onko kukaan vertaillut eps-harkkoja keskenään? Mitä eroja noiden suomalaisten toimittajien eps-harkoissa käytännössä on? Rakentajilta toivotaan kokemuksia hyviä/huonoja. Epäasialliset kommentit eivät kiinnosta.
eps-harkkojen vertailu
markux
80
11639
Vastaukset
- hinnaton
Tuskin mitään muuta eroa on kuin hinta.
- tein ja voitin
Hirveän suuret erot. Itseasiassa lähes eroa on kuin yöllä ja päivällä. Toiset palaa toiset ei (neopor-eps), muovivälikkeet vs eps-välikkeet, passiivienergia- normikulutus, äänieristyksessä huima ero, valukestävyydessä iso ero, teknisessä tuessa ehkä suurin ero. Parhaat on neopro ja malander
- Umpibetoni
Harkitse haluatko umpinaisen betonin, siis sellaisen minkä sisässä on vain muovikannakkeita. Vai sellaisen, minkä sisässä on eps osuuksia.
Itse ottaisin sellaisen, missä ei ole EPS:ää betonin sisällä, vain sisä ja ulkopuolella. Mutta olettaisin että sellaiset harkot ovat kalliimpia. Joka tapauksessa nuo vaikuttavat yllättävän kalliilta.- yllättävän hintavia
EPS on surkea ääneneeriste. Kuvittelisin että EPS:n puhkoma betoniseinä ei ole kovin hyvä ääneneristykseltään.
Pdiän parempana betonimuottiharkkoa, jossa on yhteinäset betonikuoret ja yhtenäinen EPS eriste. - raksaaja-sh
jeps.
Mieluusti eristekerroksen pitäisi mahdollisimman yksiaineisena.
EPS ei ole höyrynsulku, siksi ei mielestäni ole hyvä että siellä keskellä vaihtuu materiaali. - Voinootaraukkoja
raksaaja-sh kirjoitti:
jeps.
Mieluusti eristekerroksen pitäisi mahdollisimman yksiaineisena.
EPS ei ole höyrynsulku, siksi ei mielestäni ole hyvä että siellä keskellä vaihtuu materiaali.Passiivi ja Hevi kohta konkassa
- epsistä
Missä hinnoissa harkot liikkuvat? Entäs ne uudet paksummat 450mm harkot, paljonko hintaeroa?
Palikassahan oli pontti, Alanderilla nappulat. Päätyharkot vissiin vain jälkimmäisellä.
Kaipa ne kaikki asiansa ajaa, itse ostaisin siltä joka vaikuttaa vakuuttavimmalta yhteistyökumppanilta myös kauppojen jälkeen. - rikkeli
PALIKKA tulossa! ei tarvi sovitella nappuloita kohdalleen eikä sohlata jollain päätyharkoilla.
- nopea passiivikatto
Ponttaus on fiksu juttu tukevuuden ja valun kannalta ja palikatkin kannattanee toki liimata (koska liima ei ole kallista ja tukea nurkat ja aukot puisilla tukirakenteilla. Nappularakenteiden linjaaminen päällekkäin lienee hankalaa ja tukevuus ei ole ihan parhain. Ei toki huono, mutta. . Kaipaisin palikoihinkin päätypaloja !
Itse olisi tarve rakentaa vanhat seinät uudestaan, koska asun homepommissa .
Kustannusmielessä on melko merkityksetöntä yksittäisen eps- harkon hinta koska raha palaa ihan muualla. Nopea projekti on tärkein ja että ei ole orgaanista rakennetta ja toki hyvä ISO iv-kone isoilla runkolinjoilla.
googlellakin löytää vanhoja kommentteja, mutta uusista hieman pulaa. - edellinen
Juuri nyt messut messuhallissa HKi, joten kannattaa mennä kyselemään !
http://web.finnexpo.fi/Sites1/Kevatmessut/OmaKoti/Sivut/default.aspx - 007jamesbond
Olen nähnyt kahden styroksitalon rakentamisen, puutavaraa ja aikaa meni melkein yhden puutalon verran valutukiin. Myöskin rappausta toisessa piti uusia, kosteus oli päässyt rappauksen alle.
Nopeammin seinä syntyykin betoniharkoista, kuten lammin.- ...
Betoniharkot ovat joka tapauksessa sekundaa verrattuna perinteiseen betonivaluun joten enpä alkaisi harkkorakentajana rintaa röyhistelemään.
Meillä päin räjäytettiin, meidän umpivalukellarimme ei kokenut vaurioita vaikka räjäytys tapahtui vieressä. Vähän kauempana olevan talon kellarin harkkobetoneihin sen sijaan tuli halkeama. - Varsinais-Suomesta
... kirjoitti:
Betoniharkot ovat joka tapauksessa sekundaa verrattuna perinteiseen betonivaluun joten enpä alkaisi harkkorakentajana rintaa röyhistelemään.
Meillä päin räjäytettiin, meidän umpivalukellarimme ei kokenut vaurioita vaikka räjäytys tapahtui vieressä. Vähän kauempana olevan talon kellarin harkkobetoneihin sen sijaan tuli halkeama.Saman tapauksen kuullut!
- EPS rakentanut
Heh, onko se pakko käyttää täyskantillista ja uutta puutavaraa :)
- justiinsa näin
... kirjoitti:
Betoniharkot ovat joka tapauksessa sekundaa verrattuna perinteiseen betonivaluun joten enpä alkaisi harkkorakentajana rintaa röyhistelemään.
Meillä päin räjäytettiin, meidän umpivalukellarimme ei kokenut vaurioita vaikka räjäytys tapahtui vieressä. Vähän kauempana olevan talon kellarin harkkobetoneihin sen sijaan tuli halkeama.Joo! betoniharkot on aikansa elänyt tuote. teräsbetonivalu on hyvä
- Nopsa talo
Voi myös valita semmonen eps harkko joka ei vaadi tukea. Ainakaan
- Spectre666
Hölöpölö. Kyllä noita alkaa jo sen verran olla ettei noi paskanpuhumiset mene läpi. Mullakin yhdellä kollegalla nousemassa ja lähitienoon uusilla alueilla järjestään ainakin yksi per alue.
Helpommin Lammista, LOL!- alk.per
Kiva että ihmiset on jaksanut vastailla ja vielä näinkin asiallisesti. Itseäkin mietityttää lähinnä nuo valunaikaiset tuennat. Mutta oliko se niin, että tuentaa varten oli jo kehitetty jotkut tuentaraudat, joita voi esim. vuokrata? Niiden pystyttäminen ja käyttö pitäisi olla näppärää..mutta kenelläköhän toimittajila näitä telineitä löytyy ja mihin hintaan?
- 378
Siperia opettaa, jos spectre666:tta uskoo.
- Rak. Ins. 60 v
Näyttäisi siltä, että rakentaminen Eps-valumuoteilla on tulevaisuuden kysytyimpiä rakennusmuotoja yksilöllisissä taloissa, eikä niistä näytä löytyvän paljonkaan huonoja ominaisuuksia.
Rungosta tulee erittäin luja paksun betonikerroksen ansiosta, joka lujittuu oikeaoppisesti hitaan betonin kuivumisen ansiosta.
Solupolystyreeni on erinomainen pölyämätön eriste, joka ei lahoa, eikä mätäne ja saattaa olla eniten käytetty eriste maailmassa.
Kylmäsillat miltei olemattomat ja runko ei johda lämpöä, eikä kylmää.
Harkoissa on pieniä eroja ja jokainen päättää itse mikä niistä on paras.
Yleensä taloja pyritään myymään mielikuvilla, joilla ei kuitenkaan ole merkitystä: Markkinoiden suurin, eniten myyty, halvin, massiivisin, hengittävin jne...
Rakentamalla leipäni ansaitsevana, luotan kuitenkin toimittajaan, jolla on paras tekninen tietämys ja perustelut väitteilleen, toisten haukkuja on pahimmasta päästä. Nopea toiminta ja selvät vastaukset saavat myös luottamukseni, huhupuheisiin en paljonkaan perusta.
Normaalissa perusratkaisussa eristevälipalat puolustavat paikkaansa, koska lisäävät lämmöneristystä ja kaventavat seinää, sekä antavat mahdollisuuden helppoon seinien läpivienteihin. Lujuuteen välipaloilla ei paljonkaan ole vaikutusta.
Muovisen välituen edut löytyvät melupuolelta, joka kuitenkin on melko marginaalista, koska melu kulkeutuu eniten ilmavuotojen mukana. Muoviset välituet ovat myös varsin hintavia, joten turhanpäiten niihin tuskin kannattaa sijoittaa.
