.maidonhinta 38c tällähetkellä, velkaa tuollaisesta pihatosta 500tuhatta ja siihen konekaluston mitoittaminen tilan kokoon eli 200tuhatta vähintään, sitten kun lasket siihen varuilta lainan koron viiteen prossaan niin kannattaako!
Miksi luulet että tiloja lopettaa huimasti vuodesta toiseen, yksi syy on se että lomat on vähissä! 26pv vuodes ja töitä niin prklsti.. Työmäärä nousee valtavasti siirryttäessä 50 lehmään, joutuu käyttää urakoitsijoita ja aputyöläisiä vähintään ja palkka ei ainakaan parempi kuin pienemmällä vähävelkaisella! Ja muuten v 98 pankkilainojen korot oli meillä 18%, ja todennäköisesti on joskus toistekkii.. - ottia tuota
tuleeko mitään kirjoitti:
Metsää ei ole hakattu viimeiseen 70vuoteen. Mutta sen ei pitäisi vaikuttaa mitään muuhun maatalouteen. Metsähän on vaan pankk josta tarvittaessa otetaan rahaa investointeihin.
Vanhemmillä ei ole velkaa ollut vuosiin ja molemmille on jäänyt noin 28000€ verotettavaa vuodessa, joten aikaisemmin ajattelin, että kyllä sen minulle pitäisi riittää, mutta nyt vaan ihmettelen miksei se riittäisi. Tuollaisilla tuloillahan maksaisin omakotitalonkin lainat, niin miksen siis pihatonkin?Ota vaan velkaa. Muut viljelijät sen maksavat. Investointituet tulevat koko potista.
Jos kantti kestää olla liero,ryöstä naapurin pienet pellot. Nehän kuolee kuiteskin nälkään kun ruoka kohta loppuu. Ethän sinä pysty ilman öljyä mitään muille tuottaan.
- kesä kaikilla
Eiköhän sillä 26 lehmällä pärjää. Säästää, kun ei tarvitse maksaa palkkoja vieraille ja eikä tarvitse investoida mahdotomia peltoihin. Kun saat keskituotosta nousemaan, niin hyvä on. Pienimmilläkin karjoilla pärjää. Tärkeintä on muistaa, että jos on pienet tulot, niin on myös pienet menot.
Onhan se lehmillekin mukavampaa, kun on mahdollisuus päästä ulos syömään vihreää heinää ja nauttimaan kesästä. Jos eläimiä on paljon, niin eihän sellaista valtavaa määrää eläimiä voi viedä ulos niityille.
Pienissä karjoissa harjaillaan eläimiä yksilöllisesti ja puhutellaan nimeltään.
Miten suurissa karjoissa keksitään sitten nimi kaikille vai onko niillä ainoastaan numero, joilla kutsutaan eläintä? Sanoisin, että pieni on kaunista... - tuleeko mitään
Ihan hyviä pointteja ollut. Itse olen ajatellut, että tulot tuplaantuvat karjakoon tuplaantuessa ja kyllähän siinä tulee vielä 27ha tuet lisäksi.
Lisäksi tällä hetkelläkin vanhempien tulot olisivat enemmän, jos ei poistoja käyttäisi niin paljoa.
Mutta minulla on tässä herännyt ajatus halvemmalla toteutettavasta laajennuksesta. Toinen vaihtoehto olisi laajentaa nykyistä parsinavettaa. Sitä voisi navetan päässä olevan ladon muuttaa navetaksi. Siten lypsävien parsipaikkoja voisi lisätä suurinpiirtein 20 paikalla. Enpä usko että remontti maksaisi 80000€ enempää. Sittenhän lypsävien lisäys olisi suuriinpiirtein sama kuin suunnittelemassani pihatossa. Aikaisemmin kyllä ajattelin, että pihatto helpottaisi aikalailla töitä.
Niin sitä ollaan siis poikamies ja mettähommissa on tullu koko tähän astinen työikä oltua. Kaikki vapaa-aika on oltu pelto töissä ja navetalla.
Tilan kauppahinnan tulisin saamaan oman taloni myymisestä. Kauppahinta on maltillinen, koska olen ainoa lapsi.- karppa..
En ole hyvä neuvomaan maitoalan ihmisiä, kun ei ole itselläni koskaan ollut lehmiä. Sen verran kuitenkin osaan sanoa, että lehmänhoito ja yleensä karjanhoito (sikataloudesta kokemusta) on kovaa työtä, ja EU aikana palkka on pieni, oli tuotantomuoto mikä tahansa. Sinun pitää laskea mitä olet valmis investoimaan navettaan, ja millä aikataululla aiot maksaa velkasi pois.
Nykyään kun olen toisen palveluksessa töissä en enää lähtisi hoitamaan eläimiä. Tässä pääsee huomattavasti helpommalla kuin se, että olisin koko ajan kiinni karjanhoidossa heikolla palkalla. - Hyvät lähtökohdathan
sinulla tuntuu taloudellisesti olevan. Sinuna nykyisellä kokemuksella panostaisin vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin. Sitä et tule katumaan.
- Lomittajana 22 vuott
Parsinavetassa muiden töiden lisäksi 40 lypsävää on maksimi,minun mielestä.Pitää elämässä olla muutakin kuin työ.
Jos mahdollista,remppaa navettaa niin,että lehmien perseet vastakkain.
