olen yh-äiti ja minulla on pieni tytär. Hänen isänsä on kova ryyppäämään ja hänellä on jonkun verran velkaa. Kamala ajatella tälläistä, mutta mitä jos isä kuolee, periikö tyttäreni hänen velkansa?
kiitos mahdollisista vastauksista.
kiitos mahdollisista vastauksista.
Vastaukset 36
Vanhimmat
alaikäinen lapsi ei vastaa koskaan vanhempiensa veloista.
Mikäli pesän velat ovat varoja suuremmat on syytä ottaa huomioon perintökaaressa säädetty vastuu vainajan ja pesän velasta.
Perintökaaren 21 luvun 1 §:n mukaan, jollei kuolinpesän omaisuutta luovuteta kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, vastaa pesän osakas perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista.
Perunkirjoitus taas on lakisääteinen ja pakko suorittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta.
tämä nyt sekä alaikäisiä että täysi-ikäisiä perillisiä? KIITOS, jos vastaat. Eli voiko perinnön/velat jättää vastaanottamatta? Epäselvä kysymys, mutta varmaan ymmärtänet...
Toimeksiannon saatuaan uskotut miehet kutsuvat kaikki pesän osakkaat,
toissijaiset omaisuuden saajat, lesken ja erityisjälkisäädöksen saajan
perunkirjoitustilaisuuteen. Vajaavaltaisen osakkaan holhoojalle on
lähetettävä kutsu. Myös tavoittamattomissa olevalla osakkaalle häntä
edustamaan tulee kutsua uskottu mies, jonka tuomioistuin määrää.
Perunkirjoituksessa pesän ilmoittaja eli se joka on parhaiten pesän tilaan
perehtynyt ilmoittaa pesän varallisuuden ja omaisuuden sekä velvoitteet
uskotuille miehille. Tilaisuudessa hän kertoo parhaan tietonsa mukaan
mitä pesään kuuluu ja uskotut miehet kirjaavat kaiken ylös. Perukirjaan merkitään ilmoittajan vakuutus esittämiensä tietojen todenperäisyydestä.
Tämän perunkirjan mukaan sitten toimitaan. Jos pesä on velkaa täynnä, se haetaan konkursiin kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jolloin velkavastuuta ei synny.
Jos perintöön "ryhtyy" ottaa vastaan myös velat.
Huomioitakoon kuitenkin, että alaikäisellä on aina huotajan kuoltuakin kuitenkin huoltaja, jonka tahto ratkaisee paljon.
mette,itsellänikin asia on ajankohtainen.
Laki holhoustoimesta 34 §.
34 pykälässä säädetään, että jollei laissa toisin säädetä,
edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa
päämiehensä puolesta -- luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä
perintöosuuden.
Eli luopumisen voi tehdä holhousviranomaisen luvalla. Lupa voitaisiin
kaiketi saada, mikäli olisi ilmeistä, että testamentin
moiteoikeudenkäynnistä aiheutuisi päämiehelle merkittäviä kustannuksia
ja oikeudenkäynnin seurauksena testamentti katsottaisiin
pätemättömäksi tai jos esimerkiksi testamentti olisi ilmeisesti
väärennetty. Perinnöstä luopuminen tulisi kyseeseen kaiketi mikäli pesäosuuden arvo olisi negatiivinen tai nolla.
itse parikin perunkirjoitusta läpi käyneenä eli vainajan lapsena ja vainajan leskenä voin sanoa ettei kummassakaan tapauksessa vaikka velat olivat suuremmat kuin varat yksikään vainajien perillisistä perinnyt mitään velkoja, vainajat julistettiin perunkirjoituksessa henkilökohtaiseeb konkurssiin ja se siitä.....!!
Kyllä lapset perii jos ottaa perinnön vastaan. Perintöönhän kuuluu myös velat.
Vainajan velat leski perii vain siinä tapauksessa ,että velat ovat yhteisesti otettuja ja molempien nimillä mutta vainajan henkilökohtaisia velkoja ei peri sen enenpää leski kuin lapsetkaan !
