Onko maahanmuuttajan osattava sekä ruotsia että suomea voidakseen saada Suomen kansalaisuuden? Muistan jostain lukeneeni, että jompikumpi riittää.
Se on mielestäni kuitenkin jotenkin ristiriitaista. Käsittääkseni pakkoruotsin ja -suomen kautta edellytetään kansalaisilta molempien kielten osaamista.
Se on mielestäni kuitenkin jotenkin ristiriitaista. Käsittääkseni pakkoruotsin ja -suomen kautta edellytetään kansalaisilta molempien kielten osaamista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entä jos puhuu suomee ja savvoo? Riittääkö se?
Ei lapsienkaan kielitaitoa kysytä, kun ne kastetaan ja otetaan seurakunnan jäseniksi. Kyllä ihminen voi oppia koko elämänsä ajan. Harva suomalainenkaan osaa toista kotimaista, mikäli esim. näihin palstakirjoituksiin on uskominen.
Jos maisteri nyt vetäisi henkeä välillä, ettei tukehtuisi pullaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9145796
Miksi oikeastaan nimittää maahanmuuttajalapsiksi, jos vanhemmilla on kansalaisuus saatu, he ovat suomalaisia muitten suomalaisten joukossa.
Mutta koulunkäynnissä, koulumenestyksessä, sopeutumisessa jne. voi olla eroja, en ole ottanut selville sen kummemmin, puhun vain omien kokemusteni pohjalta.
Aloittajan kysymystä kiertää vähän kirjoitteluni, enpä osaa vastata sihen.
Vähän kurkkailin virikkeitä tietoihin, onhan niitä, jos haluaa perehtyä...on suunnittelua ja tutkimustakin.
Monitahoinen on asia, kun (jos) vasta toisen polven suomalainen käy koulua.
Omalla vanhempien entisen kotimaan kulttuurilla on poikkeuksetta edelleen....tai toistaiseksi suuri vaikutus. Erottuukohan kolmannen polven suomalainen kovinkaan enää joukosta osaamisensa tai koulutushalukkuutensa suhteen. Yhtä lailla on joukossa älykkäitä, helposti oppivia, sopeutuvia, sopeutumattomia tai yksinkertaisesti laiskoja.
Mutta nyt...kotona puhutaan sitä vanhempien kieltä ja äitihän on useimmiten kielitaidottomin.
Osataanko kotona kannustaa koulutuksen tärkeyteen, ei ainakaan pystytä auttamaan koulutehtävissä. Aika monet lapset ja nuoret joutuvat, tai saavat, erityisopetusta tai joutuvat...pääsevät erityisluokille. Motivaatio koulunkäyntiin pitäisi saada jo ala-asteella, yäasteella tiedän aika monen koulunkäynnin jääneen kesken, päästötodistus saamatta.
Näistä minun maahanmuuttaja-suomalaistutuistani on vain yksi nyt yläasteen viimeisellä, yhdeksäsluokkalainen. Joten kuten saa päästötodistuksen, mutta mielestäni turhaa on mennä lorvimaan kymppi-luokalle. Hänet on vapautettu ruotsinkielen opiskelusta, sen sijaan on ollut suomea, siitä ja englanninkielestä onkin ihan kohtalainen numero. Älyssä ei ole vikaa, mutta kodin kannustuus puuttuu ja sanoo itsekin, että laiskuus vaivaa.
Voi-voi, kyllä se vaivaa ihan useamman polven suomalaispoikiakin tuossa iässä.
Tiedän kyllä, että vapautetaanhan silloin tällöin ihan "perisuomalaisiakin" ruotsinkielen opiskelusta. Silti saa päästötodistuksen, ihan varmasti myös kansalaisoikeudet ja - velvollisuudet.
Pitäneekö paikkansa, mutta kuulin eilen huhuja, että nämä ruotsinkielen opiskelusta vapautukset aiotaan lopettaa...ihan kaikilla.
Kyllä oli minusta hyvä systeemi ennen, oisko ollu -80 lukua, nämä kolmen tason oppimismahdollisuudet kielissä ja matematiikassa, jokainen sai opetella kykynsä mukaan. Kirjat ja tehtävät olivat sen mukaisia, mihin oppilaan huomattiin kykenevän. Mutta tais olla Erkki Ahon aikaan, kun se hyvä systeemi sitten loppui.