Mikä sai sinut ajattelemaan ja kyseenalaistamaan heteroutesi? Tahtoisin kuulla mielipiteitänne...sillä olen jo vuosia soutanut ja huovannut ja välillä ollut ihan pysähdyksissä..
Olen rakastunut naiseen. Mutta hän on hetero. Hyväksyn sen, siitä ei tule mitään.
En käsitä, miksi heteronaiset niin innolla kuolaavat namupoikien perään...ovathan he söpöjä, mutta minä en syty heistä ollenkaan.
Saatan pitää siitä, kun mies koskettaa..se on hetkellinen seikkailu..mutta pidemmälle en halua seksiä harrastaa, koska nimenomaan miehen sukupuolielin saa minut lähestulkoon oksentamaan!
Vain ajatus, että mies pitää minua kauniina ja muutenkin, saattaa johtaa hetkelliseen hyväilemiseen..se on fantasia.
Mutta suhteeseen miehen kanssa? EI! Koska en halua nähdä enää miehiä, jotka ovat saaneet koskettaa minua..ja mikä pahinta, he haluavat seurustelua, joka johtaa liialliseen peniksen näkemiseen. Karmivaa.
Nainen..mystinen, kaunis,läheinen..haaveilen sellaisesta. Rakkaus on sielujen yhteys, enkä voi kokea vastaavaa miehen kanssa..tosi nyt rakastan vaikka isääni ja veljiäni, mutta se on eri asia. Ystävääkin voi rakastaa..mutta että viettäisi loppuelämänsä jonkun miehen kanssa..ei vain sovi minulle..luulen niin.
Onko täällä muita kohtalotovereita? Haluaisin löytää jonkinlaista suuntaa elämälleni..ja toisten omat kokemukset ja ajatukset..ne voisivat antaa suuntaa edes vähäsen.
Olen rakastunut naiseen. Mutta hän on hetero. Hyväksyn sen, siitä ei tule mitään.
En käsitä, miksi heteronaiset niin innolla kuolaavat namupoikien perään...ovathan he söpöjä, mutta minä en syty heistä ollenkaan.
Saatan pitää siitä, kun mies koskettaa..se on hetkellinen seikkailu..mutta pidemmälle en halua seksiä harrastaa, koska nimenomaan miehen sukupuolielin saa minut lähestulkoon oksentamaan!
Vain ajatus, että mies pitää minua kauniina ja muutenkin, saattaa johtaa hetkelliseen hyväilemiseen..se on fantasia.
Mutta suhteeseen miehen kanssa? EI! Koska en halua nähdä enää miehiä, jotka ovat saaneet koskettaa minua..ja mikä pahinta, he haluavat seurustelua, joka johtaa liialliseen peniksen näkemiseen. Karmivaa.
Nainen..mystinen, kaunis,läheinen..haaveilen sellaisesta. Rakkaus on sielujen yhteys, enkä voi kokea vastaavaa miehen kanssa..tosi nyt rakastan vaikka isääni ja veljiäni, mutta se on eri asia. Ystävääkin voi rakastaa..mutta että viettäisi loppuelämänsä jonkun miehen kanssa..ei vain sovi minulle..luulen niin.
Onko täällä muita kohtalotovereita? Haluaisin löytää jonkinlaista suuntaa elämälleni..ja toisten omat kokemukset ja ajatukset..ne voisivat antaa suuntaa edes vähäsen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Miltä kannalta tahdot sitä heterouden kyseenalaistamista käsiteltävän?
Ymmärsin, että sinä et ole hetero, vaan lesbo, ja aiot myös lesbona elää. Joten sinulle se ei ole ongelma. Ymmärsinkö oikein?
Onko se ongelma siinä, että toivoisit tietoa siitä, voiko tuo rakastamasi heteronainen jotenkin kyseenalaistaa oman heteroseksuaalisuutensa? Siitäkö toivoisit kommentteja?
Olen itse ollut heteronainen aina. Mutta, sitten aloin tuntea vetoa myös naisia kohtaan. En mitenkään kyseenalaistanut seksuaalisuuttani. Siinä vain kävi niin.
Eikö teidän pieniin päihin millään mene, hetero ei muutu lesboksi! Te olette BI seksuaaleja!!!!
no sitten varmaan suurin osa lesboista on bissejä. minäkin sekoilin nuorena poikien kanssa, mutta en ole bi-seksuaali vaan lesbo. monet lesbot ovat olleet suhteessakin miehen kanssa. eiköhän jokainen itse tiedä, mikä on. ei sitä kukaan ulkopuolinen voi sanoa.
