Lapseni otettiin huostaan ilman syytä ja selitystä jo vuonna 2004. Olen käynyt oikeutta asiasta siis koko ajan.
Nyt tuli päätös, että huosta on aiheeton.
Mutta, mutta. Koska lapset ovat olleet näin kauan huostassa, ei heitä pidä palauttaa kotiin, ettei heidän mielensä järkkyisi. Kun koulut ja huosta paikan elämä on mallillaan.
Lapsilla on kotona ollessaan ollut asiat aivan hyvin, ja lapset haluavat itsekin kotiin.
Eli sosiaalipuoli voitti kuitenkin.
Moraalinen voitto minulle.
Ei paljon lohduta, kun en lapsiani kuitenkaan saa.
Nyt tuli päätös, että huosta on aiheeton.
Mutta, mutta. Koska lapset ovat olleet näin kauan huostassa, ei heitä pidä palauttaa kotiin, ettei heidän mielensä järkkyisi. Kun koulut ja huosta paikan elämä on mallillaan.
Lapsilla on kotona ollessaan ollut asiat aivan hyvin, ja lapset haluavat itsekin kotiin.
Eli sosiaalipuoli voitti kuitenkin.
Moraalinen voitto minulle.
Ei paljon lohduta, kun en lapsiani kuitenkaan saa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lapset huostaanotettiin ilman syytä 2004. Lapset haluavat itsekin kotiin.
Minkä ikäisiä lapsesi ovat?
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa on noussut keskusteluun lasten huostaanotot.
Johannes Remy ei ole vaaliehdokkaana, mutta ottaa blogissaan voimakkaasti kantaa lastensuojelun epäkohtiin.
Lue hänen blogisivustoa, jos löytyisi jotain, josta voisi olla sinulle apua .
Älä lannistu- taistele.
Kysy mitä lapset haluavat ja kerro se sossuille. Kyllä lasten pitäisi saada asua kotona.
Johannes Remy blogi.
http://www.johannesremy.com/blogi/2008/09/03/7
---
No voi herranjestas. Että tällaistakin vielä... On tämä Suomi uskomaton paikka!
Lastensuojelun mielivalta.
Lueppa liftariäidin blogista hänen tarinaa
Blogissa löytyy mielnekiintoista luettavaa.
http://liftariaiti.blogspot.com/2009/07/tapahtui-ke-17-09.html
---
Yhteiskuntakriittisen feministin blogi.
Tässä blogissa "kohtalotoverin" kriittisiä kannaottoja lastensuojelusta.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/
---
Tämä Suomi on just tämmönen paikka! Itse menen oikeusasteesta toiseen vaikka lapsi ehtii varmaan täyttää sen 18 valituksen aikana. Haluan sen paperin, joka todistaa sossun olleen väärässä, siinä asiassa ettei huostaanottoja saa tehdä psykiatristenhoitopaikkojen puutteessa. (Ja tiedoksi kaikille "huonot kodit" ihmisille, että sisarukset asuvat täällä huonossa kodissa edelleen)
Voi peeveli.
Hyvä, että sinulla riittää uskallusta vaatia omia oikeuksia. Mutta on se vaan niin ristiriitaista, että omia - ja alaikäisten lasten - oikeuksia pitää vaatia. Että ihan vaatia! Ja niiden kun kuitenkin pitäisi olla oikeuksia. Mikä sekamelska!
Mutta tähän Suomessa ollaan muuallakin kuin lastensuojelussa menossa; vain kyvykkäimmät kansalaiset pärjäävät, sillä he tajuavat vaatia. Herranjestas, mikä kilpajuoksu kansalaisen ja koneiston välillä!
Jos lapsesi haluaa itse kotiin, häntä pitää kuunnella. Vetoa siihen. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulakin (tekopyhästi) puhuu, kuinka hänen kautensa ykköstavoite on lapsen osallisuuden ja kuulemisen vahvistaminen. Näkis vaan...
Perheen jälleenyhdistäminen.