Eps-valumuotteja tunnutaan leventävän ja eristyskykyä parannettavan jatkuvasti, jolloin usein unohtuu kokonaisuus, että katon ja lattian eristyskyvyllä pystytään vaikuttamaan lopputulokseen enemmän. Ilmanvaihto on energiahukaltaan suurin puhutaan yli 30 % määristä, joten siihen tulisi panostaa.
Eristemäärän kasvattamisella Eps-valumuoteilla vaikutetaan varmaankin eniten valupaineen kestoon, jonka voisi kuvitella olevan 450 mm harkoissa valtavaa luokkaa, kun kapeammatkin kestäneet 3 metrinkin korkeuksia ilman sanottavia ongelmia.
Yleisesti Suomalaisten tuotteiden suosiminen olisi meille kaikille kannattavaa, vaikka Virolaisia saisikin hieman halvemmalla, ellei ratkaisua muuten synny, niin ostetaan Suomesta.- Pari.
Juttua mitä tuli mieleen. sinänsä hyvä kirjoitus R.I.60v. itse uskon, että markkinat pysyy markinaalina eps muottiharkkojen osalta. toki niissä on hyvää, mutta myös aika paljon huonoa. Jos perustat kirjoituksesi erityisesti passiivitalo rakentamiseen niin pitää myös huomioida se, että jos massiivista sisäkuorta ei ole ja on isoja ikkuna-aukkoja, niin todennäköisesti tarvitset muuten vähän energiaa vievään rakennukseen sähköä kuluttavan viilennyksen kesähelteelle. Tälläista et tarvitse massiivisilla kivillä rakennetuilla harkoilla joissa sisäkuoren lämpötila ei kesähelteellä muuta juurikaan lämpötilaa.. eli sisälämpötila ei nouse.. Toki en ole mikään ammattilainen asiassa enkä edes tee työksi rakennusjuttuja.. ihan vain harrastukseksi rakentelen...
- Hinta
Kuinka suuri hintaero on noilla muovisilla välituilla?
- rr23
Pari. kirjoitti:
Juttua mitä tuli mieleen. sinänsä hyvä kirjoitus R.I.60v. itse uskon, että markkinat pysyy markinaalina eps muottiharkkojen osalta. toki niissä on hyvää, mutta myös aika paljon huonoa. Jos perustat kirjoituksesi erityisesti passiivitalo rakentamiseen niin pitää myös huomioida se, että jos massiivista sisäkuorta ei ole ja on isoja ikkuna-aukkoja, niin todennäköisesti tarvitset muuten vähän energiaa vievään rakennukseen sähköä kuluttavan viilennyksen kesähelteelle. Tälläista et tarvitse massiivisilla kivillä rakennetuilla harkoilla joissa sisäkuoren lämpötila ei kesähelteellä muuta juurikaan lämpötilaa.. eli sisälämpötila ei nouse.. Toki en ole mikään ammattilainen asiassa enkä edes tee työksi rakennusjuttuja.. ihan vain harrastukseksi rakentelen...
@Pari:
Rakentelen juuri FinnEPS:n 450mm:n harkosta OK-taloa. Samaa tavaraa, mitä Alander myy Malander-nimellä, tällä kertaa myyjänä tosin Rakennuspalvelu Pöyhönen.
Kuten totesit, rakennuksen sisäpuolinen massa on eduksi lämmön tasaamisessa. Massan ei kuitenkaan ole pakko olla ulkoseinän sisäpinnassa, mutta sitä saadaan myös lattialaatalla (meillä n. 30 tonnia) ja kiviväliseinillä (meillä n. 9 tonnia, voi olla helposti 20 tonnia).
Kuitenkin kaiken A ja O on estää auringon kesäaikainen paahde ikkunoiden sijoittelulla, räystäillä, markiiseilla ja kalvoilla tilanteen mukaan. Ei se Lammi-harkostakaan tehty talo viileänä pysy, jos aurinko päästetään esteettä paahtamaan sisätiloihin aivan holtittomasti, vaikka massansa ansiosta sietääkin tätä paremmin. Lisäksi Lammissa ja vastaavilla rakenteilla tehdyssä talossa massiivinen ulkokuori kerää auringon lämpöä ja oletettavasti alkaa jossain vaiheessa kesää puskemaan tätä lämpöä sisälle.
Maaviileän hyödyntäminen (nestekiertoinen keruupiiri tuloilmapatteri) on myös varsin edullinen ratkaisu rakennuksen kesäaikaiseen viilentämiseen. Tehon pitäisi riittää, kunhan edellämainittu aurinkosuojaus on kunnossa. Lähes yhtä edullinen ratkaisu on myös ilmalämpöpumppu, mutta kalliimpi käyttää ja ruma. - rr23
Hinta kirjoitti:
Kuinka suuri hintaero on noilla muovisilla välituilla?
FinnEPS:llä ilmeisesti n. 5€ plussaa / neliö (ainakin keväällä). Toki samalla hieman betonin menekki kasvaa (olisiko n. neljänneksen), eli betonista tulee hiukan lisälaskua.
Itse puntaroin muovivälitukia (eli "inserttejä") jonkin aikaa, mutta totesin perusmallin olevan ihan riittävä. - EPSättää
rr23 kirjoitti:
FinnEPS:llä ilmeisesti n. 5€ plussaa / neliö (ainakin keväällä). Toki samalla hieman betonin menekki kasvaa (olisiko n. neljänneksen), eli betonista tulee hiukan lisälaskua.
Itse puntaroin muovivälitukia (eli "inserttejä") jonkin aikaa, mutta totesin perusmallin olevan ihan riittävä.Tuolla hinnalla ottaisin ilman EPS välitukia, jotta saisi paremman ääneneristyksen.
- Jaskalainen
rr23 kirjoitti:
@Pari:
Rakentelen juuri FinnEPS:n 450mm:n harkosta OK-taloa. Samaa tavaraa, mitä Alander myy Malander-nimellä, tällä kertaa myyjänä tosin Rakennuspalvelu Pöyhönen.
Kuten totesit, rakennuksen sisäpuolinen massa on eduksi lämmön tasaamisessa. Massan ei kuitenkaan ole pakko olla ulkoseinän sisäpinnassa, mutta sitä saadaan myös lattialaatalla (meillä n. 30 tonnia) ja kiviväliseinillä (meillä n. 9 tonnia, voi olla helposti 20 tonnia).
Kuitenkin kaiken A ja O on estää auringon kesäaikainen paahde ikkunoiden sijoittelulla, räystäillä, markiiseilla ja kalvoilla tilanteen mukaan. Ei se Lammi-harkostakaan tehty talo viileänä pysy, jos aurinko päästetään esteettä paahtamaan sisätiloihin aivan holtittomasti, vaikka massansa ansiosta sietääkin tätä paremmin. Lisäksi Lammissa ja vastaavilla rakenteilla tehdyssä talossa massiivinen ulkokuori kerää auringon lämpöä ja oletettavasti alkaa jossain vaiheessa kesää puskemaan tätä lämpöä sisälle.
Maaviileän hyödyntäminen (nestekiertoinen keruupiiri tuloilmapatteri) on myös varsin edullinen ratkaisu rakennuksen kesäaikaiseen viilentämiseen. Tehon pitäisi riittää, kunhan edellämainittu aurinkosuojaus on kunnossa. Lähes yhtä edullinen ratkaisu on myös ilmalämpöpumppu, mutta kalliimpi käyttää ja ruma.rr23:lle peukut asiallisesta ja hyvästä kirjoituksesta.
Onko tämä 450mm EPS jo suositumpi kuin aiemmat 300/350mm?
Mitä eroa valupaineenkestossa vrt. ponttiliitos (Palikka) ja "nappulaliitos" (Malander)? - rr23
Jaskalainen kirjoitti:
rr23:lle peukut asiallisesta ja hyvästä kirjoituksesta.
Onko tämä 450mm EPS jo suositumpi kuin aiemmat 300/350mm?
Mitä eroa valupaineenkestossa vrt. ponttiliitos (Palikka) ja "nappulaliitos" (Malander)?Runko tuli syksyllä rakennettua, joten siltä osin voin kommentoida. Valupaineen keston rajat eivät ainakaan tulleet vastaan, eli mistään kohtaa ei poksahtanut.
450mm:n harkko on käsittämättömän jämäkkä, eikä sitä tarvitse edes tukea, toisin kuin 350mm harkkoa. Meillä oli jonkin verran myös 350-harkkoa tehosteseinissä. 350mm:n harkkoa pitää tukea aika taajaan. Suositummuudesta en tiedä, mutta itse tekisin seuraavankin talon ehdottomasti juuri tuosta 450mm:n harkosta, en 350mm:n tavarasta.