Ottaas nyt ihan iisisti vaan. Miksi haluat lyödä leiman ihmiseen, jota et edes tunne? Eikö jokaisen identiteetti ripu ihan vain ja ainoastaan siitä, miksi ihminen itsensä kokee? Jokaisella on lupa olla juuri sellainen kuin haluaa ja tuntee. Ei ole ulkopuolisten asia kategorisoida. Hyvin harva tuntemistani lesboista itse asiassa on lapsesta asti tiennyt olevansa juuri lesbo eivätkä esim. bisse. On olemassa heteronaisia, jotka ovat ihastuneet naiseen. On olemassa heteromiehiä jotka ovat ihastuneet mieheen. Asiat eivät ole kiveen hakattuja.
Itse esimerkiksi olen ihan täysin lesbo - minun vain piti nuorempana tutustua miehiin huomatakseni etteivät he ole se mun juttu. Seksuaali-identiteetti muuttuu ja saa muuttua läpi elämän. On mielenahtautta sulloa itsensä ja toiset johonkin laatikkoon vain sullomisen takia ja olla sitten päästämättä heitä sieltä koskaan pois.
..mutta en malta olla lisäämättä, että seksuaalinen suuntaus voi olla erittäin syvällä ihmisessä ja ympäröivä yhteiskunta, arvot ja opetukset olettavat kaikkien olevan heteroita, joten joku, vähemmällä tahdonvoimalla varustettu ihminen, voi pitkäänkin pitää todellisen suuntauksensa salassa jopa itseltään ja elää näennäisen heteroseksuaalina elämäänsä.
Jotkut elävät näin läpi koko elämänsä. Luulen.
Ei ole mitenkään harvinaista, että jotkut vanhat naiset uskoutuvat, etteivät olisi eläneet elämäänsä lapsikatraan ja miehen kanssa, jos aika olisi ollut erilainen.
Mutta toiset taas ikääntyessään ja löytäessään itsestään enemmän voimavaroja elää todellisena itsenään, nousee myös alitajunnasta oikea ja todellinen seksuaalinen suuntaus.
Tältä pohjalta hetero voi muuttua lesboksi. Tai oikeastaan se näyttää siltä, mutta todellisuudessa henkilö on ollut aina lesbo.
..noita seksikokeiluja miesten kanssa ei oteta lukuun. Niitähän on ollut melkein jokaisella. Se tavallaan kuuluu nuoruuteen, kasvamiseen omaksi itsekseen.
Hetero voi kokeilla homoseksiä, homo voi kokeilla heteroseksiä, bi voi kokeilla kumpaakin... sano siinä nyt sitten mikä on puuroa, mikä velliä ja mikä maissihiutaleita. Uskoisin kyllä että jokaiselle jossain vaiheessa sitten aukenee, mikä vaihtoehto on se itselle oikea. Siinä olen kyllä Jenniferin kanssa samaa mieltä, että ihminen ei voi muuttaa todellista luontoaan. Jossain vaiheessa totuuteen törmää, vaikka olisi aluksi pahastikin eksyksissä tai jopa välttelisi oikeaa vaihtoehtoa.
Ei muutu hetero lesboksi, lesbo heteroksi, eikä nainen mieheksi yrittämälläkään...
Tarkennus, nisäkkäistä 70% on biseksuaaleja loput homoja/heteroita.
Se ettet tunne lesboa joka ei ole kokeillut miehen kanssa ei näinollen ole mikään ihme.
Sen verran vähän meitä on :)
Myönnä vaan rehellisesti itsellesi: Olen bi, joka on päättänyt olla lesbo.
Mitä pahaa sen myöntämisessä on? Vai etkö halua tulla missään tapauksessa leimatuksi bisseksi?
Se että valtaosa ihmisistä on enemmän tai vähemmän biseksuaalisia ei tarkoita että kaikki olisivat yhtäläisen biseksuaalisia. On olemassa heterovoittoisia biseksuaaleja (jotka eivät välttämättä edes koskaan kokeile oman sukupuolen kanssa) tasapuolisia biseksuaaleja, joille sukupuoli on sivuseikka, ja homovoittoisia biseksuaaleja. Itse katson kuuluvani jälkimmäiseen ryhmään, koska tunnen jonkinasteista vetoa miehiinkin, mutta en usko että koskaan pystyisin pidempiaikaiseen parisuhteeseen miehen kanssa. Jos tässä mitään valintaa olen tehnyt, niin sen etten edes yritä esittää "normaalia" muiden mieliksi, kun voin jo aika varmasti aavistaa ettei se tyydyttäisi kuin juuri noita ulkopuolisia.
olin nuorena miesten kanssa vain, koska muutkin olivat, enkä paremmasta tiennyt. koskaan en tuntenut heitä kohtaan muuta kuin ystävyyttä korkeintaan. luulen että monilla on ollut sama tilanne, ennenkuin ovat löytäneet oman seksuaalisuutensa. se ei tee heistä bisseä.