Mikäli itse olisin navettaa rakentamassa rakentaisin parsinavetan jossa on lehmillä hännät vastakkain,enkä missään nimessä tuon kokoista pihattoa. kannattaa harkita eri vaihtoehtoja ja mennä tilanteen mukaan, jos toimiva olemassa oleva navetta niin käytä loppuun maksat lainoja pois. tilakaupoissa tulee aina velkaa ja maan ostossa myös helposti lisää. mulla on tuo 25 lehmää vanhassa parsinavetassa toimiva ja helppo hoitoinen sopivasti lypsämistä. 90 ha peltoa pärjää aivan hyvin. 6 vuotta tilakaupoista ja velkoja on tullut vähennettyä reippaasti. olen käytännössä velaton. olen lähtenyt pienin askelin liikkelle kun alku on ollut muuten hankalaa terveys yms ongelmien takia. kyllä tästä saa ihan hyvän toimeen tulon kun tekee hommat kunnolla. päivä kerrallaan mennään, vaikka välillä on vastoinkäymisiäkin ne kuuluu elämään. en kuitenkaan lähtis palkkatyöhön takas. suunnittele investoinnit rauhassa itse miettinyt pihattoa jo 10 vuotta ja se on vieläkin tekemistä vaille valmis. jos tätä vauhtia harkintakykyä tulee lisää olen kohta eläkkeeellä. joka vuosi kun kohentelee paikkoja ja peltoja niin siinä se aika kuluu, eikä hommat kasaudu.
Isäsi ja Äitisi taloudessa on ollut yksi hyvin kiintoisa pointti , mikä sinun tulisi ensisijaisesti oppia .
Tuollaisiin tuloihin päästään vain yhdellä tapaa.Ja se yapa sinun pitää oppia.
Se pirun iso koko ei merkitse yhtään mitään , jos et opi Heidän ammatti
osaamistaan , niitä pieniä niksejä myöten.
Useimmin ne niksit liittyy siihen karjan ruokintaan , ja sen tekemiseeen ,
jääräpäisyys niiden muuttamisessa tai jonkin asian muuttamisessa voi olla
melkoisen tuhoisaa. Jo työtavat voivat vaikuttaa tuotokseen ja sitä kautta lopulliseen tuloon.
Tämä runko sinun olisi hyvä opetella ja kunnolla , teepä minkälaisen pihaton hyvänsä.- Tuleeko jotain?
"Nyt vanhemmilla on 26 lypsävää ja 41ha peltoa vuokramaineen."
"Vanhemmillä ei ole velkaa ollut vuosiin ja molemmille on jäänyt noin 28000€ verotettavaa vuodessa"
Mietitääs tätä vähän??? Periaatteessa pelloista kiertää noin 26 hehtaaria navetan kautta? Sanotaan että 15 hehtaaria myyntikasveja vuodessa? Jos on 26 lypsävää ja 10.000 tuotos niin se on 260.000 vuodessa eli maidon hinnalla 37 c/l siis 96.200. Peltotuet 24.600 ja peltopuolen myynti 500/ha on 7.500. Sitten sonnivasikat yms jotain. Liikevaihto ilman maitotukia yhteensä noin 130.000 euroa. Siitä kun saa jäämään 56.000 verotettavaa niin se on aika hyvin kyllä? Meinaan se on yli 40% liikevaihdosta jää sitten omaksi palkaksi?
Tosin jos c1-tuet niin sitten 20.000 lisää ja c2-tuet niin 23.000 ja c3-tuet niin 33. 000 lisää. Vastaavasti ab:llä tuista lisää vain noin 10.000. Tämä on juuri se tukiero jonka takia pienet maitotilat ab:llä lopettaa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ja c-alueella jatkaa.
Mutta eniten ihmetyttää että millä tuollaisilla liikevaihdoilla saa noin paljon jäämään näppiin? Maatalous taitaakin olla todella hyvin kannattavaa toimintaa.- Mihin unohdit
pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet ja siitä aiheutuvat kulut ???.
- viljelijä naapuri
Mihin unohdit kirjoitti:
pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet ja siitä aiheutuvat kulut ???.
Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole. Meilläkin naapurilla 17 lypsävää ja 27 hehtaaria peltoa, eikä mitään muuta tulon lähdettä. Silti näyttää molemmilla olevan 25000 euroa vuodessa verotettavaa. Kyseessä vielä B-alue.
Mutta eipä niitä kuluja varmaan pahemmin ole, kun ei kivennäisten lisäks mitään osteta tilan ulkopuolelta.
Kyllä se maatalous todellisuudessa on kannattavaa hommaa. - Valehtelet, 17
viljelijä naapuri kirjoitti:
Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole. Meilläkin naapurilla 17 lypsävää ja 27 hehtaaria peltoa, eikä mitään muuta tulon lähdettä. Silti näyttää molemmilla olevan 25000 euroa vuodessa verotettavaa. Kyseessä vielä B-alue.
Mutta eipä niitä kuluja varmaan pahemmin ole, kun ei kivennäisten lisäks mitään osteta tilan ulkopuolelta.
Kyllä se maatalous todellisuudessa on kannattavaa hommaa.lypsävällä ei voi mitenkään päästä 50 tonnin verotettavaan tuloon..
- Jep-jep-jep
Valehtelet, 17 kirjoitti:
lypsävällä ei voi mitenkään päästä 50 tonnin verotettavaan tuloon..
Sehän riippuu ihan siitä, miten sitä konekantaa uusitaan ja miten on poistoja.
- viljelijä naapuri
Valehtelet, 17 kirjoitti:
lypsävällä ei voi mitenkään päästä 50 tonnin verotettavaan tuloon..
Verotiedot on julkiset. Molemmilla verotietojen mukaan ansiotuloja 25000 euroa vuodessa. Kummallakaan heistä ei ole tuloja muusta kuin maataloudesta.
Ja kerroppa mistä ne suuret menot tulee? Naapuri on omavarainen sekä nurmessa että viljassa. Ei syötä tiivisteitä eikä täysrehuja, ostaa ainoastaan kivennäiset. Mitä menoja on energian kulujen lisäksi. Voisitko tarkentaa?
Itse kun harrastelen viljanviljelyä luomussa, niin kuluni ovat marginaaliset. Käytännössä ainoat kuluni ovat polttoaine ja sähkökulut. Siemenenä käytän vain omia tos vapaita siemeniä. Lannoite, kasvinsuojelu kuluja ei ole ollenkaan. Teen kaikki työt itse, en käytä urakointia missään ja kaikki pellot on omia. Eikä velkoja ole ollut vuosiin. Viime vuoden kirjanpitoa tuossa katselin, niin suurimmat menot oli polttoöljy 2310 euroa ja sähkö 497 euroa. Pinta-alaa on viljelyssä 63 hehtaaria.
