Moi!
Meillä on n. 1v pumi- narttu. Se onkin yhtäkkiä alkanut puremaan. Kun koiramme oppi avaamaan ovia, se karkasi ulos, ja meni puremaan yhtä naista. Ensiks nainen oli luullut, että koiramme oli vaan raapaissut, mutta sitten sille selvisi, että se oli purrut. se oli samana päivänä vielä purrut minua, ja yrittänyt agilitytreeneissä... MIkä neuvoksi? Miten tämän tavan saisi karsittua, ja mistä se johtuu..?
-Kiitos vastanneille-
Meillä on n. 1v pumi- narttu. Se onkin yhtäkkiä alkanut puremaan. Kun koiramme oppi avaamaan ovia, se karkasi ulos, ja meni puremaan yhtä naista. Ensiks nainen oli luullut, että koiramme oli vaan raapaissut, mutta sitten sille selvisi, että se oli purrut. se oli samana päivänä vielä purrut minua, ja yrittänyt agilitytreeneissä... MIkä neuvoksi? Miten tämän tavan saisi karsittua, ja mistä se johtuu..?
-Kiitos vastanneille-
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuo on melko yleistä tuon ikäisillä koirilla. Se että koira puree sinua on selvästi merkki siitä että se yrittää komentaa. Hyvä ratkaisu on se, että koiralle näytetään kuka on pomo, eli kun/jos koira puree niin ei saa antaa periksi, koira selätetään ja tehdään selväksi kuka on pomo, ja se, että se mitä koira tekee on väärin. Jos koira inahtaa niin se ei tarkoita tässä tapauksessa sitä että sitä sattuisi.
Piikkiä.
Emme anna koirallemme piikkiä!!! Sille on jo kerran todettu johtajuusongelma, että se saattaa olla siitä!?
Kyllä se on niin että sinun pitää olla vain tiukempi koiralle, tärkeintä on ettei anna periksi. Koira ei saa purra, jos puree niin heti selätetään. Ja sanotaan selvästi EI!
"Saattaa olla sitä ". SE ON SITÄ, nimenoman johtajuusogngelma. Kyllä jokaisen koiranomistajan PITÄÄ tietää, että ihmiseT ovat aina koiran YLÄPUOLELLA: Vahvista johtajuuttasi: Lueppa: esim. KUMIKANA.ORG ja sieltä: Millan koirakoulu.
Miedän murkkuikäinen berni YRITTI samaa. Eipä onnistunu pääsemään yli meidän eikä lasten (nuorin 8 kk.). OLE JOHDONMUKAINEN, HYVÄ JOHTAJA, ÄLÄ LYÖ, OIKEUDNMUKAINEN, RAKASTA JA RAJOITA!
PANEUDU ASIOIHIN!!
En voi kuvitellakaan että berni edes yrittäisi purra. Meidän Nette oli maailman kiltein ja kaunein pikkukoira, ainakin omasta mielestäni. Oliko teidän koira uros?
Meidän bernipoika, 9 kk, on uros. Se on hyvin vilkas, valpas, avoin vieraille, hyvin ystävällinen kaikille, ihmisille, koirille, kissoille, lapsille. Se on myös hyvin rohkea ja oppivainen, lisäksi oikein kaunis uros. Kyllä koiranpennuilla on normaalisti uhmaikä ,karkailevat, alkavat yhtä-äkiä kiskoa hihnasta, yrittävät kampata (isot rodut) repivät rukkasista ja jopa yrittävät näykkiä, ihan totta. Käytös on ailahtelevaa kuin murkkuikäisellä ihmistaimella. Tämä aika ei kestä kauan ja se on normaalia niin berneillä kuin muillakin roduilla. Murkkuikä on siis 7-9 kk ja toinen (huh, huh) 1 -1,5 v. Mitä paremmin ja HETI alussa lakaa vahvistaa omaa johtajuuttaan, niin joskus koko murkkuikää ei melkein huomaakaan. Ihan samaa olen kuullut meidän koiran sisaruksista, tytöistäkin. Se vaan kuuluu siihen, kun koira haluaa tietää paikkansa laumassa. OIKEASTI se ei ole tietenkään ketään purrut. Vauvankin sormet ja naamat nuollaan ja sormet lipsahtvat ihan suuhunkin, niin kiltti meidän ukkeli on. MUTTA sen sanon, että osaamattomissa käsissä koirasta kuin koirasta voi tulla "väärin kasvatettu", eli koira ottaa vallan; ei raaskita