kulttuuriralli ?

Kyllähän minä olin lukenut, että japanilaiset
nauravat silloin kun he ovat epävarmoja, mutta kun
se sattui kohdalle, se tuntui todella oudolta. Oli
tiukka paikka ja yksi ryhmän jäsen vain kikatteli.
Silloin unohtui kaikki kansainvälisyyskoulutus ja
mielessä oli vain vetää naurajaa lättyyn.
Jälkeenpäin hävetti oma tyhmyyteni.

Yleisesti sellaisissa maissa, joissa uskontoon ja
kulttuuriin yleensä liittyy perinne naisten ei-
niin-julkisesta olemassaolosta: nainen, joka ei
ole puolisonsa seurassa tai osittain/täysin
peitetty käsitetään herkästi todella julkiseksi
sanan varsinaisessa merkityksessä... Intiassa ei
ole kovin turvallista naisena matkustaa,
esimerkiksi, yksin.

En pitänyt kokemuksiani huvittavana, vaaan
lähinnä ahdistavina. Turistikohteissa tietenkin
on alettu tottua, mutta sielläkin
alkuperäisväestön keskuudessa naureskellaan ja
tullaan joukolla katsomaan, kun esim.
uimarannalla yrittää länsimaiseen tapaan naisena
vähän nauttia auringosta ja merestä.

Joissain paikoissa esim. Intiassa uiminen
onnistui ainoastaan paikalliseen tapaan eli yllä
oli ohut puuvillainen kokovartalon peittävän
punjabipuku tai sitten yhdistelmä pitkä alushame
(sarin alla normaalisti pidettävä) ja choli-
pusero. Paikalliset naisethan ui kyllä sarit
päällään.

Kulttuureista kiinnostuneina tietenkin helposti
ulkoisesti osasin sopeutua, mutta jäin miettimään
niitä miljoonia sääntöjä joilla naista yritetään
noissa kulttuureissa hallita.

Kokemusta rikkaampi tietysti olen.