Oikeinpa sitä perustuslaissakin puhutaan tälläisesta viranomaiselle oudosta asiasta, ainakin suomalaiselle lastensuojeluviranomaiselle,
ja sitä olisi siis suomalaisviranomaistenkin meillä täällä Suomessa noudatettava.
Huostaanotosta päättäneen kunnan sossujen on siis ehdottomasti suunnitelmallisesti alettava järjestämään ja toimimaan kaikin tavoin
perheen jälleenyhdistämisen puolesta
ja otettava se 1. asiaksi myös lastesi asiakassuunnitelmissa.
Eihän kenelläkään viranomaisellakaan ole laillisesti oikeutta repiä lapsia lopullisesti irti omista vanhemmistaan ja perheestään. Eikä siis ainakaan ilman mitään laillista (esimerkiksi oikeuden päätös vanhemman rikoksesta lasta kohtaa tms) syytä.
Ja jokainen täyttää jossain vaiheessa elämäänsä kuitenkin sen 18 vuotta ja hän on silloin vapaa tapaamaan ja olemaan ja niin paljon kuin sielu sietää ja mieli haluaa vanhempiaan,
joten mitä järkeä yleensäkään on edes erottaa tai yrittää erottaa viranomaistenkaan taholta
lapsia ja vanhempia toisistaan!
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/jalleenyhdistaminen/
Perheen jälleenyhdistäminen
Perustuslain 10§:n 1 momentti sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla suojaavat jokaisen ihmisen oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännöissään korostanut huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä,
* joka on lopettava niin pian kuin olosuhteet sallivat ja
* jonka aikana käytettävien erityistoimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa perheen jälleenyhdistämiseen tähtäävän perimmäisen päämäärän kanssa.
Jos huostaanotto on kestänyt pitkään, niin lapsen elämäntilanteen muutoksia vastaan puhuvat seikat voivat painavampina syrjäyttää hänen vanhempiensa odotukset saada perhe jälleenyhdistettyä. Kun punnitaan perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia ja lapsen palaamista kotiin, niin on löydettävä oikeudenmukainen tasapaino lapsen intressissä olevan huostaanoton ja vanhempien intressissä olevan huostassapidon lopettamisen välillä.
Huostassapidon lopettamista harkittaessa on erityistä merkitystä annettava lapsen edulle ja sen toteutumiselle.
Huostassapitoa voidaan jatkaa vain, jos sen lakkauttaminen on selvästi lapsen edun vastaista.
Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteisen merkitys on huostaan otetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein jo sijaishuollon alkaessa taustallaan epävakaat ja epäsuotuisat ihmissuhteet ja kasvuolosuhteet. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä.
Huostassapidon lopettamista on valmisteltava
vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa.
Pitkään jatkuneen huostassapidon ja sijaishuoltosijoituksen päättymisen vaikutukset lapsen kehitykselle on arvioitava erityisen huolellisesti.
Vapaudenriistosta pitäisi erityisesti lapsen saada jonkinlaista korvausta viranomaiselta. Asiaa voisi tiedustella hyvältä lakimieheltä ja viedä lastensa asian jopa EUhun asti. Yhdenkään lapsen etu ei ole olla aiheetta huostaanotettuna ja sijoitettuna. Rahallinen kova korvaus lastensuojeluviranomaisten maksettavaksi. Eivät muuten opi.
Ovathan ne itse sosiaaliviranomaisten ammattiliitossakin jo ääneen lausuneet ja julkisesti kirjoittaneet, että kaikki lastensuojeluviranomaisten tekemät toimet ja päätökset eivät ole todellakaan laillisia, oikeanlaisia!
Ja että ei oikeuteen eikä käräjille, ei missään nimessä näitä sossujen perheille aiheuttamia ongelmia selvittämään vaan kuntiin omat "sossun selvityseuvostot" missä voidaan sitten pohtia ja ihmetellä aina sijoitettujen lasten aikuisikään saakka ja siis viranomaiset keskenänsä,
että mitäs virheitä ja valheita se lastensuojelusossu perheen kohdalla taas tekikään .......