Vainajan henkilökohtaiset velat maksetaan vainajan varoista kuolipesästä kunhan kuolinpesä on ensin ositettu eli ns. vainajan varallisuus erotettu yhteisestä varallisuudesta jos kysymyksessä avioliitossa elänyt vainaja ja avioehtoa ei ole tehty silloin varallisuus jaetaan lesken ja lapsien kesken ja vainajan osuudesta maksetaan sitten ne velat ainoastaan hautajaiskulut jäävät lesken hoidettaviksi!
Vainajan velka
Perillisen vastuu.
Perilliset eivät vastaa vainajan veloista. Se edellyttää perillisiltä kuitenkin, että he
* huolehtivat perunkirjoituksesta. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varojen ja velkojen suhde.
* pesän ollessa ylivelkainen huolehtivat pesän hakemisesta konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
* ennen perinnönjakoa huolehtivat siitä, että kaikki vainajan velat on tulleet maksettuiksi.
Nk. nollapesä.
Varattomassakin pesässä on tehtävä perunkirjoitus. Jos pesässä ei ole enempää varoja kuin se, joka tarvitaan kohtuullisiin hautajais- ja perunkirjoituskustannuksiin, velkavastuusäännöksiä ei sovelleta, ts. pesää ei mahdollisesta ylivelkaisuudesta huolimatta tarvitse hakea konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon.
asiassa on toimittu niin kuin silloin tuleekin, kun velkoja ei haluta omalle kontolle!!!!
Jos kuolinpesää ei hae asianmukaisesti konkkaan, perii velat...
Automaattisesti negatiivinen saldo ei hae itseään konkurssiin, muista se!
jota edellinen ei tiennyt...
Toivottavasti nyt menee läpi...
Näin se todella on.
Olen ymmärtänyt, että lapsi ei voi periä kummankaan vanhempansa velkoja. Eli jos toinen vanhemmista kuolee velkaisena, niin ensin velkoja lyhennetään vainajan kuolinpesästä. Ainoa rahallinen menetys lapselle on siis oman perintöosansa menttäminen jos vainajan koko omaisuus kuluu velkojen maksuun. Jos velat eivät kuittaannu, niin velkoja katsoo ne joko menetetyksi tai valtio maksaa puuttuvan summan.
lainsäädäntö on muuttunut. nykyään edes täysi-ikäinen lapsi ei peri vanhempansa velkoja.
velat tosiaan vähennetään omaisuudesta ja lapsi menettää vain perintönsä, mutta ei saa velkoja maksettavakseen.
Voi periä taipumuksen velkaantua
tai ryypätä muttei velkoja.
Kun vanha ukko kuolee niin silloin katsotaan
paljonko hänellä on varoja, vähennetään velat
niistä ja ellei varat riitä niin haudataan
persaukisena ja kuolinpesästä ei sitten
vain riitä enää mitään perillisille.
Lapsi perii sekä velat että varat. Serkkuni mietti kans samanlaisia asioita, mutta kuolikin itse ensin. Juoppo ukko vähän myöhemmin. Heiltä jäi kyllä suuri omaisuus jonka pienet lapset mielellään ottivat vastaan.
Itse jouduin kieltäytymään "perinnöstä" kun se oli pelkkää velkaa. Eli, jos kuolema kohtaa, lapsi perii kyllä velatkin, mutta perinnöstä pitää kieltäytyä, sitä ei saa ottaa vastaan.
Huolestua asiasta ei kannata etukäteen.
En perinyt velkoja,mutten muutakaan,jollei muistoesineitä lasketa(valokuvia,koriste-esineitä jne.)Olen aikuinen,eli ei voi siis koskea myöskään alaikäistä.
näin. Perunkirjassa erotellaan velat varoista.
Jos jäljelle jää pelkää velkaa, on asialle kuitenkin jotain tehtävissä.
ei enää nyky lainsäädännön mukaan peri kukaan, muu, kuin velallinen itse. nämä tietenkin siis vähennetään kyseisen ihmisen omaisuudesta. jos ei mitään jää jäljelle tai jää vain velkoja, lapsi ei peri mitään.
tässä yhteydessä muistuttaisin siitä, että lapsella, jonka isä ei ole tunnustanut lastaan, ei ole perimäoikeutta isäänsä, vaikka se olisikin tiedossa. jos tunnustus puuttuu (siis aviopareillahan tunnustus hoituu automaattisesti), ei ole oikeuksia periä.