Nappulaliitoksella ei nähdäkseni ole juurikaan mitään tekemistä valupaineen keston kanssa. Valupaine käsittääkseni kohdistuu sivuille, ja siinä suunnassa kuorma tulee välituille. Nappulaliitoksessa kun on uretaanivaahtoliima kaverina, on varmaa, että ei se ainakaan siitä kohtaa petä.
Heikoimpia kohtia ovat nurkat, koska niissä on pisin matka eps-välitukiin ja vielä heikommaksi menee, jos ohjeiden vastaisesti avaa koko toisen kyljen päätyharkon sivusta, eikä ainoastaan sahaa ylä- ja alapuolelle betoninmentävää reittiä.
Muuten, ei kannata missään tapauksessa sortua neoporiin (harmaa harkko). Itselläni on osittain neoporia ja osittain eps:ää, ja ero on erittäin selvä: 450mm:n EPS-harkko on äärimmäisen mittatarkka ja mukava, Neopor-harkko hiukan joka suuntaan vänkyrä, eikä painu kunnolla pontteihin. - ep'ilev'
rr23 kirjoitti:
Runko tuli syksyllä rakennettua, joten siltä osin voin kommentoida. Valupaineen keston rajat eivät ainakaan tulleet vastaan, eli mistään kohtaa ei poksahtanut.
450mm:n harkko on käsittämättömän jämäkkä, eikä sitä tarvitse edes tukea, toisin kuin 350mm harkkoa. Meillä oli jonkin verran myös 350-harkkoa tehosteseinissä. 350mm:n harkkoa pitää tukea aika taajaan. Suositummuudesta en tiedä, mutta itse tekisin seuraavankin talon ehdottomasti juuri tuosta 450mm:n harkosta, en 350mm:n tavarasta.
Nappulaliitoksella ei nähdäkseni ole juurikaan mitään tekemistä valupaineen keston kanssa. Valupaine käsittääkseni kohdistuu sivuille, ja siinä suunnassa kuorma tulee välituille. Nappulaliitoksessa kun on uretaanivaahtoliima kaverina, on varmaa, että ei se ainakaan siitä kohtaa petä.
Heikoimpia kohtia ovat nurkat, koska niissä on pisin matka eps-välitukiin ja vielä heikommaksi menee, jos ohjeiden vastaisesti avaa koko toisen kyljen päätyharkon sivusta, eikä ainoastaan sahaa ylä- ja alapuolelle betoninmentävää reittiä.
Muuten, ei kannata missään tapauksessa sortua neoporiin (harmaa harkko). Itselläni on osittain neoporia ja osittain eps:ää, ja ero on erittäin selvä: 450mm:n EPS-harkko on äärimmäisen mittatarkka ja mukava, Neopor-harkko hiukan joka suuntaan vänkyrä, eikä painu kunnolla pontteihin.kaikelaista kuulee 450 harkosta, kiva kuulla et toimii! Tehostitte 450 harkkoja 350 harkoilla... aikasmoinen paksuus!
- Jaskalainen
rr23 kirjoitti:
Runko tuli syksyllä rakennettua, joten siltä osin voin kommentoida. Valupaineen keston rajat eivät ainakaan tulleet vastaan, eli mistään kohtaa ei poksahtanut.
450mm:n harkko on käsittämättömän jämäkkä, eikä sitä tarvitse edes tukea, toisin kuin 350mm harkkoa. Meillä oli jonkin verran myös 350-harkkoa tehosteseinissä. 350mm:n harkkoa pitää tukea aika taajaan. Suositummuudesta en tiedä, mutta itse tekisin seuraavankin talon ehdottomasti juuri tuosta 450mm:n harkosta, en 350mm:n tavarasta.
Nappulaliitoksella ei nähdäkseni ole juurikaan mitään tekemistä valupaineen keston kanssa. Valupaine käsittääkseni kohdistuu sivuille, ja siinä suunnassa kuorma tulee välituille. Nappulaliitoksessa kun on uretaanivaahtoliima kaverina, on varmaa, että ei se ainakaan siitä kohtaa petä.
Heikoimpia kohtia ovat nurkat, koska niissä on pisin matka eps-välitukiin ja vielä heikommaksi menee, jos ohjeiden vastaisesti avaa koko toisen kyljen päätyharkon sivusta, eikä ainoastaan sahaa ylä- ja alapuolelle betoninmentävää reittiä.
Muuten, ei kannata missään tapauksessa sortua neoporiin (harmaa harkko). Itselläni on osittain neoporia ja osittain eps:ää, ja ero on erittäin selvä: 450mm:n EPS-harkko on äärimmäisen mittatarkka ja mukava, Neopor-harkko hiukan joka suuntaan vänkyrä, eikä painu kunnolla pontteihin.Hienoa kuulla rr23:n projektista. Kokeilitko kuumalankaleikkuria harkon katkaisussa vai tyydyitkö perinteisen menetelmän tarkkuuksiin? Osuivatko "nappulat" aina kohdilleen (esim. kulmien lähellä)?
- Useita asentanut
Jaskalainen kirjoitti:
Hienoa kuulla rr23:n projektista. Kokeilitko kuumalankaleikkuria harkon katkaisussa vai tyydyitkö perinteisen menetelmän tarkkuuksiin? Osuivatko "nappulat" aina kohdilleen (esim. kulmien lähellä)?
Kuumalankaleikkuria on käytetty, toimii hienosti kuivalla ilmalla, mutta vesisateella pyrkii lanka jäähtymään. Vannesaha on erinomaisen hyvä ja nopea vaihtoehto. Suunnittelun yhteydessä on mahdollista suunnitella harkon moduuliin korkeus 300 mm ja 150 mm on hyvä pituus moduuliin, niin leikkaamista on merkittävästi vähemmän.
450 mm harkko on erittäin hyvä ja uusi tuote erittäin mittatarkka. Mikäli nappulat ei sovi toisiinsa olet tehnyt jonkinlaisen mittavirheen tai et ole suoristanut rakennetta riittävän ajoissa.
Pikaterälläkin saa harkon tarvittaessa hyvinkin katkaistua ja hommaan harjaantuu kohtuullisen nopeasti.
Valupaineen kesto on todella hyvä ja pieliharkot helpottavat ja samalla toteutuu kylmäsillaton ikkunan ympärys.
450 mm harkkoa muutenkaan tarvitse paljonkaan enää sahata, kun ei tarvita vasenta ja oikeaa päätyä erikseen. Nappulakiinnitys liimattuna on Malanderissa erityisen varma ja nykyisellä valkoisella raaka-ainella tulee erittäin tiivistä. Asentaja kyllä kiittää käyttäessään uutta 450 mm tuotetta. - korkeus tekee painee
Rekennusinsinöörin pitäisi tietää että valun leveys ei vaikuta valupaineeseen, vaan valun korkeus.
- suosi suomalaista
Eestiläiset elementit ovat paljon heikompia kuin finneps:n tai neopron elkut. Ne tehdään Suomessa ja niiden lujuus valettaessa on paljon suurempi. Eestiläiset elkut ovat kevyempiä, eikä ne kestä valupainetta, niitä pitää tukea ihan pirusti. Suomalaisia tuetaan paljon vähemmän ja silloin ei puutavaraakaan mene älyttömästi. Tosin tukeminen on kyllä ammattitaitoa vaativa temppu sekin, ettei ole liikaa tai liian vähän.
Itse olen tosi tyytyväinen systeemeihin, ei päätyharkot tms ole mikään ongelma tai sitten ujutetaan pikku palikoita päätyihin, joka on vielä parempi tapa. - FiksuRakentaja
rr23 kirjoitti:
Runko tuli syksyllä rakennettua, joten siltä osin voin kommentoida. Valupaineen keston rajat eivät ainakaan tulleet vastaan, eli mistään kohtaa ei poksahtanut.
450mm:n harkko on käsittämättömän jämäkkä, eikä sitä tarvitse edes tukea, toisin kuin 350mm harkkoa. Meillä oli jonkin verran myös 350-harkkoa tehosteseinissä. 350mm:n harkkoa pitää tukea aika taajaan. Suositummuudesta en tiedä, mutta itse tekisin seuraavankin talon ehdottomasti juuri tuosta 450mm:n harkosta, en 350mm:n tavarasta.
Nappulaliitoksella ei nähdäkseni ole juurikaan mitään tekemistä valupaineen keston kanssa. Valupaine käsittääkseni kohdistuu sivuille, ja siinä suunnassa kuorma tulee välituille. Nappulaliitoksessa kun on uretaanivaahtoliima kaverina, on varmaa, että ei se ainakaan siitä kohtaa petä.
