Kainuun kehyskuntiin (=periferia) on ollut jo kauan vaikeuksia saada pätevää ja kokenutta terveyskeskuslääkäriä vakituiseen tai pidenpiaikaiseen työsuhteeseen.
Esitän ongelmanratkaisuksi järjestelyn, missä hyötyy kuntayhtymä, köyhät kainuun kunnat, mutta ennen kaikkea verovelvolliset ja vanhukset.
Terveyskeskuslääkäri, jolla työkokemusta ja halukkuutta muuttaa pysyvästi kehyskuntiin sekä toimimaan siellä (aivan kuten vuosikymmeniä sitten) maksettaisiin työstä kunnon korvaus. Jotta lääkärin palkkaus olisi houkutteleva ja kannustava tulisi sen olla lähempänä 10.000 euroa kuin viittätuhatta kuukaudessa.
Samanaikaisesti kunnanjohtaja tehtävät ulkoistetaan keikkakunnanjohtajille. Tällöin saataisiin pieniin ja köyhiin kehyskuntiin yrityselämässä todellista kokemusta hankkineita osaajia, perinteisten kunnanelättivirkamiesten sijaan.
Keikkakunnanjohtajan kokemus ja pätevyysvaatimuksiin ehto, että yrityselämän johtajakokemusta oltava kainuun ulkopuolelta vähintään 15 vuotta. Tämä antaisi asioihin perspektiiviä, nykyisen ahtaan ja pikkusieluisen näkemyksen sijaan.
Vaikka palkkakulut hieman nousisi sekä kunnissa, että kuntayhtymässä, säästöt syntyisi jo yksistään järkiperäisemmistä päätöksistä kunnissa, että ambulanssi -ja taksirallista kuntayhtymässä.
Syrjäkuntien vanheneva väestö pääsisi jälleen rollaattorilla paikalliseen terveyskeskukseen, jossa vastaanottaisi iloinen ja hyvin motivoitunut vakituinen lääkäri.
Lopuksi on todettava, jos kepu on seuraavassa hallituksessa nykyiset kuntayhtymät, koulutuskuntayhtymät, sairaanhoitopiirit, erikoissairaanhoitopiirit jne,jne puretaan byrokraattisuuden, päällekkäisyyksien ja kustannustensa takia. Näin vaalitentissä pääministeri Kiviniemi antoi selvästi ymmärtää. Lisäksi pikkukuntia tullaan yhdistelemään, kun valtionavut minimoidaan valtionvelan takia. Tällöin kunnanjohtajia ja muita tyhjänaikaisia paperinpyörittäjiä jää tarpeettomaksi.
Todetaan nykyisen hallituksen kanta siitä, että tämänhetken viiden vuoden irtisanomiskielto tarpeettomille kunnaneläteille kuntaliitosten tapahduttua tullaan romuttamaan. Hyvinvointivaltio ei kestä kunnanelättien erityissuojaa, ei kestänyt Kreikassakaan.
Esitän ongelmanratkaisuksi järjestelyn, missä hyötyy kuntayhtymä, köyhät kainuun kunnat, mutta ennen kaikkea verovelvolliset ja vanhukset.
Terveyskeskuslääkäri, jolla työkokemusta ja halukkuutta muuttaa pysyvästi kehyskuntiin sekä toimimaan siellä (aivan kuten vuosikymmeniä sitten) maksettaisiin työstä kunnon korvaus. Jotta lääkärin palkkaus olisi houkutteleva ja kannustava tulisi sen olla lähempänä 10.000 euroa kuin viittätuhatta kuukaudessa.
Samanaikaisesti kunnanjohtaja tehtävät ulkoistetaan keikkakunnanjohtajille. Tällöin saataisiin pieniin ja köyhiin kehyskuntiin yrityselämässä todellista kokemusta hankkineita osaajia, perinteisten kunnanelättivirkamiesten sijaan.
Keikkakunnanjohtajan kokemus ja pätevyysvaatimuksiin ehto, että yrityselämän johtajakokemusta oltava kainuun ulkopuolelta vähintään 15 vuotta. Tämä antaisi asioihin perspektiiviä, nykyisen ahtaan ja pikkusieluisen näkemyksen sijaan.
Vaikka palkkakulut hieman nousisi sekä kunnissa, että kuntayhtymässä, säästöt syntyisi jo yksistään järkiperäisemmistä päätöksistä kunnissa, että ambulanssi -ja taksirallista kuntayhtymässä.
Syrjäkuntien vanheneva väestö pääsisi jälleen rollaattorilla paikalliseen terveyskeskukseen, jossa vastaanottaisi iloinen ja hyvin motivoitunut vakituinen lääkäri.