_______
Talentia-lehden pääkirjoitus 2/2008
Lisää vastuunkantajia lasten suojeluun
Lastensuojelu on päässyt jälleen otsikoihin, eikä vain uuden lastensuojelulain vuoksi. Tammikuussa Helsingin lehdissä puitiin syitä tilanteeseen, joka ajoi nuoren tytön tilaamaan äitinsä murhan. Helmikuun Vantaan Sanomissa äiti ihmettelee, miksi lastensuojelulla on varaa sijoittaa väkivaltainen nuori, mutta ei auttaa tätä muulla tavoin. Helsingin Sanomien sosiaalitapaus-blogissa professori JP Roos syyttää lastensuojeluviranomaisia väärästä vallankäytöstä.
Ulkopuolelta ja vajain tiedoin saadaan hyviä otsikoita ja löydetään syntipukkeja, mutta ei saada selville syitä eikä opita virheistä.
Rakentavampaa olisi luoda järjestelmä, jossa ongelmatilanteissa tehdään lastensuojelun toiminnasta perusteellinen selvitys.
Selvityksessä tulisi tutkia myös, millaiset avohuollon resurssit työntekijöillä on ollut käytössään, millainen osaaminen ja esimiesten tuki saatavilla, paljonko aikaa asiakkaalle ja kuinka pysyvät työntekijät.
Näin laadittu selvitys tulisi käsitellä työntekijöiden kesken ja myös sosiaalilautakunnassa ja tarvittaessa myös kunnallisvaltuustossa, sillä poliittiset päättäjät pitää saada kantamaan vastuuta
lastensuojelun tilanteesta.
Löydettyjen epäkohtien korjaamiseen tulisi heti ryhtyä ja tarkistaa tilanteen kehittyminen vuoden kuluttua.
Mistä voimavarat ja osaaminen perusteelliseen selvitystyöhön saadaan? Katse pitää kääntää sosiaalihuollon kehittämisestä vastaavaan ministeriöön. Osana kansallista sosiaalihuollon kehitystyötä pitää perustaa arviointityöryhmä, joka selvittää lastensuojelun tilaa.
Oikeusasteista haettavat muutokset ja tai niille osoitetut valitukset eivät välttämättä johda kehittämiseen, eikä niitä ole siihen tarkoitettukaan.
Selvityskäytännön luominen vaatii kaikilta avoimuutta ja tahtoa löytää keinoja muuttaa lastensuojelun tilanne paremmaksi. Aivan varmaa on, että tarvitaan myös lisää rahaa, jolla palkataan työntekijöitä ja järjestetään tukipalveluita.
Aina ei kyse ole vain resursseista, vaan myös toimintatavoista. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja avoimempaa tiedonvälitystä esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimen välille. Lapsen oirehtiminen tulisi pystyä huomaamaan jo päivähoidossa tai koulussa. Surullinen tosiasia vaan on, ettei myöskään opetuspuolella aika tunnu riittävän tämän tason havainnointiin. Nuoret jäävät usein ongelmineen byrokratian jalkoihin, jos opetus- ja sosiaalitoimen väliset yhteydet tökkivät.
Nyt meillä on kohtuullisen hyvä uusi lastensuojelulaki, lehtien otsikot ja työntekijöiden uupuminen syntipukin roolin alle.
Eila Malmström
puheenjohtaja
Talentia ry
Olen nyt väsymykseen saakka kirjoitellut ja lukenut näitä huosta hulluuksia, enkä ymmärrä, miksi joku kunnan lastensuojelu saa päättää ilman mitään syytä asioista? Tutkimattakaan sen kummemmin asioiden oikeellisuutta. Meilläkin vaihtui jo kolmas sosiaalityöntekijä, joista kaksi viimeistä on nuorempia kuin vanhimmat lapseni.