Heikoimpia kohtia ovat nurkat, koska niissä on pisin matka eps-välitukiin ja vielä heikommaksi menee, jos ohjeiden vastaisesti avaa koko toisen kyljen päätyharkon sivusta, eikä ainoastaan sahaa ylä- ja alapuolelle betoninmentävää reittiä.
Muuten, ei kannata missään tapauksessa sortua neoporiin (harmaa harkko). Itselläni on osittain neoporia ja osittain eps:ää, ja ero on erittäin selvä: 450mm:n EPS-harkko on äärimmäisen mittatarkka ja mukava, Neopor-harkko hiukan joka suuntaan vänkyrä, eikä painu kunnolla pontteihin.Oikaisisin sen verran että Neopor-harkot toimivat hyvin ja seinästä tulee varsin jämäkkä jo pelkillä valumuoteilla. Mittatarkkuus on hyvä ja kun harkon hakkaa ponttiin kiinni niin sitä saa repiä tosissaan jos sen haluaa myöhemmin siitä irti eli hyvin pysyy kiinni ilman liimaakin. Painuu pontteihin ihan asiallisesti. Nurkat liimattiin että on valussa tukevampi.
- kipeäKeuhko
Onko tullut mieleen että nuiden harkkojen käyttöikä on yleensä 50 vuotta?
Miten pitkäaikaisen talon meinaatte rakentaa? Hyvä olisi myös miettiä miten peruskorjataan ulkoseinä.
Suomi on täynnä näitä 50 vuotta kestäviä taloja. Rakentamista riittää jatkossakin...- Kestävyyttä
Tuota ei usko kukaan. Betoni voidaan helposti laittaa kestämään laskennallisesti 100 vuotta. Ja jos laskennallinen kesto on 100 v, niin käytännössä se kestää silloin useita satoja vuosia.
Sen kun vain sanot suunnitteluvaiheessa että haluat 100 v laskennallisen kestävyyden. Käytännössä se kestää sen 100 v vaikka olisi tehty 50 v laskennallakin.
EPS säilyttää myös ominaisuutensa, ellet rupea sitä bensalla kastelemaan.
Tosin jotta ei jäisi epäselväksi, niin itse en aio EPS harkoilla rakentaa, mutta ei tuollainen puutalon 50 v laskennallinen käyttöikä kyllä mitään kivitaloja koske, ei edes EPS harkkotaloja. - keuhkoKipeä
Kestävyyttä kirjoitti:
Tuota ei usko kukaan. Betoni voidaan helposti laittaa kestämään laskennallisesti 100 vuotta. Ja jos laskennallinen kesto on 100 v, niin käytännössä se kestää silloin useita satoja vuosia.
Sen kun vain sanot suunnitteluvaiheessa että haluat 100 v laskennallisen kestävyyden. Käytännössä se kestää sen 100 v vaikka olisi tehty 50 v laskennallakin.
EPS säilyttää myös ominaisuutensa, ellet rupea sitä bensalla kastelemaan.
Tosin jotta ei jäisi epäselväksi, niin itse en aio EPS harkoilla rakentaa, mutta ei tuollainen puutalon 50 v laskennallinen käyttöikä kyllä mitään kivitaloja koske, ei edes EPS harkkotaloja.50 vuotta on ihan harkkovalmistajan esitteestä suoraan.
EPS kestää sen 50-vuotta. XPS 100-vuotta. Käytännössä molemmat varmaan sen 50 vuotta. - rr23
keuhkoKipeä kirjoitti:
50 vuotta on ihan harkkovalmistajan esitteestä suoraan.
EPS kestää sen 50-vuotta. XPS 100-vuotta. Käytännössä molemmat varmaan sen 50 vuotta.50 vuotta on kaiketi jonkinnäköinen vaatimus. Lähes kaikki rakenteet ovat laskettu 50 vuoden kestoiällä. Tällä ei tarkoiteta sitä, että 50 vuoden kuluttua nämä rakenteet lakkaavat olemasta, vaan sitä, että 50 vuotta on minimivaatimus, joka näiden rakenteiden tulee kestää.
En keksi mitään mekanismia, joka söisi EPS:n 50 vuodessa rappauksen alta. Rappaamattomana (eli valolta suojaamattomana) EPS tuhoutuu uv-säteilyn vaikutuksesta hiljalleen, 1mm kymmenessä vuodessa. Käsittääkseni XPS on jonkinverran herkempi uv-säteilylle. Laskennallisesti siis jos EPS-talon jättäisi rappaamatta, ulkopuolinen eriste tuhoutuisi 150 vuodessa kokonaan: 15mm * 10a/1mm, 50 vuoden päästä jäljellä olisi 100mm. Siis laskennallisesti ja rappaamattomassa talossa. Taloprojekti on tosin mennyt hiukan pieleen, jos taloa ei ole rapattu 50 ensimmäisen rakennusvuoden aikana. Käytännössä myös EPS:n pintaan uv-säteilyn vaikutuksesta syntynyt vaurioitunut pinta estänee syvemmällä olevaan EPS:ää vaurioitumasta, eli veikkaisin rappaamattomankin EPS-talon säilyttävän yli 90% eristyskyvystään ensimmäisten parinsadan vuoden aikana.
- Kestävyyttä
En kyllä usko että epsharkkotalon seinää tarvitsee 50 vuoden päästä peruskorjaamaan ruveta. Mikäs sen seinässä olevan EPS:n tuhoaisi?
- KeuhkoVammainen
Itse valitsisin sellaisen harkon missä sisäkuori yksinään täyttää kantavan seinän vaatimukset. Tämä siltä varalta jos joskus joutuu ulkopintaa peruskorjaamaan niin talon runko on ok.
Pitihän betonielementitkin olla ikuisia. - rr23
KeuhkoVammainen kirjoitti:
Itse valitsisin sellaisen harkon missä sisäkuori yksinään täyttää kantavan seinän vaatimukset. Tämä siltä varalta jos joskus joutuu ulkopintaa peruskorjaamaan niin talon runko on ok.
Pitihän betonielementitkin olla ikuisia.EPS-harkkotalossa sisä-tai ulkokuorella ei ole mitään merkitystä talon kantavuuden kannalta, tietenkään. Välissä oleva betoni tietenkin yksinään täyttää kantavan seinän vaatimukset. Ja hyvin kaiketi täyttääkin tuollainen raudoitettu 150mm leveä paikallaan valettu betoni.
Käsittääkseni tukevampi kuin vaikkapa Lammin 100mm:n (?) kantava runko, johon menee vain reilu puolet betonia siitä mitä 450mm:n EPS-harkkoon.
Käsittääkseni ulkopinta voidaan peruskorjata, ja vaikkapa tulipalon jälkeen eristää ja pinnoittaa uudelleen myös EPS-harkkotalossa.
- Raki. Ins. 60 v.
Eps-valumuoteilla toteutettu runko on leveydeltään keskimäärin 140 mm yhtenäistä betonivalua, joka kestää mitä vaan, niin maanpaineita, kuin tuulikuormiakin, jopa paloa sortumatta kovinkaan helposti.
Betoni on erinomaisen hyvä rakennusmateriaali monilta ominaisuuksiltaan ja varmaankin kestää hyvinkin sata vuotta kapseloituna eristeen sisään.
Lujittuminen on varmasti myös erinomaista, koska varmasti betoni muotin sisällä kuivuu hyvin hitaasti.
Paksu betonirakenne antaa suunnittelijalle hyvän lähtökohdan toteuttaa betonisia palkkeja paaluperustuksissa ja aukkojen ylityksissä, hyvin harvoin tarvitaan erillisiä rautapalkistoja ym. sanoisinko virityksiä.
Passiivitaloissa tarvitaan varmasti kaikissa jäähdytystä, mutta kannattaa huomioida, että hyvä eristys säästää myös jäähdytys kuluissa.
Varaavista massoista saattaa olla enemmän haittaa Passiivitaloissa, kun lämpöä varautuu turhaan seiniin, rintamamiestalot ovatkin sitten keskusmuureineen eri asia.
Varaavilla takoilla ei myöskään ole käyttöä Passiivitaloissa, vaan takkoihin tulee asentaa vesikierto, jotta lämpöä voidaan varastoida eristettyyn säiliöön, vaikka lämpimään käyttöveteen.
Olen myös ihastunut Eps-valumuottien kylmäsillattomaan rakenteeseen, jota on vaikeahkoa saavuttaa muilla menetelmillä. Ilmatiiveys näyttää myös olevan ensiluokkainen, joka Passiivitalossa on avainsana.- selkäkinKipeä
Kyllä kyllä mutta löytyy myös muurattavia harkkoja missä sisä- ja ulkokuori molemmat noin 80 - 90 mm.