Se vaan ihmetyttää kuinka toisilla kulut on ihan järjettömät. No kyllähän tossa moni tuttu viljelijä kiroo huonoa kannattavuutta. Eikä ole ihme, kun tallissa uudet koneet parin vuoden välein. Mulla uusin kone on 1989 vuosimallin fiatagri.
Jonkunlainen talouskoulutus pitäis olla kaikille viljelijöille pakollinen ja tukien saannin edellytys. - Toki, mutta
Jep-jep-jep kirjoitti:
Sehän riippuu ihan siitä, miten sitä konekantaa uusitaan ja miten on poistoja.
sen perustella ei voi väittää että "maatalous todellisuudessa on kannattavaa hommaa.".
- Lopeta valehtelu,
viljelijä naapuri kirjoitti:
Verotiedot on julkiset. Molemmilla verotietojen mukaan ansiotuloja 25000 euroa vuodessa. Kummallakaan heistä ei ole tuloja muusta kuin maataloudesta.
Ja kerroppa mistä ne suuret menot tulee? Naapuri on omavarainen sekä nurmessa että viljassa. Ei syötä tiivisteitä eikä täysrehuja, ostaa ainoastaan kivennäiset. Mitä menoja on energian kulujen lisäksi. Voisitko tarkentaa?
Itse kun harrastelen viljanviljelyä luomussa, niin kuluni ovat marginaaliset. Käytännössä ainoat kuluni ovat polttoaine ja sähkökulut. Siemenenä käytän vain omia tos vapaita siemeniä. Lannoite, kasvinsuojelu kuluja ei ole ollenkaan. Teen kaikki työt itse, en käytä urakointia missään ja kaikki pellot on omia. Eikä velkoja ole ollut vuosiin. Viime vuoden kirjanpitoa tuossa katselin, niin suurimmat menot oli polttoöljy 2310 euroa ja sähkö 497 euroa. Pinta-alaa on viljelyssä 63 hehtaaria.
Se vaan ihmetyttää kuinka toisilla kulut on ihan järjettömät. No kyllähän tossa moni tuttu viljelijä kiroo huonoa kannattavuutta. Eikä ole ihme, kun tallissa uudet koneet parin vuoden välein. Mulla uusin kone on 1989 vuosimallin fiatagri.
Jonkunlainen talouskoulutus pitäis olla kaikille viljelijöille pakollinen ja tukien saannin edellytys.ei niitä täysrehuja syötetä että tulisi tappiota vaan päinvastoin, tuloja voi lisätä syömällä pääomia mutta se ei ole kestävää, sen jokainen maata viljellyt tietää, siihen ai mitään talouskouluja tarvita..
- mikä valehtelu?
Lopeta valehtelu, kirjoitti:
ei niitä täysrehuja syötetä että tulisi tappiota vaan päinvastoin, tuloja voi lisätä syömällä pääomia mutta se ei ole kestävää, sen jokainen maata viljellyt tietää, siihen ai mitään talouskouluja tarvita..
Tässä ei tuloja todellakaan lisätä pääomia syömällä. Kyseisellä tilalla on alle 5 hehtaaria metsää ja sekin on perinnebiotooppina.
Mitä taas tulee tuohon täysrehujen syöttöön, niin se on huomattavasti kalliimpi tapa lisätä tuottoa. Omavaraisuus on kaikkein halvin ja järkevin tapa.
MItä noihin tuloihin tulee, niin ainakin minulla jää verotettavaksi noin 76% liikevaihdosta. Se kannattavuus on ihan oma valinta. Jos jollakulla ei ole omaa rahaa hankintoihin, niin on syytä olla ostamatta. Ne lainat sen kannattavuuden syö. - viljelijä naapuri
Lopeta valehtelu, kirjoitti:
ei niitä täysrehuja syötetä että tulisi tappiota vaan päinvastoin, tuloja voi lisätä syömällä pääomia mutta se ei ole kestävää, sen jokainen maata viljellyt tietää, siihen ai mitään talouskouluja tarvita..
Pistäppä nyt ne kaikki menot näkyviin, kun kerran väität vastaan.
Eiköhän se vieraspääoma ne huonot tulot aiheuta. - Juttusi haisee
mikä valehtelu? kirjoitti:
Tässä ei tuloja todellakaan lisätä pääomia syömällä. Kyseisellä tilalla on alle 5 hehtaaria metsää ja sekin on perinnebiotooppina.
Mitä taas tulee tuohon täysrehujen syöttöön, niin se on huomattavasti kalliimpi tapa lisätä tuottoa. Omavaraisuus on kaikkein halvin ja järkevin tapa.
MItä noihin tuloihin tulee, niin ainakin minulla jää verotettavaksi noin 76% liikevaihdosta. Se kannattavuus on ihan oma valinta. Jos jollakulla ei ole omaa rahaa hankintoihin, niin on syytä olla ostamatta. Ne lainat sen kannattavuuden syö.pahalle, toki lehmät elävät ja jonkin verran lypsävätkin kotoisella rehulla mutta tulos tehdään maissilla ja soijalla. Tulo juttusi on suoraan perseestä ei sitä voi edes kommentoida..
- Mietihän uudelleen,
viljelijä naapuri kirjoitti:
Pistäppä nyt ne kaikki menot näkyviin, kun kerran väität vastaan.
Eiköhän se vieraspääoma ne huonot tulot aiheuta.vieraalla pääomalla tehdään tuloja ei menoja..
- sivusta seuraaja
Mietihän uudelleen, kirjoitti:
vieraalla pääomalla tehdään tuloja ei menoja..
Ja aina vaan joku kuitenkin väittää että maatalous ei kannata.
Todistit taas kerran sen itse, että maitotalous on erittäin kannattavaa. Eihän sitä muuten vieraalla pääomalla tuloja saisi aikaan. - Kuse huiluun..
sivusta seuraaja kirjoitti:
Ja aina vaan joku kuitenkin väittää että maatalous ei kannata.