Olen myös käynyt oikeutta, mutta mitään ei silläkään saralla tapahdu. Vaikka jo kahdessa asteessa on toki ollut myönteisiä tuomareita, mutta yhdessä oli kolme tuomaria, ja heillä eriävät mielipiteet. Ja nyt päätös, että lapset viety aiheetta, mutta kun toinen melkein täysi-ikäinen, niin ei kannata palauttaa kotiin, ja toinenkin on ollut jo niin kauan pois, niin ei ole lapsen edun mukaista palauttaa enää kotiin. Tällainen se oli laki täällä.
Seuraavaksi valitan EU:hun.
Viimeinen mahdollisuutesi on Euroopan ihmistuomio-istuin. Voimia sinulle, olen saman hirveän ajatuksen kanssa "lapseni täyttää 18.v, ennenkuin saan huostan puerttua". Ainoa syy miksi kiirellistä sijoitusta ei ole vielä tehty, on se että lapseni on sairaalahoidossa, mutta kun hän ulos kirjautuu, niin lastensuojelu toimii. Olemme olleet aktiivisia ja juristi mukana, sairaalassa olo antanut lisäaikaa meille. Löysimme asiakaskertomuksesta koulun edustajan räikeän virheen/valehtelun. Otimme yhteyttä häneen, hän kielsi moista sanoneensa ja oli hyvin pahoillaan ja soitti samantien lastensuojeluun ja virheellinen tieto, lausuma korjattiin. Tämä virheellinen lausuma oli se tärkein huostan peruste. Nyt perustetta huostalle ei ole, mutta, mutta, tilanne voi muuttua. Joudumme/saamme erittäin tiiviin lasten suojelun iloksemme, käytännössä se tarkoittaa ainakin nuorelle ammatillista tukihenkilöä ja muuta mitä emme vielä tiedä, kartoittavat ja selvittelevät... Kokemuksia teiltä muilta lukijoilta, onko ammatillinen tukihenkilö, oikeasti nuoren auttaja vai perheen kyttääjä?
Valita ehdottomasti jos vain on vielä tuollaisen huostahulluuden kohteeksi joutumisen jälkeen voimia jäljellä! Voivat lapsetkin hakea asianajajan huostakunnan kustantamana tietenkin itselleen oikeutta.
Toivotaan että huostahulluuden kohteiksi joutuneiden lasten ja perheiden oikeudenkäynnit lisääntyisivät tässä maassa ja varsinkin vapauden riiston kohteeksi joutuneiden lasten korvaukset nousisivat niin suuriksi
ettei yhtäkään lasta tai nuorta tarpeettomasti, aiheettomasti
otettaisi yhteiskunnan verovaroilla huostaan ja sijoitukseen.
Säälittäviä ovat nämä nuoret amkki virkaneitosetkin näissä omissa pikkupuuhasteluissaan lastensuojelun viranomaisena esiintyessään.
Ei kaikille virkaneitosille mene jakeluun, että lastensuojelussa on aina kyse erittäin vakavista ja kauaskantoisista ja koulutusta ja erittäin vahvaa ammattitaitoa vaativista asioista ja tilanteista.
Monesti se on kunnan päättäjistä ja ylemmistä viranomaisistakin kiinni
että pestataanko näitä valesossuja koulutusta ja ammattitaitoa vaativiin ammattilaisten töihin.
Voimia ja jaksamisia taistossanne oikeuden puolesta niin nuorisolle kuin vanhemmillekin.
Oikeus, toivottavasti ennemmin tai myöhemmin,
voittaa aina.
Eikö tuossa tilanteessa jonkun psykiatrin pitäis tehdä arvio lapsista ovatko he kiintyneet sijaisperheeseen vai haluavatko he kotiin.
Milläs psykiatri mitään arvioita tekee, jos sossu ja sijaishuolto ilmoittavat, että "Lapsi voi hyvin."
Oli aivan lähellä, että meille meinasi käydä juuri niin. Mutta onneksi totuus paljastui ja lapsi pääsi kotiin laittomasta huostaanotostaan.