..on moni nuorena näpistänyt kaupastakin, eikä hänestä ole ammattivarasta tullut.
Mikä ihmeen tarve, sinulla on vääntää toisten ihmisten elämää johonkin muottiin..??
Riittää että tietäisit edes omasi..;)
Kirjoituksestasi päätellen olet pahasti hukassa itsesi kanssa..
Toki se joka koira älähtää, kun lätkit sitä kalikalla päähän..:(
Koirana purisin..;)
..tulipas kovanpuoleinen teksti minulta.
Erehdyin kiireessä luulemaan sinua joksikin muuksi.
Mutta kuitenkin haluan sanoa sinulle, ettei saa leimailla ketään liian ankarin perustein. Oma ankaruus itseään ja muita kohtaan kostautuu jossain vaiheessa.
En minä mistään koirasta ole puhunut.
Ei tulisi mieleenkään verrata koiraa ja ihmistä keskenään, saatikka lyödä jompaa kumpaa kalikalla päähän.
Sinun haluista en tiedä, mutta jos tunnet tarvetta lyödä koiria/ihmisiä kalikalla päähän. Niin sinulle voi todella terapiaa suositella.
..sinä äkäinen tapaus..;D
..ja fantasioit kauniisti naisesta.
Puuttuuko sinulta kuitenkin kokemus naisen kanssa olemisesta ja seurustelemisesta?
Olet rakastunut naiseen. Se on ok.
Mutta tuo suuri vastenmielisyytesi meihen sukuelimiä kohtaan ja niiden näkemisen oksettavuus vaatisi mielestäni terapiaan hakeutumista.
Terapeutti on neutraali henkilö ja auttaa sinua tavoittamaan sisäistä tunnemaailmaasi ja selkeyttämään ja helpottamaan tulevaa. Terapia on muutenkin erittäin hyvä vaihtoehto silloin, kun tarvitsemme tukea ja kun omat voimavaramme ovat hukassa.
Terapiassa ei siis neuvota, että sinun kannattaa suuntautua mieheen tai naiseen. Terapiassa löydät lähinnä itsesi ja itsestäsi oikeimmat vastaukset omaan elämääsi. Näin uskon.
No..kun sitä minä olen lähinnä miettinyt, että onko jokin oikeasti vialla suhtautumisessani miehen genitaaleihin. Ei nyt sinänsä pelkkä näkeminen..varsinkaan perheenjäsenellä..mutta jos on vaara, että kyseisen peniksen omaava henkilö haluaa kokeilla sitä minuun niin...yööööööh....*itkettää*
Minua ahdistaa miehet suunnattomasti..en tiedä miksi. Ei hajuakaan. Voin olla johonkin mieheen hyvinkin kiintynyt..mutta vain ystäväpohjalla. Ja aina he haluavat kumminkin enemmän..ja se ahdistaa minua. Tylyille pervoille on helppo haistattaa pitkät, mutta rakkaat ystävämiehet..En voi sanoa heille päin naamaa että sori, olet ällöttävä. Tai pikemminkin alakertasi on..
Niin..minun siis sinusta pitäisi hakeutua terapiaan. Olen kysynyt esim. äidiltäni, että onko syytä hakeutua hoitoon..mutta hänestä tämä vaan "kuuluu siihen hakemiseen, nuoruuteen.."
Paskat. En tunne ystävä/lähipiiristäni ketään, jolla olisi sama ongelma. Minusta tässä on jotain vähän outoa.
Olen kertakaikkiaan hukassa..näin on.
Voin rakastua naiseen ja häntä haluaisin olla lähellä..se tuntuu jotenkin..paremmalta. Kotoisammalta. En tiedä miksi..tunteeni ovat täysin sekaisin. En osaa enää tulkita niitä näissä asioissa.
Olen siis pariin otteeseen joskus harrastanut seksiä miehen kanssa. Ne olivat juuri sellaisia kertoja, että no niin, mennääns sitten niin onpahan pois päiväjärjestyksestä..jälkeenpäin ei ole kaduttanut. Se on vain elämää. Mutta samoja tyyppejä en halua enää nähdä. En vain siedä heidän läsnäoloaan. Se on niin teennäistä..