leski -ei äitimme
otti velan vastatakseen
muuten omaisuus olisi mennyt myyntiin suurempien velkojen kattamiseen
emme joutuneet maksamaan velkoja
onni onnettomuudessa
isoäiti kuoli vasta poikansa
perimisasioiden selvittelyn jälkeen
ja saimme perinnön
jota isä/tuleva leski ei ehtinyt kumota kurkkuunsa
-suorii sanoja-
mutta tapauksessanne oli siis omaisuutta, joka olisi muuten mennyt velkoihin. jos jollain on velkaa, mutta ei omaisuutta, kukaan ei peri velkaa!
vainajan omaisuudesta/perinnöstä siis vähennetään velat. sen jälkeen jäljelle jäävä omaisuus menee perillisille. jos jäljelle jää vain velkaa, tämä ei jää kenenkään perillisen maksettavaksi.
muistaakseni lainsaadäntö on ennen ollut toinen ja lapsetkin ovat saaneet vanhempiensa velkoja hoidettavakseen. nykyään ei kuitenkaan ole niin.
isyys voidaan selvittää kuolemankin jälkeen,siis ihan meillä suomessa.
.. liittyen siis siihen, periikö alaikäinen lapsi isänsä tai ylipäätään biologisen vanhempana velat... tai periikö omaisuuden...
Tuolla oli jo vastaus lakitekstinä. Kirjoitan maallikkotekstiä.
Olen eronnut lasteni isästä, avoliitto, jossa lasten isä tunnusti isyytensä eli lapsi on isänsä rintaperillinen.
Avoeron jälkeen minulla oli uusi suhde ja lasten isällä myös uusi, lapseton avoliitto.
Kun lasteni biologinen isä kuoli, perukirjoitusten järjestäminen oli minun vastuullani, koska lapset olivat alaikäisiä. JOS lapset tai toinen lapsista olisi ollut täysi-ikäinen, olisi vastuu perunkirjoituksista siirtynyt hänelle.
Asuimme eri paikkakunnilla, joten otin yhteyttä oman paikkakuntani kunnalliseen lakimieheen, löytyy kunnantalosta.. viraston virallista nimeä en nyt muista ...
Yhteydenotto ja asioiden liikkelle laittaminen on aloitettava varsin pian, tuolla joku sanoi sen kuukausimäärän.
JOS PERUNKIRJOITUSTEN HOITOA EI ALOITETA AJOISSA, ALAIKÄSEN LAPSEN HUOLTAJA JOUTUU VASTUUSEEN = "PERII" LAPSEN BIOLOGISEN VANHEMMAN VELAT !!!!
Lapsi ei siis koskaan joudu vastuuseen vanhempiensa veloista, mutta lapsen huoltaja joutuu!
Onneksi minulle ilmoitettiin heti lasteni isän kuolemasta. Jos kukaan ei olisi kertonut, en tiedä milloin viranomaisteitse olisi tieto tullut ja mitä sitten olisi tehty....
Tässäkin tapauksessa lasteni isällä oli vain ja ainoastaan velkaa, ja PALJON! ja kaikki velkojat jäivät nuolemaan näppejään.
Asioiden hoito ei siis kuulunut edes avopuolisolle, vaan minulle, koska meillä oli yhteisiä biologisia lapsia.
JOS hänellä olisi ollut omaisuutta, olisi lapset perineet sen. En minä, vaan lapset. Ja minä olisin alaikäisten huoltajana ollut vastuussa sen omaisuuden säilymisestä ja hoidosta siihen asti, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ja saavat sen omaisuuden käyttöönsä.
Näin esim. hankivakuutusrahojen kanssa.
velat olisi siis langenneet minun harteille, ellei asiaa =perunkirjoitusta olisi hoidettu ajoissa.
Meillä se sitten asioiden helpottamisen vuoksi hoidettiin lasten isän kotipaikkakunalla, jonne jouduin matkustamaan - muutenkin tiukassa taloudellisessa tilanteessa.
Lasten isän kuoleman jälkeen lapsi saa perhe-eläkettä, joka on veronalainen tulo ja vaikuttaa mm. asumistukeen.
kun Sinusta henki lähtisi, velat jäisivät, LAPSILLE.