Näillä ehkä kosiskellaan enemmän työn suorittajaa kuin rakennuttajaa. Jos rakennuttaja ei osaa itse ajatella. Kevyitä eikä päätysaumojakaan tarvitse ohjeen mukaan muurata. - tyyris rakenne
selkäkinKipeä kirjoitti:
Kyllä kyllä mutta löytyy myös muurattavia harkkoja missä sisä- ja ulkokuori molemmat noin 80 - 90 mm.
Näillä ehkä kosiskellaan enemmän työn suorittajaa kuin rakennuttajaa. Jos rakennuttaja ei osaa itse ajatella. Kevyitä eikä päätysaumojakaan tarvitse ohjeen mukaan muurata.tulee tosi kallis.. kannattaa mennä joko kiropraktikolle tai sitten tehdä muottiharkoilla.
- HepHepheeeee
Mutta mitä eri harkkovalmistajan harkkoja on täällä suomenmaassa saatavilla? Osaako nämä myyjät myös suunnitella talon myyvilleen harkoille? Eli harkkomenekki minimiin ym. muut hyvät energiaratkaisut. Kuinka paljon runko tulee kalliimmaksi kuin puutalossa?
- rr23
Itse ostajana/rakentajana suunnittelin seinät niin, että harkkomenekki on minimissä.
Valmistajia on ainakin kolme, legendaarinen (mutta asiakaspalvelultaan luotaantyötävän sekopäinen) Palikka, FinnEPS (myydään myös Malander-nimellä) sekä Passiivikivitalojen harkkovalmistaja, mikä lieneekään.
Palikan myyjistä ei ole tietoa, liekö samat kuin valmistajat.
FinnEPS:ää myy Turun seudulla Malander ja siitä Tampereelle päin Pöyhönen. Muitakin myyjiä saattaa löytyä, ja osa on edellisten jälleenmyyjiä.
Passiivikivitalot myy omaa tuotettansa.
Hinnaltaan FinnEPS:n levein ja kallein 450mm:n tuote oli jossain vaiheessa n. 55€ / m2 eli n. 20€ / kpl (öljyn hinta on noussut, joten luultavasti myös samalla harkon). Vertailun vuoksi näyttäisi 200:n lattia EPS olevan taloon.comissa n. 32€ / 3x100mm:n neliö, joka suunnilleen vastaa harkossa olevaa EPS-määrää. Ts. jalostuksesta vaaditaan vain n. 20€/neliö tai 7€/harkko, joka ei ole kyllä paljon.
Meillä lopulta päädyttiin siihen, että puutalon runko olisi ollut n. 10 000€ kalliimpi(!!) huomioiden mm. EPS-harkkoon tulevat rappaukset. Toki puutalotoimitukseen olisi tullut mukaan kantavan rungon pystytys, mutta tämä onkin vaativampi ja työläämpi homma kuin EPS-harkkotalon kanssa, eikä puurungon pystytystä voi järkevästi tehdä ilman kirvesmiestä (eli yksin) toisin kuin EPS-harkotusta.
Olen laskeskellut, että tekisin puutalon julkisivuverhoilua ja sisäpuolista eristämistä suunnilleen yhtä kauan kuin nyt nostan harkkorunkoa (missä näitä ei tarvitse tehdä, kunhan rappauttaa vain ulkopinnan).
Jos on hyvät suhteet johonkin puutalokauppiaaseen (ja hyvään kirvesmieheen), saatat saada puutalon halvemmalla kuin EPS-harkkotalon, muussa tapauksessa liikutaan samoissa lukemissa ja joissain tapauksissa jopa toisin päin. Öljyn hinnan nousu saattaa keikauttaa tilanteen jälleen niin, että puutalo on hiukan edullisempi. - EPSättää
rr23 kirjoitti:
Itse ostajana/rakentajana suunnittelin seinät niin, että harkkomenekki on minimissä.
Valmistajia on ainakin kolme, legendaarinen (mutta asiakaspalvelultaan luotaantyötävän sekopäinen) Palikka, FinnEPS (myydään myös Malander-nimellä) sekä Passiivikivitalojen harkkovalmistaja, mikä lieneekään.
Palikan myyjistä ei ole tietoa, liekö samat kuin valmistajat.
FinnEPS:ää myy Turun seudulla Malander ja siitä Tampereelle päin Pöyhönen. Muitakin myyjiä saattaa löytyä, ja osa on edellisten jälleenmyyjiä.
Passiivikivitalot myy omaa tuotettansa.
Hinnaltaan FinnEPS:n levein ja kallein 450mm:n tuote oli jossain vaiheessa n. 55€ / m2 eli n. 20€ / kpl (öljyn hinta on noussut, joten luultavasti myös samalla harkon). Vertailun vuoksi näyttäisi 200:n lattia EPS olevan taloon.comissa n. 32€ / 3x100mm:n neliö, joka suunnilleen vastaa harkossa olevaa EPS-määrää. Ts. jalostuksesta vaaditaan vain n. 20€/neliö tai 7€/harkko, joka ei ole kyllä paljon.
Meillä lopulta päädyttiin siihen, että puutalon runko olisi ollut n. 10 000€ kalliimpi(!!) huomioiden mm. EPS-harkkoon tulevat rappaukset. Toki puutalotoimitukseen olisi tullut mukaan kantavan rungon pystytys, mutta tämä onkin vaativampi ja työläämpi homma kuin EPS-harkkotalon kanssa, eikä puurungon pystytystä voi järkevästi tehdä ilman kirvesmiestä (eli yksin) toisin kuin EPS-harkotusta.
Olen laskeskellut, että tekisin puutalon julkisivuverhoilua ja sisäpuolista eristämistä suunnilleen yhtä kauan kuin nyt nostan harkkorunkoa (missä näitä ei tarvitse tehdä, kunhan rappauttaa vain ulkopinnan).
Jos on hyvät suhteet johonkin puutalokauppiaaseen (ja hyvään kirvesmieheen), saatat saada puutalon halvemmalla kuin EPS-harkkotalon, muussa tapauksessa liikutaan samoissa lukemissa ja joissain tapauksissa jopa toisin päin. Öljyn hinnan nousu saattaa keikauttaa tilanteen jälleen niin, että puutalo on hiukan edullisempi.Ei seinään tarvitse laittaa EPS 200:sta. Joko EPS 100 tai EPS 60.
Joten tuo muuten hyvä hintavertailusi meni tältä osin vähän väärin.
Taloon.com:sta ei näytä enää löytyvän 100mm seinä EPS:ää, joten käytä mieluummin sitten tätä 50 mm tuotetta hintavertailuun:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EPS-60-S-050MM
Koska tämä on paksuudeltaan puolet, niin siksi kerrotaan kuudella eikä kolmella. Näin hinnaksi tulee:
3,11 €/m2 * 6 * 0,95 = 17,73 € / m2.
Ja kun tuohon otat sitten ihan perinteisen valumuottiharkon neliöhinnan, mikä on MH150:lla suunnilleen samaa luokkaa kuin tuo EPS:n hinta, niin huomaat että EPS muotin helppoudesta maksaa noin 20 € / m2 enemmän verrattuna ihan perinteiseen valumuottiin.
Perinteisellä valumuotilla saa sitten sen kiviseinän sisäseinäksi, kuten tuossa yllä jo haluttiin. - Jaskalainen
rr23 kirjoitti:
Itse ostajana/rakentajana suunnittelin seinät niin, että harkkomenekki on minimissä.
Valmistajia on ainakin kolme, legendaarinen (mutta asiakaspalvelultaan luotaantyötävän sekopäinen) Palikka, FinnEPS (myydään myös Malander-nimellä) sekä Passiivikivitalojen harkkovalmistaja, mikä lieneekään.
Palikan myyjistä ei ole tietoa, liekö samat kuin valmistajat.
FinnEPS:ää myy Turun seudulla Malander ja siitä Tampereelle päin Pöyhönen. Muitakin myyjiä saattaa löytyä, ja osa on edellisten jälleenmyyjiä.
Passiivikivitalot myy omaa tuotettansa.
Hinnaltaan FinnEPS:n levein ja kallein 450mm:n tuote oli jossain vaiheessa n. 55€ / m2 eli n. 20€ / kpl (öljyn hinta on noussut, joten luultavasti myös samalla harkon). Vertailun vuoksi näyttäisi 200:n lattia EPS olevan taloon.comissa n. 32€ / 3x100mm:n neliö, joka suunnilleen vastaa harkossa olevaa EPS-määrää. Ts. jalostuksesta vaaditaan vain n. 20€/neliö tai 7€/harkko, joka ei ole kyllä paljon.