Todistit taas kerran sen itse, että maitotalous on erittäin kannattavaa. Eihän sitä muuten vieraalla pääomalla tuloja saisi aikaan.kyllä vieraalla pääomalla tuloja tehdään, menot voi olla silti olla suuremmat kuin vieraan pääoman tuottamat tulot, olet vain niin tyhmä ettet tajua tuollaista yksinkertaista perus asiaa..
- viljelijä naapuri
Mietihän uudelleen, kirjoitti:
vieraalla pääomalla tehdään tuloja ei menoja..
Onko sinulla alkeellistakaan ymmärrystä taloudesta? Korkeat lainojenhoito kulut vähentävät käyttöön jäävääsi rahaa. Eli tiedät kai sen, että lainat vähennetään verotettavasta tulosta.
Miten on mahdollista ettet ymmärrä sitä, että kohtuullisen kokoinen omavarainen tila on hemmetisti paljon kannatavampi kuin suuri velkainen tila tuotantosuunnasta riippumatta.
Myöskin sinun ja kaltaistesi höpöttämä jatkuva investointie tarve on paskapuhetta. Ainoat investoinnit jotka olen koko isännyyteni aikana tehnyt, on kuivurin öljypolttimen uusiminen kaksi vuotta sitten sekä 8 hehtaarin kappaleen salaojitus 1991. Lisäksi tietenkin olen maalannut talon, mutta se ei kuulukaan mitenkään maatalouden kannattavuuteen. Se jokaisen oma häpeä, jos on rakentanut niin huonosti, että paikat hajoo. Itse olen koko ikäni asunut samassa rakennuksessa, joka on isäni isoisä on rakennuttanut 1874. Viimeksi remonttia on tehty 50-luvulla. Minun elinaikanani ei ole remontin tarvetta ollut. Toista se on nykyään, kun remonttia täytyy tehdä harvase vuosi.
Tällä tarkoitan sitä, että se kannattavuus on ihan jokaisesta itsestään kiinni. Naapurin maitotilasta vielä sen verran, että siellä on lehmien keskituotos 9830kg siitä huolimatta, että eläimet ruokitaan omavaraisesti. Eli ruokinnassa käytetään ainoastaan nurmirehua, ohraa, vehnää, hernettä ja rypsiä. Että eiköhän se tuotoskin ole ammattitaidosta kiinni jo jalostuksesta lähtien. Toiset paikkaavat täysrehuilla ja tiivisteillä sitä ammattitaidottomuuttaan. - viljelijä naapuri
viljelijä naapuri kirjoitti:
Onko sinulla alkeellistakaan ymmärrystä taloudesta? Korkeat lainojenhoito kulut vähentävät käyttöön jäävääsi rahaa. Eli tiedät kai sen, että lainat vähennetään verotettavasta tulosta.
Miten on mahdollista ettet ymmärrä sitä, että kohtuullisen kokoinen omavarainen tila on hemmetisti paljon kannatavampi kuin suuri velkainen tila tuotantosuunnasta riippumatta.
Myöskin sinun ja kaltaistesi höpöttämä jatkuva investointie tarve on paskapuhetta. Ainoat investoinnit jotka olen koko isännyyteni aikana tehnyt, on kuivurin öljypolttimen uusiminen kaksi vuotta sitten sekä 8 hehtaarin kappaleen salaojitus 1991. Lisäksi tietenkin olen maalannut talon, mutta se ei kuulukaan mitenkään maatalouden kannattavuuteen. Se jokaisen oma häpeä, jos on rakentanut niin huonosti, että paikat hajoo. Itse olen koko ikäni asunut samassa rakennuksessa, joka on isäni isoisä on rakennuttanut 1874. Viimeksi remonttia on tehty 50-luvulla. Minun elinaikanani ei ole remontin tarvetta ollut. Toista se on nykyään, kun remonttia täytyy tehdä harvase vuosi.
Tällä tarkoitan sitä, että se kannattavuus on ihan jokaisesta itsestään kiinni. Naapurin maitotilasta vielä sen verran, että siellä on lehmien keskituotos 9830kg siitä huolimatta, että eläimet ruokitaan omavaraisesti. Eli ruokinnassa käytetään ainoastaan nurmirehua, ohraa, vehnää, hernettä ja rypsiä. Että eiköhän se tuotoskin ole ammattitaidosta kiinni jo jalostuksesta lähtien. Toiset paikkaavat täysrehuilla ja tiivisteillä sitä ammattitaidottomuuttaan.Tuli moka äsken kun kirjoitin ruokinnasta. Kirjoitin vehnää vaikka piti kirjoittaa kauraa.
- kunhan yritin
Kuse huiluun.. kirjoitti:
kyllä vieraalla pääomalla tuloja tehdään, menot voi olla silti olla suuremmat kuin vieraan pääoman tuottamat tulot, olet vain niin tyhmä ettet tajua tuollaista yksinkertaista perus asiaa..
"sivusta seuraavalle"
Seuraa sinä vain sivusta , tuollaisiin kannattavuus lukuihin pääsee vain ,
lähes "navetalla asumalla" eli tarkoitan tällä sitä , että nuo karjaansa hoitavat
tekevät sitä "työ aina mielessä" periaatteella.
Se on sinulle tämän paremmin turha selittää , tokkopa ymmärrät edes tämän. - Rauhoitu hyvä mies
viljelijä naapuri kirjoitti:
Onko sinulla alkeellistakaan ymmärrystä taloudesta? Korkeat lainojenhoito kulut vähentävät käyttöön jäävääsi rahaa. Eli tiedät kai sen, että lainat vähennetään verotettavasta tulosta.
Miten on mahdollista ettet ymmärrä sitä, että kohtuullisen kokoinen omavarainen tila on hemmetisti paljon kannatavampi kuin suuri velkainen tila tuotantosuunnasta riippumatta.