Tuossa tuli paljon uuttakin asiaa, kannattaa siis valvoa kuka kulloinkin kuolee, ettei tule yllätyksiä.
et olisi ollut vastuussa veloista.Jos kerran perittävää ei ollut.Tottakai tieto kuolemasta tulee heti,laki velvoittaa ilmoituksen rintaperillisille ja sinä huoltajana tietty sait tiedon.
On tässä eräskin perunkirjoitus selvitelty,mutten aiemmin oo törmännyt tilanteeseen,että ex joutuisi siihen,vaikka yhteisiä lapsia?
Perunkirjoituksia hoitaessani minä kyllä oikeinkin selvästi ymmärsin sen asian näin, että ELLEI asiaa olisi hoidettu ajoissa, eivät alaikäiset lapset olisi isänsä veloista joutuneeet vastuuseen, vaan MINÄ; lasten huoltaja. Siksi, että minulla on velvollisuus hoitaa se asia ajoissa.
Hänellä oli jonkin verran omaisuutta, mutta ei niin paljoa, että se olisi kattanut yhtään mitään. Rahaa hänellä ei ollut ollenkaan, tilikin oli ylitetty :(
Vastuu vainajan pesän selvityksestä on perikunnalla = perillisillä ja tässä tapauksessa perimysjärjestyksessä olivat hänen alaikäiset lapsensa, joiden huoltaja minä olin/olen ja näin ollen näiden asioiden hoitaminen ja vastuu on minulla.
Velkojina oli ihan viranomaistahoja, esim. pankki (lainoja, tilin ylitys) ja yksityshenkilöt. Lisäksi oli myös maksamattomia ja ulosmittauksessa olevat elatusmaksut (näille meidän lapsille, joiden huoltaja siis olen/olin). Niistä myöhemmin...
Kuolinpesä oli siis miinumerkkinen.
Lasteni isä oli kyllä avoliitossa, mutta heillä ei ollut yhteisiä lapsia, eikä huoltajuussopimusta eikä testamenttia. Näin ollen asia lankesi minun, avo-exän, harteille juuri sen takia, että oli ne yhteiset lapset, joiden isyyden hän aikoinaan todisti...'
En tiedä miten olisin paperiasiat hoitanut kasaan, onneksi avovaimo auttoi siinä. Kiitokset hänelle.
Koska kuolinpesällä ei ollut niin paljon varoja, että niillä olisi saatu kuitattua edes ensimmäistäkään velkaa, vastuu siitä OLISI siirtynyt minulle ELLEI asiaa olisi hoidettu ajoissa.
Oma lukunsa oli sitten lasteni isän muut sukulaiset, lasteni isovanhemmat etenkin. Heidän mielestään ryhdyin hoitamaan asioita liian aikaisin ja olin siis rahanahneena kärkkymässä perittävää ja RAHAAAAA itselleni !!!????!!! En tiedä mikä olisi ollut oikea ajankohta hoitaa tämä asia.
Uutisen kuolemasta sain näiltä sukulaisilta, en viranomaisilta.
Niin, ne ulosmittauksessa olevat elatusmaksuvelat.. nekin listattiin velkojien piiitkään luetteloon. Kunta ei saanut mitään. kun ei ollut kuolinpesässä mistä ottaa. Lisäksi hän oli sen erotuksen verran velkaa minulle elatusmaksuja.
Ulosmittauksessa elatusmaksuvelka on ensisijainen ja vain verovelka ohittaa sen. Hänellä oli niitä ulosmitattuna ja jäi vielä perunkirjoihinkin merkittäväksi.
JOS kuolinpesällä olisi ollut varoja, ne olisi tietysti olleet lapsille kuuluvaa perintöä/omaisuutta. Niistä OLISI sitten kuulunut maksaa mm. elatusapuvelka kunnalle sekä minulle kuuluva velka elastumaksun ja -avun erotuksesta! Se olisi siis ollut juuri lapsilta pois !
Lasten isän avovaimo olisi kyllä hoitanut perunkirjoitukset, ja auttoikin siinä. Mutta kun lain mukaan se juttu kuului minulle näiden lasten takia. Isovanhemmathan eivät auttaneet ollenkaan, päinvastoin!!! sain paskaa silmilleni niin paljon, että välit on nyt minun taholtani sinne poikki finito.