Meillä lopulta päädyttiin siihen, että puutalon runko olisi ollut n. 10 000€ kalliimpi(!!) huomioiden mm. EPS-harkkoon tulevat rappaukset. Toki puutalotoimitukseen olisi tullut mukaan kantavan rungon pystytys, mutta tämä onkin vaativampi ja työläämpi homma kuin EPS-harkkotalon kanssa, eikä puurungon pystytystä voi järkevästi tehdä ilman kirvesmiestä (eli yksin) toisin kuin EPS-harkotusta.
Olen laskeskellut, että tekisin puutalon julkisivuverhoilua ja sisäpuolista eristämistä suunnilleen yhtä kauan kuin nyt nostan harkkorunkoa (missä näitä ei tarvitse tehdä, kunhan rappauttaa vain ulkopinnan).
Jos on hyvät suhteet johonkin puutalokauppiaaseen (ja hyvään kirvesmieheen), saatat saada puutalon halvemmalla kuin EPS-harkkotalon, muussa tapauksessa liikutaan samoissa lukemissa ja joissain tapauksissa jopa toisin päin. Öljyn hinnan nousu saattaa keikauttaa tilanteen jälleen niin, että puutalo on hiukan edullisempi.Palikkaa myy kaiketi ainakin Suomen Ekobetoni Oy.
http://www.eps-harkko.fi/ - sittis
Ainakin Rakennuspalvelu Pöyhönen tekee myös rakennesuunnittelua ja muutakin suunnittelua harkkomyynnin lisäksi.
- Lammi parempi
EPSättää kirjoitti:
Ei seinään tarvitse laittaa EPS 200:sta. Joko EPS 100 tai EPS 60.
Joten tuo muuten hyvä hintavertailusi meni tältä osin vähän väärin.
Taloon.com:sta ei näytä enää löytyvän 100mm seinä EPS:ää, joten käytä mieluummin sitten tätä 50 mm tuotetta hintavertailuun:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EPS-60-S-050MM
Koska tämä on paksuudeltaan puolet, niin siksi kerrotaan kuudella eikä kolmella. Näin hinnaksi tulee:
3,11 €/m2 * 6 * 0,95 = 17,73 € / m2.
Ja kun tuohon otat sitten ihan perinteisen valumuottiharkon neliöhinnan, mikä on MH150:lla suunnilleen samaa luokkaa kuin tuo EPS:n hinta, niin huomaat että EPS muotin helppoudesta maksaa noin 20 € / m2 enemmän verrattuna ihan perinteiseen valumuottiin.
Perinteisellä valumuotilla saa sitten sen kiviseinän sisäseinäksi, kuten tuossa yllä jo haluttiin.Minusta rakenne on parempi kuin sisäseinänä on betonirunko ja ulkopuolella eriste, verrtattuna siihen että riekäjuusto runko on ESP:n puhkoma ja eristeet sen ympärillä.
Olipa rakennustapa kumpi tahansa niin ulkoseinän kiinnitykset on oma ongelmansa. Miten kiinnitetään ovien päällyslipat yms. raskaat osat ulkoseinässä? - se siitä?
Jaskalainen kirjoitti:
Palikkaa myy kaiketi ainakin Suomen Ekobetoni Oy.
http://www.eps-harkko.fi/Puoli vuotta ja linkki ei toimi... joko firma nurin?
- rakennusliike heebo
rr23 kirjoitti:
Itse ostajana/rakentajana suunnittelin seinät niin, että harkkomenekki on minimissä.
Valmistajia on ainakin kolme, legendaarinen (mutta asiakaspalvelultaan luotaantyötävän sekopäinen) Palikka, FinnEPS (myydään myös Malander-nimellä) sekä Passiivikivitalojen harkkovalmistaja, mikä lieneekään.
Palikan myyjistä ei ole tietoa, liekö samat kuin valmistajat.
FinnEPS:ää myy Turun seudulla Malander ja siitä Tampereelle päin Pöyhönen. Muitakin myyjiä saattaa löytyä, ja osa on edellisten jälleenmyyjiä.
Passiivikivitalot myy omaa tuotettansa.
Hinnaltaan FinnEPS:n levein ja kallein 450mm:n tuote oli jossain vaiheessa n. 55€ / m2 eli n. 20€ / kpl (öljyn hinta on noussut, joten luultavasti myös samalla harkon). Vertailun vuoksi näyttäisi 200:n lattia EPS olevan taloon.comissa n. 32€ / 3x100mm:n neliö, joka suunnilleen vastaa harkossa olevaa EPS-määrää. Ts. jalostuksesta vaaditaan vain n. 20€/neliö tai 7€/harkko, joka ei ole kyllä paljon.
Meillä lopulta päädyttiin siihen, että puutalon runko olisi ollut n. 10 000€ kalliimpi(!!) huomioiden mm. EPS-harkkoon tulevat rappaukset. Toki puutalotoimitukseen olisi tullut mukaan kantavan rungon pystytys, mutta tämä onkin vaativampi ja työläämpi homma kuin EPS-harkkotalon kanssa, eikä puurungon pystytystä voi järkevästi tehdä ilman kirvesmiestä (eli yksin) toisin kuin EPS-harkotusta.
Olen laskeskellut, että tekisin puutalon julkisivuverhoilua ja sisäpuolista eristämistä suunnilleen yhtä kauan kuin nyt nostan harkkorunkoa (missä näitä ei tarvitse tehdä, kunhan rappauttaa vain ulkopinnan).
Jos on hyvät suhteet johonkin puutalokauppiaaseen (ja hyvään kirvesmieheen), saatat saada puutalon halvemmalla kuin EPS-harkkotalon, muussa tapauksessa liikutaan samoissa lukemissa ja joissain tapauksissa jopa toisin päin. Öljyn hinnan nousu saattaa keikauttaa tilanteen jälleen niin, että puutalo on hiukan edullisempi.Palikka on varmaan ihan jees, mutta nettisivut on ihan kamalat. Tosin en kyllä ymmärrä (eikä kyllä kukaan asiantuntijakaan) mitä tekoa sillä ilmaraolla on, koska se ei johda minnekään. FInneps tekee möykkyjään monelle. Tosin ei ole oikein kokemusta niistä ja asennusliikkeiden myyjät eivät ainakaan tiedä miistä mitään. Tuote on kyllä varmaan ihan hyvä. Parhaat nettisivut on neoprolla ja malanderilla. Kumpaisetkin tietävät harkoista aivan älyttömän paljon kun miesten kanssa juttelee. Suosittelen tutustumaan!!
- ostan kotimaista
Hinta riippuu siitä paljonko tekee itse. Lopputulos on kyllä sitten ihan eri luokka eps-harkon eduksi. Kannattaa suosia suomessa valmistettavia harkkoja, sillä laatu on aivan eri luokkaa. Finneps kokemäellä tekee harkkoja varmaan lähes kaikille toimijoille, Neopro teettää epsiralla sastamalassa varianthausin harkkomallia. Muut ei tee suomessa. Jotenkin olen ymmärtänyt, että neopron harkko on edistyksellisempi kuin muiden. Isodom tulee Puolasta. Rahti on aika iso muualta tuoduille. Virosta tulee jotain, mutta se oli kyllä sellainen, ettei oikein vakuuttanut. Joitain muitakin tulee suomeen aina joskus, mutta niistä en oikein tiedä.
Varmaan joku suunnittelee tai ainakin suunnittelijoita suosittelee. Soittele firmoihin rohkeasti. Valitse paku harkko eli vaikka 450mm.
- tsaario
Palikkaa myy Palikka Oy.
www.palikka. eu ja www.palikka.se
Ei ole firma nurin, Oulun messuilla näkyi viime viikonloppuna.Mutta onko vielä yhtä sekaisin? Itse en tuohon koskisi pitkällä tikullakaan, sen jälkeen kun muutaman sepustuksen netistä luin. En suosittele muillekaan. Jos on yhtään samalla tasolla markkinoinnin kanssa nuo muut toiminnot, niin ei voi olla työntämättä käsiään saveen tuon kanssa...
- nappulaton
The_Rat kirjoitti:
Mutta onko vielä yhtä sekaisin? Itse en tuohon koskisi pitkällä tikullakaan, sen jälkeen kun muutaman sepustuksen netistä luin. En suosittele muillekaan. Jos on yhtään samalla tasolla markkinoinnin kanssa nuo muut toiminnot, niin ei voi olla työntämättä käsiään saveen tuon kanssa...