Myöskin sinun ja kaltaistesi höpöttämä jatkuva investointie tarve on paskapuhetta. Ainoat investoinnit jotka olen koko isännyyteni aikana tehnyt, on kuivurin öljypolttimen uusiminen kaksi vuotta sitten sekä 8 hehtaarin kappaleen salaojitus 1991. Lisäksi tietenkin olen maalannut talon, mutta se ei kuulukaan mitenkään maatalouden kannattavuuteen. Se jokaisen oma häpeä, jos on rakentanut niin huonosti, että paikat hajoo. Itse olen koko ikäni asunut samassa rakennuksessa, joka on isäni isoisä on rakennuttanut 1874. Viimeksi remonttia on tehty 50-luvulla. Minun elinaikanani ei ole remontin tarvetta ollut. Toista se on nykyään, kun remonttia täytyy tehdä harvase vuosi.
Tällä tarkoitan sitä, että se kannattavuus on ihan jokaisesta itsestään kiinni. Naapurin maitotilasta vielä sen verran, että siellä on lehmien keskituotos 9830kg siitä huolimatta, että eläimet ruokitaan omavaraisesti. Eli ruokinnassa käytetään ainoastaan nurmirehua, ohraa, vehnää, hernettä ja rypsiä. Että eiköhän se tuotoskin ole ammattitaidosta kiinni jo jalostuksesta lähtien. Toiset paikkaavat täysrehuilla ja tiivisteillä sitä ammattitaidottomuuttaan.ei vierasta pääomaa oteta ellei se tuota, kai tuon nyt tajuaa hiukan yksinkertaisempikin.. Pääomien syonti kertoo tulojen niukkuudesta eli kannattamattomasta viljelystä..
- näin se on
Mietihän uudelleen, kirjoitti:
vieraalla pääomalla tehdään tuloja ei menoja..
Joo ja ne tulot menee sen vieraan pääoman kuolettamiseen, sekä korkoihin.
- Sellaista lainaa
näin se on kirjoitti:
Joo ja ne tulot menee sen vieraan pääoman kuolettamiseen, sekä korkoihin.
ei pidä otta joka menee ns. omaan heittoonsa..
Sainpa aika revohkan aikaan , niin tuohon tulotasoon pääsemiseksi tarvitaan
ennenkaikkea karjanpidon ammattitaitoa , jo se että mennään sinne töihin
erittäin säännöllisesti ja niin että eläimet oikein odottaa , koska isäntäväki
tulee ja vaistoavat sen , siitä se alkaa.
Isäsi ja Äitisi tunsivat jokaisen lehmän jo pikkuvasikasta asti , molemmat osa
puolet tiesivät mitä tuleman piti , sinne navettoon kehittyi yhteinen tiimi , jossa
lehmät ei olleet eläimiä vaan kaikki on yhtä.
tuollaiseen 10 -12 000 litran tuotokseen päästään vain osaamalla.
Paperilla numeroita pyörittämällä hömma ei onnistu.
Rakentaessasi pihaton tuo idylli katoaa , lehmistä tulee koneita , sarvet
leikataan ja vasikat nupoutetaan. Menee ainakin 5-6 vuotta jolloin
kasvaa uusi karja , ja tuotanto putoo hyvin helposti.
tätä et pysty laskemaan ja tämä on yksi syy ettei uudet isot pihatot akuun
kannata osaksi velkojen ja osaksi juuri tuotantomuutosten takia.
sinulta menee silloin helposti 10 vuotta , että voit laskea tuotoksen samaan.
Uusi pihatto muuttaa myös rehun osalta tuotantokustannuksia korkemmiksi.
myös konekustannukset kasvavat.
Vähän hymyilytti tuo tuleva "emäntä" , kuinka helppoa on etukäteen laskea
asioita , mutta kyllä se siitä.- ketjun aloittaja
Mukavaa että on tullut näin paljon mielipiteitä ja neuvoja.
Itsellä olisi kova innostus tuohon maidontuotannon jatkamiseen ja laajentamiseen. Ajatuksena oli, että robottilypsy tulisi, mutta muuten ei automatiikkaa. Tarkoituksena olisi yksin hoitaa eläimet kun vaimoa ei ole ja muutenkin olen tällainen erakkonluonteinen joka viihtyy eläinten kanssa paremmin kuin ihmisten.
Mutta onko tuo tuotoksen lasku tosiaankin niin merkittävä? Vanhempien karjassa keskituotos on ollut yli 10000kg vuosia. Ehkä vähän naivina ajattelin, että se ennemminkin nousisi kuin laskisi pihattoon siirtymisen ja lypsykertojen lisääntymisen seurauksena.
Mielelläni suunnitelmien tueksi kuulisin lisää asiasta. Esimerkiksi miten paljon ja miksi rehun tuotantokustannukset nousevat pihattoon siirtymisen vuoksi ja mikä kasvattaa konekustannuksia merkittävästi. Tässä tuli taas ilmi että on vaikea huomioida kaikki tarpeelliset asiat. Mutta rehun ajattelin edelleenkin tekeväni vanhalla taarupin niittomurskaajalla laakasiilon niin kuin tähänastikin on tehty. Vähän hidas rehunteko tapahan se nykyaikana on, mutta laadukas ja maittava rehu sillä on aina saatu tehtyä.- Ihan kollegan neuvo,
älä kuvittele hoitavasi isoa karjaa yksin, siitä ei yksikertaisesti tule mitään..
- 4+3
Ihan kollegan neuvo, kirjoitti:
älä kuvittele hoitavasi isoa karjaa yksin, siitä ei yksikertaisesti tule mitään..
Ei mitenkään ukko jaksa tehdä ensin navettaa aamuin illoin vaikka olisikin robolypsy ja sitten siinä välissä nykertää Taarupin kelasilppurilla (vai mikä on toi "niittomurskain" joka kylläkin on niittokone ) niille rehut ja muut peltotyöt päälle.
Peltotyöt joudut kyllä ulkoistamaan kokonaan urakolitsijoille.
Pystyykö Vanhempasi vielä auttamaan sinua , vai siirtyykö He sivuun.
Onko sinulla navetassasi rehun jakaja , automaatti , vai jaetaanko ne käsin.
entä aiv rehu. Millä sen jaat.?
