...ja laiskapaska. Välivuosi on siis menossa, ensimmäinen sellainen lukion jälkeen. Kun valmistuin, menin kesäksi töihin 3kk, sitten oli lomaa, kunnes joulukuussa aloitin työt
Näitä keskusteluja lukiessa, tajusin että jos jatkan jossittelua, en ole enää 20-vuotias saamaton paska, joka ei tiedä, mitä haluaa, olen kohta 30-vuotias saamaton paska, joka ei tiedä mitä haluaa.
Lukiosta hain amiskaan, en tiedä, joskus ajattelin että olisi aika tyhmää käydä lukio ja sitten mennä amiskaan. No, alkaa kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta.
Välivuosi on jo melkein mennyt, enkä ole juurikaan saanut tavoitteita tehtyä. ulkomaille en ole päässy, mikä on säälittävää. ei hitto mua vituttaa.
Asun toisen vanhemman luona, koska osa-aikatyössä ei ole varaa maksaa vuokraa. Sentään kotikotona en asu, mutta silti. Rahaakaan ei ole säästössä kun vähän yli 1000e.
En tiedä, kaipaan positiivistä kommenttia. Tai jotain kommenttia, tulkaa vaikka haukkumaan kuinka huono ihminen olen, senkai olen ansainnut.
Nyt vaan olen niin hukassa, kun en TAASKAAN tiedä että miksi haluan. Välivuonna sen PITI selvitä, mutta ei selvinnyt. Olen yhtä hukassa nyt kuin vuosi sittenkin. En halua olla kymmenenvuodenpäästä samassa tilanteessa. Pätkätöitä, vanhempien luona asumista.
Ehkä elän liikaa muiden mukana. Isä on elämäni tärkein ihminen, ja oli vaikea muuttaa sieltä pois, koska harmittaa kun se on aina yksin.
Oikeastaan olen unelmoinut liikaa, enkä elänyt unelmiani. voi mitä unelmia minulla onkaan, haluaisin päästä musiikkivideoille esiintymään, päästä yli esiintymiskammostani, asua ulkomailla, opiskella _mieluista_ alaa.
Ehkä olisi jo aika lopettaa unelmointi?
Näitä keskusteluja lukiessa, tajusin että jos jatkan jossittelua, en ole enää 20-vuotias saamaton paska, joka ei tiedä, mitä haluaa, olen kohta 30-vuotias saamaton paska, joka ei tiedä mitä haluaa.
Lukiosta hain amiskaan, en tiedä, joskus ajattelin että olisi aika tyhmää käydä lukio ja sitten mennä amiskaan. No, alkaa kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta.
Välivuosi on jo melkein mennyt, enkä ole juurikaan saanut tavoitteita tehtyä. ulkomaille en ole päässy, mikä on säälittävää. ei hitto mua vituttaa.
Asun toisen vanhemman luona, koska osa-aikatyössä ei ole varaa maksaa vuokraa. Sentään kotikotona en asu, mutta silti. Rahaakaan ei ole säästössä kun vähän yli 1000e.
En tiedä, kaipaan positiivistä kommenttia. Tai jotain kommenttia, tulkaa vaikka haukkumaan kuinka huono ihminen olen, senkai olen ansainnut.
Nyt vaan olen niin hukassa, kun en TAASKAAN tiedä että miksi haluan. Välivuonna sen PITI selvitä, mutta ei selvinnyt. Olen yhtä hukassa nyt kuin vuosi sittenkin. En halua olla kymmenenvuodenpäästä samassa tilanteessa. Pätkätöitä, vanhempien luona asumista.
Ehkä elän liikaa muiden mukana. Isä on elämäni tärkein ihminen, ja oli vaikea muuttaa sieltä pois, koska harmittaa kun se on aina yksin.
Oikeastaan olen unelmoinut liikaa, enkä elänyt unelmiani. voi mitä unelmia minulla onkaan, haluaisin päästä musiikkivideoille esiintymään, päästä yli esiintymiskammostani, asua ulkomailla, opiskella _mieluista_ alaa.
Ehkä olisi jo aika lopettaa unelmointi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tavotteet pitää olla korkeella. =) Kunhan laittaa ripauksen myös realistisuutta peliin! Tsemppiä vaan, itse kullakin on välillä elämänlanka vähän hukassa, mutta asioilla on tapana järjestyä. Ei muutako nauti elämästä ja kuuntele itseäsi mitä haluat elämältä.
p.s vuosi on vain vuosi, sulla on vielä elämä edessä.
Kiitos tuosta :)
Rupes taas vituttaa (mut sä piristit siis) kun ajattelin että minnekkä hittoon minä meen, lähinnä kaupunkia mietin. Jyväskylään on niin prkleen vaikea päästä, ja vaikka kuinka yritän toitottaa että minne vaan pääsee jos tarpeeksi haluaa. Helppoa se ei välttämättä ole.
Tosiaanki, isä sanoi että se haluaa mun menevän kouluu. en tiiä. se kyllä sano että en mä voi olla sille pettymys..
Joo, pitää vaan kuunnella itteeni.Tää on taas turhan jauhamista, mutta ompä kiva jos en ikinä löydä omaa alaani, niin en ole 30-kymppisenäkään valmistunut mikskää tätä mennoo. hienoa.
No, ei passaa luovuttaa.