Voihan se niinkin olla, mutta itse tuote - Palikka on huipputuote. Parempi ainakin, kuin nappulaversio. Yhtä nappulaversiota olen ollut tekemässä ja se riitti. =)
- Rakentaja Roope
nappulaton kirjoitti:
Voihan se niinkin olla, mutta itse tuote - Palikka on huipputuote. Parempi ainakin, kuin nappulaversio. Yhtä nappulaversiota olen ollut tekemässä ja se riitti. =)
Mitäs ongelmia sulla sitten oli niiden nappuloiden kanssa ? Lapsikin osaa laittaa Lego palikka nappuloita päällekäin.
Kulmien sahaaminen 45 asteen kulmiin on työlästä puhaa ja rajoittaa valukorkeuksia.
Ikkunoiden pieliinkään ei tarvitse erikseen eristeitä ostaa, kun käyttää nappula versioita.
Seinistä tulee myös nappulaversioilla merkittävästi suorempia, myös valun jälkeen.
Olen tehnyt useamman talon molemilla versioilla ja pontti on pätevämpi ainoastaan pyöreissä rakenteissa.
Suurin osa taloista on kuitenkin neliön mallisia, turha erikoisuuden tavoittelu nostaa aina hintaa merkittävästi.
Rakentamisen keveydessä ja yksinkertaisuudessa Eps-harkko hakkaa monet kiviharkko versiot mennen tullen. - Hulluja ootte
Rakentaja Roope kirjoitti:
Mitäs ongelmia sulla sitten oli niiden nappuloiden kanssa ? Lapsikin osaa laittaa Lego palikka nappuloita päällekäin.
Kulmien sahaaminen 45 asteen kulmiin on työlästä puhaa ja rajoittaa valukorkeuksia.
Ikkunoiden pieliinkään ei tarvitse erikseen eristeitä ostaa, kun käyttää nappula versioita.
Seinistä tulee myös nappulaversioilla merkittävästi suorempia, myös valun jälkeen.
Olen tehnyt useamman talon molemilla versioilla ja pontti on pätevämpi ainoastaan pyöreissä rakenteissa.
Suurin osa taloista on kuitenkin neliön mallisia, turha erikoisuuden tavoittelu nostaa aina hintaa merkittävästi.
Rakentamisen keveydessä ja yksinkertaisuudessa Eps-harkko hakkaa monet kiviharkko versiot mennen tullen.Teille legopalikkarakentajille pitäisi perustaa oma osasto tuonne pelit ja leikit osioon. Kivitalopalsta ainakin on väärä osasto. Kivitalo muurataan harkoista tai tiilestä.. Betoniseen valumuottiin tehty talon kantava runko vielä menettelee mutta muoviseen styroxlaatikkoon valettu talo on kyllä enemmän vitsi kuin kivitalo. Nyt etiikkaa peliin!
- Kaikkia kokeillut
Palikka on ihan susi, passiivikivitalojen harkolle ei kerrota hintaa kun täytyy ostaa järjetön paketti jossa harkon iso hinta " hävitetty" ja finneps-harkko (ilmeisesti nimeltään) hinta-laatusuhteeltaan paras tällä hetkellä Suomessa.
- Betoni poika
Tutkikaa myös www.foxblock.com
- iso on ero
Eri harkoilla on valtava ero. On ponttia ja nappula kiinnitystä, eps-välikettä ja muovista, Styroxia ja Neopor-materiaalia. Ero käytössä, asentamisessa ja muussakin on valtava. Näyttää ja äkkiseltään tuntuu, että ihan samoja kaikki harkot ovat, mutta niissä on iso ero.
Heikoimmat harkot eivät oikein näy kestävän valuvaihetta rikkoutumatta. Täys EPS harkoissa on omat murheensa, kuten ääneneristävyys ja raudoitteiden paikoillaan pysyvyys. jne jne jne Kannattaa tutustua finneps ja Neopro ja Alander- halpa on huono
Olen nyt tutkinut eri valmistajien harkkoja ja monien kanssa jutellutkin. Kyllä harkoissa on valtavan suuri ero. Osa myyjistä on kyllä niin tietämättömiä rakentamisesta, ettei ole mitää rajaa. Uskomatonta, miten kehtaavat edes harkkoja myydä. Jokatapauksessa harkoissa on iso ero. Niin laadussa kuin hinnassa. Halpaa ei kannata ostaa. Ne hajoavat valuvaiheessa. Toisaalta eps-välikkeellisissä on omat murheensa, kuten se, ettei betoni meinaa millään mennä välikkeiden alle. Osa harkoista ei pysy millään paikoillaan valuvaiheessa ja jokaisen liimaaminen toisiinsa on iso työ. Väitän, että maksamalla muutaman euro lisää/ harkko säästää kymppejä työmaalla. Tämän kun kaikki ymmärtäisivät, niin monelta murheelta säästyisi niin työmaalla kuin asumisenkin aikana. Kuten edellinen totesi, niin hyvää palvelua ja paljon tietoa saa (ainakin minä sain) alanderilta ja neoprolta.. finneps lienee lähinnä valmistaja.
- tein talon
YKsi ominaisuus joka pitäisi pitää mielessä on se, että paksumman lämmöneristeen pitäisi olla ulkopuolella. Rakenne, jossa molemmilla puolilla on yhtäpaksut eristeet toimivat rakennusfysiikan kannalta vähän oudolla tavalla. Pontti on aivan susi, samaten ne paksut eps välikkeet.
- Catepillar
Neopro:lla nyt ainakin on kovimmat referenssit,niin määrässä kuin maailmanlaajuisessa kokemuksessa.
- Seuraan kiinnostunee
Paremmuutta kun etsitään, niin myyjien ja toimijoiden ammattitaito, sekä palvelualttiudessa on valovuosien mittaisia eroja.
Ammattitaito kehittyy myös kokemuksen kautta, pelkkä DI:n tutkinto ei riitä. Kannattaa kysellä Suomessa olevia referenssejä. Ulkomaiset kauniit kuvat auttavat rakennusvaiheessa kovin vähän.
Sen verran olen asiaa seurannut, että Suomessa valmistettavat tuotteet Eps-harkoissa ovat laatukamaa ja erot syntyvät rakentajien ja suunnittelijoiden ammattitaidon mukaan.
Neopro on täysin uusi toimija Suomessa, referenssit suurin piirtein nolla ja Palikka tehdään Ruotsissa ja tunnetusti outoa markkinointia.
Yleisesti rakentaminen Eps-harkoilla on varsin nerokasta ja veikkaan että lisääntyy näin passiivitalojen aikakaudella ripeästi.
Vähällä ammattitaidolla tehdyt muutamat Eps-harkkotalot kummittelevat varsinkin pääkaupunkiseudulla, jolla suunnalla muitakin susia tehdään runsaasti kaikista materiaaleista. - Johanoli1
Neopro:n referenssit esim Suomessa parisataa taloa. Jos se on lähes nolla niin hyvä.
- johan tuli
Niin Neoprolla ei ole montaakaan referenssiä Suomessa, ainakaan niiden miesten mukaan, mutta niiden emoyhtiö tai mikä nyt onkaan on toimittanut Suomeen ainakin kymmeniä taloja. Varianthausin äijä sanoi, että oli joku talotehdaskin joskus joka teki niistä taloja. Periaatteessa siis samaa kamaa, mitä nykyisinkin myydään, mutta ne tehdään vaan nyt Suomessa.
- 3vuotta eps talossa
johan tuli kirjoitti:
Niin Neoprolla ei ole montaakaan referenssiä Suomessa, ainakaan niiden miesten mukaan, mutta niiden emoyhtiö tai mikä nyt onkaan on toimittanut Suomeen ainakin kymmeniä taloja. Varianthausin äijä sanoi, että oli joku talotehdaskin joskus joka teki niistä taloja. Periaatteessa siis samaa kamaa, mitä nykyisinkin myydään, mutta ne tehdään vaan nyt Suomessa.
tein itselle talon tallin fin eps 350mm harkolla ja tuttavalle rungon varianthaussin 350mm harkolla. Erot mielestäni suuret variathaus harkko huomattavasti nopeampi asentaa, koska ei tarvi liimata lisäksi leikkamista vähemmän koska ikkunoihin ja oviin on sellaiset sulut jotka asennetaan ylhäältäpäin. Äänieristyksessä myös huima ero. Voin suositella tuota tuotetta vaikka ei tuosta fin eps harkostakaan ole mitään moitittavaa.
- mak5
Joko olette huomanneet tuon passiiviharkko.fi?