Tiedätkö Vanhempiesi "reseptit" , ne ovat tärkeitä päästäksesi samaan , kuin he.
Näin sivulta on hyvin vaikeaa , antaa mitään yksityiskohtaista , ne sinun on
kyseltävä vanhemmiltasi.
Mutta yksin ryhtyä siihen , mitä kaksi konkaria ennen teki on kyllä aivan
mahdoton yhtälö , kun vielä sivuun tulee rakentamista.
paljon onnea yritykseen.- katsoja vierestä
Mistä näitä hulluja sikiää.Halutaan tehdä yötäpäivää töitä, laskematta mitään.
Onko sitten ihme ettei palkkaa jää.
Ehdottaisin lainoittajille sekä avustusten myöntäjille vieläkin tiukenpaa katsantoa jotta ammattitaidottomat jäisi näistä touhuista pois.
Se olisi kaikkiean etu. - Ettei vain sitten
katsoja vierestä kirjoitti:
Mistä näitä hulluja sikiää.Halutaan tehdä yötäpäivää töitä, laskematta mitään.
Onko sitten ihme ettei palkkaa jää.
Ehdottaisin lainoittajille sekä avustusten myöntäjille vieläkin tiukenpaa katsantoa jotta ammattitaidottomat jäisi näistä touhuista pois.
Se olisi kaikkiean etu.kävisi kuin entisen miehen hevoselle, juuri kun oppi olemaan syömättä niin kuoli..
- ketjun aloittaja
katsoja vierestä kirjoitti:
Mistä näitä hulluja sikiää.Halutaan tehdä yötäpäivää töitä, laskematta mitään.
Onko sitten ihme ettei palkkaa jää.
Ehdottaisin lainoittajille sekä avustusten myöntäjille vieläkin tiukenpaa katsantoa jotta ammattitaidottomat jäisi näistä touhuista pois.
Se olisi kaikkiean etu.Niin no minä olen kyllä saanut maatalousalan koulutuksen ja kaiken vapaa-aikani olen ollut vanhempieni apuna tilanhoidossa ja pääsääntöisesti olen hoitanut heidän lomituksensa. Että tiedän kyllä mitä se lehmien pito on. Mutta tilan koosta johtuen minun on tietenkin pitänyt hankkia tuloni muualta eli mettästä. Ja näin teen sukupolvenvaihdokseen asti.
Minkäs vuoksi minä en saisi tehdä sitä työtä mitä haluan vaikka sitten tekisin ympäripyöreitä päiviä? Mikä yksinoikeus sinulla on lehmien pitoon?
Niitä laskelmia on myös tietenkin tehty sekä itse, että muitten toimesta ja kyllä ne osoittava ihan asiallista palkkaakin. Tänne kirjoittelen lähinnä sen takia, että saisin muitakin näkökulmia asiaan. Myöskin jonkinlaista rohkaisua ehkä tässä haen. Mutta se joka tapauksessa on varmaa että maitotalous säilyy, mutta se maitotalouden laajennus on vakavan harkinnan alla.
Maavaarille ja muutamalle muulle kiitos ajattelemisen arvoisista kirjoituksista. Äiti on se rehu expertti joka resptin laatii. Tästä nykyisestä parsinavetasta sen verran että rehut jaetaan kottikärryillä ja ämpärillä. Kyllä siinä vanhemmilla kova jopi on, mutta aina kun töiltäni ehdin, niin olen heitä siellä auttamassa. He ovat vielä sen verran vanhakantaisia, että eivät missään tapauksessa huoli mitään automaatteja navettaan. Mutta molemmat tukevat tätä pihatto hanketta juuri tuon parsinavetan työllistävyyden vuoksi. He myöskin ovat sen verta terveitä ja vieläkin innokkaita hoitamaan eläimiä, että apua saa sieltä. Ennemminkin taitaisi vaikeuksia tulla, jos aitikään ei enää pääsisi navettaan. - Alkaa tuntumaan
ketjun aloittaja kirjoitti:
Niin no minä olen kyllä saanut maatalousalan koulutuksen ja kaiken vapaa-aikani olen ollut vanhempieni apuna tilanhoidossa ja pääsääntöisesti olen hoitanut heidän lomituksensa. Että tiedän kyllä mitä se lehmien pito on. Mutta tilan koosta johtuen minun on tietenkin pitänyt hankkia tuloni muualta eli mettästä. Ja näin teen sukupolvenvaihdokseen asti.
Minkäs vuoksi minä en saisi tehdä sitä työtä mitä haluan vaikka sitten tekisin ympäripyöreitä päiviä? Mikä yksinoikeus sinulla on lehmien pitoon?
Niitä laskelmia on myös tietenkin tehty sekä itse, että muitten toimesta ja kyllä ne osoittava ihan asiallista palkkaakin. Tänne kirjoittelen lähinnä sen takia, että saisin muitakin näkökulmia asiaan. Myöskin jonkinlaista rohkaisua ehkä tässä haen. Mutta se joka tapauksessa on varmaa että maitotalous säilyy, mutta se maitotalouden laajennus on vakavan harkinnan alla.
Maavaarille ja muutamalle muulle kiitos ajattelemisen arvoisista kirjoituksista. Äiti on se rehu expertti joka resptin laatii. Tästä nykyisestä parsinavetasta sen verran että rehut jaetaan kottikärryillä ja ämpärillä. Kyllä siinä vanhemmilla kova jopi on, mutta aina kun töiltäni ehdin, niin olen heitä siellä auttamassa. He ovat vielä sen verran vanhakantaisia, että eivät missään tapauksessa huoli mitään automaatteja navettaan. Mutta molemmat tukevat tätä pihatto hanketta juuri tuon parsinavetan työllistävyyden vuoksi. He myöskin ovat sen verta terveitä ja vieläkin innokkaita hoitamaan eläimiä, että apua saa sieltä. Ennemminkin taitaisi vaikeuksia tulla, jos aitikään ei enää pääsisi navettaan.taas kerran vedätykseltä koko juttu.