Voi...miten pääsisin ulos tästä solmusta.
Ei voi olla totta terapiaan? Miksi ihmeessä? Mitä väliä sillä on, jos miehen sukuelimet oksettaa?
Sinähän se olet varsinainen "ammattineuvoja".
Jos ihmiset menisivät terapiaa sen takia että jokin asia heitä "oksettaa", ei terapeutteja riittäisi sairauksia hoitamaan, kun heitä on nytkin liian vähän (lehtien mukaan).
Eiköhän tuon asian kanssa pysty ihan hyvin elämään, kuten monen muukin "oksettavan" asian kanssa.
...olevan noin viisas, niin kertoisitko, miksi on parempi jatkaa oksentelua kuin yrittää päästä irti siitä? Onko terapia suurikin synti, jotain kaameampaa kuin kesto-oksennus?
..itse mahdollisesti terapeutteja?
Tyypillinen, vanha suomalainen asenne. Hakataan muija henkihieveriin, juodaan viinaa ja käyttäydytään sikamaisesti, mutta terapiaan ei mennä. Eihän mussa mittään vikkaa oo..;)
Kyseiseen oksetukseen meistä kukaan ei osaa antaa hyvää neuvoa. Asia todellakin syntyy ihmisessä syvemmältä ja terapeutit ovat sitä varten erikoiskoulutettuja.
Katsos kysymys ei ole nyt ihan tavallisesta oksetuksesta...! Jos sipuli yököttää jotakin henkilöä, en neuvo häntä kääntymään terapeutin.
Jatkoa sinulle ja jossain vaiheessa mahdollisesti laajenevaan näkökenttääsi..;)
minullakaan ole mitään terapiaa vastaan, itsekin olen sitä tarvinnut, tosin en sen vuoksi, että miesten sukuelimet oksettavat. minusta se on ihan normaalia, jos ei ole kiinnostunut miehistä seksuaalisesti.
..moni käyttää sanontaa, että asiat oksettaa ja se onkin normaalia.
Jotenkin tämän aloituksen tekijän viesti on vakavammin otettava. Näin asian tulkitsin.
selvitystyötä tuolle mielesipäällä olevalle asialle siis aiot tehdä, jos sinusta tuntuu "miten pääsisin ulos tästä solmusta".
Olipa se sitten terapiaa tai torapiaa! Meitä toistemme elämien asioiden vähättelijöitä ja paisuttelijoita täältä kyllä löytyy.
Jos joku mietityttää, asia kannattaa selvittää;
itsekseen, selvitysapulaisten kanssa, tai voi asiat selvitä aikaa e. elämää myöten ikäänkuin itsekseen. Voi olla ettei sitä kaiken alkua ja juurta muista, muistamansa torjuu tietoisuudestaan,,,. Tai on vaan myrkynvihreälima-yök -asioita, ihan luonnostaan.
ja höpö sinua :) Miksi pelkäisin?
Ja mistä sinä tuo hakkaamisen vedit? Onko sinulla sellaisia taipumuksi? Jos näin on, ymmärrän kyllä sinun terapia hakuisuuden. Mutta se että suosittelet sitä ilman sen kumenpaa tietämystä, en ymmärrä. Ei terapeutit mitään huhaa hoitajia ole, vaan ammattilaisia, jotka yrittävät auttaa niitä joilla on todellinen tarve terapiaan.
Se että miehensukuelimet aiheuttavat pahoinvointia ei ole syy hakeutua hoitoon.
Vain pistäisitkö kaikki lesbot ja homot hoitoon, kun he eivät missään tilanteessa halua edes ajatella vastakkaisen sukupuolen genitaalialueita.
Mitä tulee minun näkökentään sen on ihan normaali,
ainakin silmälääkärin mukaan :)
..vihaisena tulit tähän keskusteluun mukaan ja kiukku se sen kun jatkuu.
Millä nikillä yleensä kirjoittelet? Ei muuten, mutta olisi kiva tietää..;)
Tuosta genitaalien näkemisestä homo ja lesbopiireissä heität yleistyksen, joka todellakaan ei pidä paikkaansa.
No tyylilläsi kirjoittelet.
Osaltani ei aihetta enempään..:)
Toi jennifer on vissiin tämän palstan joku musta lammas. Bongasin vasta tämän palstan. Tosi mielenkiintosia juttuja täällä.
..vai vasta äsken löysit palstan.
Kuule en ole musta lammas, olen punainen..;D