- Useita tehnyt
Alkaa Eps-harkkoja olla markkinoilla, kuin sieniä sateella, ei voi kovin huono tuote olla.
Tiedon puute uusilla toimijoilla on selvästi heikkoa, kannattaa ottaa selvää referensseistä ja miten ovat onnistuneet.
Ilmeisesti kotimaiset valmisteet parhaimpia tai ainakin eniten myytyjä. - en kylä mää
Useita tehnyt kirjoitti:
Alkaa Eps-harkkoja olla markkinoilla, kuin sieniä sateella, ei voi kovin huono tuote olla.
Tiedon puute uusilla toimijoilla on selvästi heikkoa, kannattaa ottaa selvää referensseistä ja miten ovat onnistuneet.
Ilmeisesti kotimaiset valmisteet parhaimpia tai ainakin eniten myytyjä.Onhan se eps ihan ok jos ei tarvitse itse rapata, tasoitella, levyttää sisäpuolelta, kiinnittää ikkunoita jne. Myös asuminen sellasessa muovipussissa on vähän niin ja näin. Myyjälle hyvä tuote kun se näyttää paperilla niin kivalta. Tee nyt sitten legoista talo ja vala koloihin betonia. Melko pellepelotonta.
- EPS_on
en kylä mää kirjoitti:
Onhan se eps ihan ok jos ei tarvitse itse rapata, tasoitella, levyttää sisäpuolelta, kiinnittää ikkunoita jne. Myös asuminen sellasessa muovipussissa on vähän niin ja näin. Myyjälle hyvä tuote kun se näyttää paperilla niin kivalta. Tee nyt sitten legoista talo ja vala koloihin betonia. Melko pellepelotonta.
Ihan sama kaikkiin muihinkin kivitaloihin: ovat ookoo, jos ei tarvitse rapata ulkoa, tasoittaa sisältä, eikä kiinnittää ovia ja ikkunoita, mutta kun tarttee. EPS-valuharkkoseinässä ovet ja ikkunat kiinnitetään sentään betonirunkoon, eristeharkoissa taas uretaaniin.
- Hyvääviihdettä
EPS_on kirjoitti:
Ihan sama kaikkiin muihinkin kivitaloihin: ovat ookoo, jos ei tarvitse rapata ulkoa, tasoittaa sisältä, eikä kiinnittää ovia ja ikkunoita, mutta kun tarttee. EPS-valuharkkoseinässä ovet ja ikkunat kiinnitetään sentään betonirunkoon, eristeharkoissa taas uretaaniin.
Onko Hevikivitalot tai Passiivikivitalot taas saaneet uuden toimarin vai Y-tunnuksen kun keskustelu styximuoteista viriää... pistämpä popparia mikroon tulee
- raksaaja-sh
EPS_on kirjoitti:
Ihan sama kaikkiin muihinkin kivitaloihin: ovat ookoo, jos ei tarvitse rapata ulkoa, tasoittaa sisältä, eikä kiinnittää ovia ja ikkunoita, mutta kun tarttee. EPS-valuharkkoseinässä ovet ja ikkunat kiinnitetään sentään betonirunkoon, eristeharkoissa taas uretaaniin.
>Ihan sama kaikkiin muihinkin kivitaloihin: ovat ookoo, jos ei tarvitse rapata ulkoa, tasoittaa sisältä, eikä kiinnittää ovia ja ikkunoita, mutta kun tarttee. EPS-valuharkkoseinässä ovet ja ikkunat kiinnitetään sentään betonirunkoon, eristeharkoissa taas uretaaniin.
Ei ihan nuinkaan.
Kannattaa huomioida esim. että verkoitustarve on valuharkkoseinissä erittäin vähäinen ja kaiken kiinnittäminen helpompaa.
Ikkunat tosiaan useinmiten kiinnitetään valuharkkoseinässä lujaan EPS materiaaliin tehtyyn koloon uretaanilla liimattuun, paine kyllästettyyn puusoiroon karmiruuveilla. Pienet ikkunat ei tarvi soiroa eikä ruuveja, mutta isommat tarvitsee.
Eristeeseen kiinnittämisen pieni etu on myös se että ei tule niin pahaa kylmäsiltaa, kuin jos kiinnityskohdassa on pelkkää puuta / siporeksia tai betonia.
Ulko-ovet on valuharkoissa syytä kiinnittää siten että kiinnitys tukeutuu osittain sisäkuoreen tai ulkokuoreen eli ei ihan keskelle eristettä. Omassa talossamme jouduin tuollaiset betoniin propatut ruuvit lisäämään saranapuolen karmiin. - raksaaja-sh
raksaaja-sh kirjoitti:
>Ihan sama kaikkiin muihinkin kivitaloihin: ovat ookoo, jos ei tarvitse rapata ulkoa, tasoittaa sisältä, eikä kiinnittää ovia ja ikkunoita, mutta kun tarttee. EPS-valuharkkoseinässä ovet ja ikkunat kiinnitetään sentään betonirunkoon, eristeharkoissa taas uretaaniin.
Ei ihan nuinkaan.
Kannattaa huomioida esim. että verkoitustarve on valuharkkoseinissä erittäin vähäinen ja kaiken kiinnittäminen helpompaa.
Ikkunat tosiaan useinmiten kiinnitetään valuharkkoseinässä lujaan EPS materiaaliin tehtyyn koloon uretaanilla liimattuun, paine kyllästettyyn puusoiroon karmiruuveilla. Pienet ikkunat ei tarvi soiroa eikä ruuveja, mutta isommat tarvitsee.
Eristeeseen kiinnittämisen pieni etu on myös se että ei tule niin pahaa kylmäsiltaa, kuin jos kiinnityskohdassa on pelkkää puuta / siporeksia tai betonia.
Ulko-ovet on valuharkoissa syytä kiinnittää siten että kiinnitys tukeutuu osittain sisäkuoreen tai ulkokuoreen eli ei ihan keskelle eristettä. Omassa talossamme jouduin tuollaiset betoniin propatut ruuvit lisäämään saranapuolen karmiin.ja tuossa "verkoitustarve on valuharkkoseinissä " tarkoitan betoni-lämpöharkkoja, en EPS muottiharkkoja.
- AjatteleeErkki
raksaaja-sh kirjoitti:
>Ihan sama kaikkiin muihinkin kivitaloihin: ovat ookoo, jos ei tarvitse rapata ulkoa, tasoittaa sisältä, eikä kiinnittää ovia ja ikkunoita, mutta kun tarttee. EPS-valuharkkoseinässä ovet ja ikkunat kiinnitetään sentään betonirunkoon, eristeharkoissa taas uretaaniin.
Ei ihan nuinkaan.
Kannattaa huomioida esim. että verkoitustarve on valuharkkoseinissä erittäin vähäinen ja kaiken kiinnittäminen helpompaa.
Ikkunat tosiaan useinmiten kiinnitetään valuharkkoseinässä lujaan EPS materiaaliin tehtyyn koloon uretaanilla liimattuun, paine kyllästettyyn puusoiroon karmiruuveilla. Pienet ikkunat ei tarvi soiroa eikä ruuveja, mutta isommat tarvitsee.
Eristeeseen kiinnittämisen pieni etu on myös se että ei tule niin pahaa kylmäsiltaa, kuin jos kiinnityskohdassa on pelkkää puuta / siporeksia tai betonia.
Ulko-ovet on valuharkoissa syytä kiinnittää siten että kiinnitys tukeutuu osittain sisäkuoreen tai ulkokuoreen eli ei ihan keskelle eristettä. Omassa talossamme jouduin tuollaiset betoniin propatut ruuvit lisäämään saranapuolen karmiin.Vähän kehitystä keskusteluun ! Maailma on täynnä kiinnikkeitä ja kiinnikejärjestelmiä, kiinnittäminen mihinkään ei ole minkäänlainen ongelma.
Kivitaloon ei mitään puulätkiä ! Solupolystyreeniinkin on vaikka mitä kiinnitystapojja.
- Anonyymi
V.2009 rakennettiin rinnetalo. Alakerta Eliittiharkon 300 mm paksu seinä ja osin lisäksi 150 lecaharkko, koska välipohja ontelolaatoilla. Yläkerta puu/elementti seinät. Alakerran eps seinä tyytyväisyys 10, kesällä ei helteillä kuuma ja talvella lämmin hyvän eristyskyvyn takia. Alakerta lähes passiivitalo.
- Anonyymi
Onkos tällä rintamalla tapahtunut minkälaista tuotekehitystä ketjussa kerrottuun nähden?
- Anonyymi
edelleenkään ei kannata sekaantua noihin
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123810MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782017Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5441617Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851288Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671087Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331018Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3798