- Tämä tekee
ketjun aloittaja kirjoitti:
Niin no minä olen kyllä saanut maatalousalan koulutuksen ja kaiken vapaa-aikani olen ollut vanhempieni apuna tilanhoidossa ja pääsääntöisesti olen hoitanut heidän lomituksensa. Että tiedän kyllä mitä se lehmien pito on. Mutta tilan koosta johtuen minun on tietenkin pitänyt hankkia tuloni muualta eli mettästä. Ja näin teen sukupolvenvaihdokseen asti.
Minkäs vuoksi minä en saisi tehdä sitä työtä mitä haluan vaikka sitten tekisin ympäripyöreitä päiviä? Mikä yksinoikeus sinulla on lehmien pitoon?
Niitä laskelmia on myös tietenkin tehty sekä itse, että muitten toimesta ja kyllä ne osoittava ihan asiallista palkkaakin. Tänne kirjoittelen lähinnä sen takia, että saisin muitakin näkökulmia asiaan. Myöskin jonkinlaista rohkaisua ehkä tässä haen. Mutta se joka tapauksessa on varmaa että maitotalous säilyy, mutta se maitotalouden laajennus on vakavan harkinnan alla.
Maavaarille ja muutamalle muulle kiitos ajattelemisen arvoisista kirjoituksista. Äiti on se rehu expertti joka resptin laatii. Tästä nykyisestä parsinavetasta sen verran että rehut jaetaan kottikärryillä ja ämpärillä. Kyllä siinä vanhemmilla kova jopi on, mutta aina kun töiltäni ehdin, niin olen heitä siellä auttamassa. He ovat vielä sen verran vanhakantaisia, että eivät missään tapauksessa huoli mitään automaatteja navettaan. Mutta molemmat tukevat tätä pihatto hanketta juuri tuon parsinavetan työllistävyyden vuoksi. He myöskin ovat sen verta terveitä ja vieläkin innokkaita hoitamaan eläimiä, että apua saa sieltä. Ennemminkin taitaisi vaikeuksia tulla, jos aitikään ei enää pääsisi navettaan.ymmärrettäväksi tuon tulon. Eli teillä tuotanto perustuu työpanokseen, jota on riittävästi omasta takaa. Mutta kun jäät yksin, tilanne on täysin toisenlainen: et todellakaan voi toimia noin. Nykyisellään sinun pitäisi palkata vähintään kaksi työntekijää avuksesi, ja tulot menisivät kaikki siihen. Toinen vaihtoehto on automatisoida nykyinen navetta nykyisessä laajuudessaan, mikäli rakennus sen sallii. Tällöin ehkä voisit hoitaa karjan yksin, mutta peltotyöt pitää ulkoistaa. Kolmas vaihtoehto on sitten uusi pihatto, johon kyllä sitten myös uppoaa rahaa. Robotti kyllä lienee liian kallis lypsäjä suunnittelemassasi kokoluokassa. Pihattovaihtoehdossakin kannattaisi laskea myös pienempi vaihtoehto 20-30 lehmää, siitä selviäisit ehkä juuri ja juuri yksin peltotyöt ulkoistaen. 50 lehmää vaatii sitten lisätyöntekijöitä oli robotti tai ei. Nämä pitää ottaa laskelmissa huomioon.
- lysäjä
Tämä tekee kirjoitti:
ymmärrettäväksi tuon tulon. Eli teillä tuotanto perustuu työpanokseen, jota on riittävästi omasta takaa. Mutta kun jäät yksin, tilanne on täysin toisenlainen: et todellakaan voi toimia noin. Nykyisellään sinun pitäisi palkata vähintään kaksi työntekijää avuksesi, ja tulot menisivät kaikki siihen. Toinen vaihtoehto on automatisoida nykyinen navetta nykyisessä laajuudessaan, mikäli rakennus sen sallii. Tällöin ehkä voisit hoitaa karjan yksin, mutta peltotyöt pitää ulkoistaa. Kolmas vaihtoehto on sitten uusi pihatto, johon kyllä sitten myös uppoaa rahaa. Robotti kyllä lienee liian kallis lypsäjä suunnittelemassasi kokoluokassa. Pihattovaihtoehdossakin kannattaisi laskea myös pienempi vaihtoehto 20-30 lehmää, siitä selviäisit ehkä juuri ja juuri yksin peltotyöt ulkoistaen. 50 lehmää vaatii sitten lisätyöntekijöitä oli robotti tai ei. Nämä pitää ottaa laskelmissa huomioon.
Aika laiskureita te nyky nuoret olette! Hoidan yksin 52 lypsävää ja 38 päätä nuorkarjaa parsinavetassa, enkä siihen apuja tarvitse.
- Kaada omaan
lysäjä kirjoitti:
Aika laiskureita te nyky nuoret olette! Hoidan yksin 52 lypsävää ja 38 päätä nuorkarjaa parsinavetassa, enkä siihen apuja tarvitse.
kuppiin vaan, hoidan 138 lehmää ja 180 joutilasta yksin, siinä ovenpielet ryskyy ja ikkunat helisee kun töitä tehdään..
- En sanoisi että
lysäjä kirjoitti:
Aika laiskureita te nyky nuoret olette! Hoidan yksin 52 lypsävää ja 38 päätä nuorkarjaa parsinavetassa, enkä siihen apuja tarvitse.
Laiskureita mutta kuten jos totesin niin olen ollut tuossa läntisessä naapurimaassa töissä navetassa jossa oli 70 lehmää parsinavetassa ja yksi henkilö hoiti koko roskan, siis navetan. Itsekin kokeillut sitä juuri siinä navetassa eikä se ollut mikään "paha rasti". Ottaen huomioon että se oli ensi kosketukseni lypsykarjaan aikanaan. Aamulla 6-11 ja sitten 15-18 jos ei ollut mitään erikoista eli normi 8 tunnin päivä. Ihmettelin suuresti kun totesin että "normi" täällä kotimaassa oli että 15-30 lehmää ja kahden henkilön työmaa.