Lopuksi on todettava, jos kepu on seuraavassa hallituksessa nykyiset kuntayhtymät, koulutuskuntayhtymät, sairaanhoitopiirit, erikoissairaanhoitopiirit jne,jne puretaan byrokraattisuuden, päällekkäisyyksien ja kustannustensa takia. Näin vaalitentissä pääministeri Kiviniemi antoi selvästi ymmärtää. Lisäksi pikkukuntia tullaan yhdistelemään, kun valtionavut minimoidaan valtionvelan takia. Tällöin kunnanjohtajia ja muita tyhjänaikaisia paperinpyörittäjiä jää tarpeettomaksi.
Todetaan nykyisen hallituksen kanta siitä, että tämänhetken viiden vuoden irtisanomiskielto tarpeettomille kunnaneläteille kuntaliitosten tapahduttua tullaan romuttamaan. Hyvinvointivaltio ei kestä kunnanelättien erityissuojaa, ei kestänyt Kreikassakaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo, valitettavasti vain lain mukaan kunnassa pitää olla kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Lakia tuskin muutetaan, sen verran rakkaita nuo kunnanjohtajienkin virat on lakeja säätäville poliitikoille. Ja onhan kunnanjohtajalla vakavia johtovastuita esim. poikkeus- tai häiriötilanteissa.
Vanhat lait, jotka eivät vastaa tätä päivää tulee uudistaa. Onhan Kainuun kuntayhtymäkin väliaikainen eli kokeilu. Paltamossa on täystyöllisyyskokeilu. Sitä ovat käyneet mm. Helsingin kaupungin virkamiehet ihmettelemässä.
Todellinen vastuu kunnan päätöksistä on kunnanhallituksella ja- valtuustolla, jotka jäävät joka tapauksessa kuntiin. Kriisitilanteessa nykyäänkin kunnanjohtajan asemaan astuu koulutettu ja kokenut kriisijohtamisen ammattilainen muusta viranomaisesta.
Nyt voitaisiin tehdä valtakunnallinen kokeilu keikkakunnanjohtajasta vaikka Puolangan kunnassa. Ainakaan tilanne ei voisi huonommaksi mennä. valtionavut ovat yli 50% Puolangan vuosimenoista. Kertokaa miten käy kun valtio tulee leikkaamaan esim. 20% valtionavuista seuraavan hallituskauden aikana?
Juu, 40-luvulla viimeksi poikkeus- ja häiriötilanteiden johtovastuita käytettiin varmaan viimeksi.
Pikkukuntia yhteen vaan ripeästi ja johtajanvirkoja (kj., hj. ym.) sitä kautta vähemmäksi. Kun on isompi kunta, on johtajillakin jotain tekemistä. Nyt valtuusto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja hallituspäätöksiäkin on niin vähän, että hommat ovat turhan vähissä pikkukuntien johtajilla. Siksi kai ehtivät puuhastella omia juttujaan niin paljon kunnan ulkopuolella, kun ei ole riittävästi tekemistä viranhoidossa.
Voi voi pottupäätä; Nokian vesikriisissä muutama vuosi sitten oli kunnanjohtaja enemmän kuin tarpeen.
Kv ja hallitus johtamaan kriisissä. Sallikaa mun nauraa, hommahan muistuttaisi hetken perästä Ukrainan parlamenttia, jossa läski tummuu tasaisin väliajoin.
Kyllä kunnanjohtajat ihan tarpeen on. Äänestäjiä voisi vahtaa, varsinkin persujen äänestäjiä
Kainuussa johtajan mitat täyttää vain Kajaanin kaupunginjohtaja. Muut ovatkin enemmän tai vähemmän pelkkää lain tarkoittamaa täytettä eli kunnanelättejä. Puolangan tapaukselle nauraa ääneen muutkin, kuin kuntayhtymän johto.
Jos Nokian kaupunginjohtajan paikka olisi haettavana Tolosen lisäksi muiden paperit palautettaisiin kiitoskirjeen kera takaisin. Kainnuun pikkukuntiin on kerätty nk. kunnanjohtajia, jotka ei muualle kelpaa. Esimerkiksi Puolangalla tuli valituksi viimeisin tapaus sillä perusteella, ettei se kelpaa muualle ja niinollen ei tarvitse jatkuvasti valita uutta.
Jos Nokian kaupungin tapainen vesikriisi tapahtuisi jossain kehyskunnassa, lähtisi kunnanjohtaja äkkiä pitkäaikaiselle sairaslomalle. Kuinka he voivat johtaa kriisi, kun eivät voi johtaa kriitöntäkään tilaa?
Kunnanjohtaja voi olla tarpeen, mutta liuta muita johtajia muutaman tuhannen asukaan kunnassa on tuhlausta. Ei tarvitse mennä kauaksikaan historiassa, kun tilanne oli Suomessakin toisin kuin nyt ja asiat tulivat yhtälailla hoidetuiksi paljon pienemmällä johtajajoukolla. Suorittavaan portaaseen, kuten terveyskeskusten vuodeosastoille ja vanhainkoteihin, niitä toimia kaivataan, ei kunnantaloille!
Kepu pettää aina ja iankaikkisesti, amen.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/110865-uusi-piikki-keskustalle-”suomi-ei-tarvitse-lisaa-hallintoa”