Perunkirjaan kuluiksi tuli myös hautajaiskulut, isovanhemmat hoiti ne, ei avovaimo. Että semmonen suku siellä.. ja ostettiinkin kallis arkku ja iso ja kallis kivi. En ymmärrä miksi näin, kun ei heillä kellään siihen varaa olisi ollut.
Miten lasteni käy jos minä kuolen tms.. Kuka on vastuussa yms. Ei huolta. Toinen on jo täysi-ikäinen. Minulla on avomies ja suku, joka hoitaa nämä asiat nopeasti ja napakasti.Lisäksi minulla ei ole velkaa !
Täällä on vastauksia ja intoksia.
Jos asia huolettaa sinua, ota yhteys oman kuntasi lakimiehiin. Jokaisessa kunnassa semmonen on, tai sitten sen kunnan asioista vastaa naapurikaupungin virkamies.
En muista vieläkään sen instanssin virallista nimeä, mutta soita kunnan/kaupungintalon vaihteeseen tai etsi puhelinluettelosta. Löytyy sieltä.
Soittamalla ja kysymällä (maksuton palvelu) saat ihan oikeaa tietoa asiastasi.
siinähän se tulikin,otsikossa.
Täältä ei tosiaan kannata ohjeita ottaa,vakavasti siis.Sorry vaan.
Oma ex-avopuolisoni kuoli. Olimme avoeronneet muutama vuosi aiemmin. Lapsia 2 ala-ikäistä.
Kun lasten isä (siis jo kuollut) OLISI perinyt kaukaiselta sukulaiseltaan rahaa, lapseni olisivat normaalisti saaneet tuon summan puoliksi. Mutta. Isä jäi mm. sosiaalivirastolle velkaa maksamattomista elatusmaksuista (siis yhteisten lastemme) ja näin ollen lapset jäivät tämän isänsä sukulaisen perintöä vaille.
Irvokasta sinänsä.
Voinko kieltäytya perunkirjoituksen laatimisesta?
Äitini puoliveli on menehtynyt ja tunnistettu ruuminavauksessa..minulle tuli tieto Tukholmaan 4.5 kuukauden jälkeen kuolemantapauksesta.Sosiaalityöntekijän mukaan olen ainoa omainen (??) ja nyt täytyisi tehdä perunkirjoitus.Minulla ei ole kys henkillön kanssa ollut minkäänlaista kontaktia hänen eläessään..ja todennäköisesti hänellä ei ole omaissutta vain velkoja,Voinko kieltätya?
Et voi kieltäytyä, se täytyy antaa määrättyyn päivään mennessä, muutoin vainajan velat tulevat sinulle maksettaviksi.
Mutta.. annettuun päivään voi anoa lykkäystä, ja asianajotoimistoista voit kysellä henkilöä hoitamaan koko ruljanssin puolestasi.
Minun biologinen isäni kun kuoli, hänen asuinpaikan oikeusaputoimisto hoiti perunkirjoitukset, koska minulla ei ollut mitään tekemistä ihmisen kanssa.. Olisi ollut outoa lähteä vieraalle paikkakunnalle hoitamaan oudon ihmisen asioita?!
Silloin kerrottiin etten ole velvollinen hoitamaan isäni mahdollisia velkoja, kunhan perunkirjoitus toimitetaan annetussa ajassa.
Mikä mahtaa olla status nykypäivänä.
Kuvitellaan että vanhemmat kuolevat auto-onnettomuudessa ja heillä on sanotaan vaikka sata tuhatta velkaa. Periikö alaikäinen lapsi/lapset velan?
Periytyvätkö velat vanhemmilta lapsille heidän kuolemansa jälkeen?
http://www.kysy.fi/kysymys/periytyvatko-velat-vanhemmilta-lapsille-heidan-kuolemansa-jalkeen
Kuolinpesä: Vainajan ja kuolinpesän velat
http://www.laki24.fi/pepe-kuolinpesavelat-vainajavelka.html
Perintökaari
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perinnöstä vähennetään aina ensin kuolinpesän velat, sen jälkeen vasta jäämistö jaetaan... valitettavasti, muut ottaa aina ensin ja läheiset saa mitä jää..
n,mc,k cx