- Aprilli meni jo
En sanoisi että kirjoitti:
Laiskureita mutta kuten jos totesin niin olen ollut tuossa läntisessä naapurimaassa töissä navetassa jossa oli 70 lehmää parsinavetassa ja yksi henkilö hoiti koko roskan, siis navetan. Itsekin kokeillut sitä juuri siinä navetassa eikä se ollut mikään "paha rasti". Ottaen huomioon että se oli ensi kosketukseni lypsykarjaan aikanaan. Aamulla 6-11 ja sitten 15-18 jos ei ollut mitään erikoista eli normi 8 tunnin päivä. Ihmettelin suuresti kun totesin että "normi" täällä kotimaassa oli että 15-30 lehmää ja kahden henkilön työmaa.
se on Huhtikuun ensimmäinen ja viimeinen päivä kun saa hassuttaa..
- Normityöaika
En sanoisi että kirjoitti:
Laiskureita mutta kuten jos totesin niin olen ollut tuossa läntisessä naapurimaassa töissä navetassa jossa oli 70 lehmää parsinavetassa ja yksi henkilö hoiti koko roskan, siis navetan. Itsekin kokeillut sitä juuri siinä navetassa eikä se ollut mikään "paha rasti". Ottaen huomioon että se oli ensi kosketukseni lypsykarjaan aikanaan. Aamulla 6-11 ja sitten 15-18 jos ei ollut mitään erikoista eli normi 8 tunnin päivä. Ihmettelin suuresti kun totesin että "normi" täällä kotimaassa oli että 15-30 lehmää ja kahden henkilön työmaa.
on 1650 tuntia vuodessa. Karjatilallisella työpäiviä on n. 340 vuodessa, joten normin mukaan työaikaa jää n. 5 h/pv. Työaikaan pitää laskea myös poikimiset, eläinlääkintä, siemennykset yms. epäsäännölliset navettatyöt. Samoin yrityksen yleiseen hoitoon kuluva aika pitää laskea työaikaan: esim. kirjanpito-, suunnittelu- ja korjaus- sekä kunnossapitoaika. Jos tilalla on muuta yritystoimintaa (pelto, metsä), niin niihinkin pitää varata tietty osa työajasta.
Joakinen varmaan käsittää, että normaalityöajan puitteissa kotieläinyrityksen pyörittäminen yksin on hyvin haasteellista. Säännöllisiin navettatöihin ei voi kerta kaikkiaan kulua kovin paljon aikaa, muuten urakka alkaa kusemaan. Jo toisen yrittäjän mukanaolo helpottaa urakkaa huomattavasti. - realististi
Normityöaika kirjoitti:
on 1650 tuntia vuodessa. Karjatilallisella työpäiviä on n. 340 vuodessa, joten normin mukaan työaikaa jää n. 5 h/pv. Työaikaan pitää laskea myös poikimiset, eläinlääkintä, siemennykset yms. epäsäännölliset navettatyöt. Samoin yrityksen yleiseen hoitoon kuluva aika pitää laskea työaikaan: esim. kirjanpito-, suunnittelu- ja korjaus- sekä kunnossapitoaika. Jos tilalla on muuta yritystoimintaa (pelto, metsä), niin niihinkin pitää varata tietty osa työajasta.
Joakinen varmaan käsittää, että normaalityöajan puitteissa kotieläinyrityksen pyörittäminen yksin on hyvin haasteellista. Säännöllisiin navettatöihin ei voi kerta kaikkiaan kulua kovin paljon aikaa, muuten urakka alkaa kusemaan. Jo toisen yrittäjän mukanaolo helpottaa urakkaa huomattavasti.3000 tuntia on lypsykarjatiloilla normaali työaika vuodessa!
- realististi
realististi kirjoitti:
3000 tuntia on lypsykarjatiloilla normaali työaika vuodessa!
per henkilö!
- Miksi??
realististi kirjoitti:
per henkilö!
karjatilallisen pitää tehdä tuplatyömäärä muihin ihmisiin verrattuna?
- naurattaa
Parempi kun etsit vastauksia esimerkiks heikura&leinon tai proagrin kanssa ja jos vihreetä valoo, niin seuraavaks pankkiin jutteleen.
Tällasilta palstoilta et saa kun paskaa niskaan oli asia mikä tahansa muu, paitsi pohjosten tukien oikeutus. Toisena tulee ne isot laajentajat. Ne yrittää järjestelmällisesti pelotella kaikki muut alalta pois, että sais oman selustan turvattua. Se on suarastaan säälittävää. Kaiken lisäks suurin osa kirjottajista taitaa olla samoja eri nimimerkkien takana. Tottakai muutamia asia kirjotuksia, mutta ne äkkiä hukkuu tähän paska tulvaan. Onneks ittellä ei enää mitää viljelyhommia. Edellis vuonna lähti viimeset elukat. Mutta empä ole peltoja vuakrannu enkä vuakraa, vaikka lähin iso laajentaja itki että tarvis ne meijän pellot ittelleen kun ei muuten kannata.- Itseajattelija
Perikato on taattu,jos menee uskomaan heikuroiden ja pooragrioiden utopioihin.
Eivät nuo unelmat toimi semisosialistisessa yhteiskunnassa.Tähän
soppaan kun lisätään alkiolainen "maajussille ei saa kertyä pääomaa"-ilmapiiri,siinä sitä onkin sitten nautittavaksi.
- Tuista juu...
"Tällasilta palstoilta et saa kun paskaa niskaan oli asia mikä tahansa muu, paitsi pohjosten tukien oikeutus."
Toi on niin totta... - Joo, pohjoinen
tuki paikallaan, sen takia sitä ei paljoa arvostella.
- Etelän ja pohjoisen
tukiero on vieläkin aivan liian pieni jotta se kohtelisi oikeudenmukaisesti pohjoisessa viljelijää, koska täällä on kasvukausi huomattavasti lyhyempi.
Kokonaistukimäärää tuskin voidaan lisätä, mutta jakosuhdetta tulisi korjata.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1077726
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?1085921- 835157
- 1394526
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan113210- 552957
- 582918
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102434- 612427
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562046