kieltää, kun on söpö, annetaan periksi, no ei sitten, ellet halua jne. aivan kuin ihmislapsetkin. Rakkautta ja rajoja. Hyvä on koiran olla, kun ei ole johtajan paineita. Me olimme eilen taas koirakoulussa. Kouluttaja kehui, miten se toimii hienosti! Eipä ole hikipisarat meiltä turhaan virranneet! Alussa temmelsi koulutuskentällä ja repi hihnasta. Kun piti seurata, hyppi ja lekkui hulluna. MUTTA NYT ON KUIN OLISI AINA OLLUT YHTÄ HYVÄ SEURAMAAM, ODOTTAMAAN JNE... TYÖTÄ VAIN JA KOVASTI; ALUSSA. Aloitamme vesipelastuksen, käyme TOKO-alkeita ja lisäki omia bernien tapa- ja näyttelykoulua. Lisäksi 6-8 bernin kanssa ryhmämme lenkkeilee IRTI vapaana maastossa. Koskaan eivät tappele,eivätkä rähise keskenään (sosiaalistuvat näin., eikä kuulu kyllä luonteeseenkaan). Näyttelyissä bernien kehästä ei myöskään kuulu ärinöitä, kuten esim. rotikat ärisevät omilleen ja muillekin (omistaja olen jopa nähnyt siitä koiraa makupalalla palkitsevan !?) Olen tavannut vihaisen bernin. Kuuluin kasvattajalta, että omistajat ovat olleet liian pehmeitä sen vauvaiässä. Jos on ongelmia koiran kanssa, niin yleensä pitää vilkaista hihnan toiseen päähän. Esim. minä olen ollut pojalle tiukempi, minua uskoo helpommin. Mieheni "hellempi", siispä poika koettaa joskus haukkumalla (vaatii huomiota) komentaa kovastikin. Pitäisi leikkiä, pitäisi päästä kömyämään syliin, saada rapsutuksia, SILLOIN KUN HÄN haluaa.Asia on niin, että JOHTAJA antaa huomiota silloin kuin se haluaa. Omistajan pitää pyrkiä käyttäytymään kuin johtajakoiran. Opetella lukemaan koiran kieltä (LUEPPA KIRJA: HIHNAN TOISESSA PÄÄSSÄ). Johtajakoira ei läpsi pentu, alempaa pyllylle, eikä työnnä nenää pissiin, VAAN kääntää pään pois, ellei halua, että toinen tulee hänkräämään, ellei tehoa, murisee, näyttää hammasta, selättää, näykkää kirsusta. NÄMÄ KEINOT OVAT MEILLÄ AINA TEPSINEET.
T: Kokemusta on. Kaksi sakemannia (narttu ja uros) ja kaksi berniä (narttu ja uros) kasvattaneena.
Koira on vielä hyvin nuori ja on suhteellisen helposti opetettavissa - vaatii tosin johdonmukaisuutta ja jämäkkyyttä!!
Aina täytyy muistaa se, että kun koiraa komentaa/kieltää, täytyy äänenpainoa muuttaa, sillä jos koiraa hellii ja komentaa samalla äänenpainolla, ei se valitettavasti tiedä, kumpiko on kyseessä!!Kiroilukin on paikallaan! (esim. koira selälleen, itse sen päälle hajareisin, kaulakarvoista kii ja jämäkällä äänellä "nyt se perkele loppui tähän") Selätys kannattaa tehdä, vaikka olis vieraitakin ihmisiä ympärillä, sillä silloin se tehoaa kaikkein parhaiten ja koira huomaa, ettei tolle kannata isotella, se panee paremmaksi!! Tsemppiä vain sulle/teille!!
Meillä uhitteleva/pureva koira on myös selätetty ja "purtu" kaulaan niiku susi laumassa tehdään..enkä nyt tarkoita varsinaista puremista ,riittää kun laittaa kasvonsa koiran kaulavilloihin..TODELLA apua tästä..meillä uhittelevat osapuolet on ollu narttuja murkkuiässä..=0/
Meilläkin on ukkoa selätetty ja olen näykännyt kirsusta! Kirsuhan on koiran herkin kohta ja nolo juttu, jos siitä toinen näykkää. Bernillä on ainakin semmoinen turkki,ettei tulisi mieleenikään yrittää purra kaulasta. Ei varmasti tehoa, paksuturkkisilla meinaan. Dalmikset, Rhodesiankoirat, pinserit jne. ovat sitten erikseen.
Leikkiessään bernit "purevat kaulasta", näyttääkin ihan pahalta, mutta eivät edes vinkaise, että sattuisi. Eilenkin koirakoulussa (22.6. tulee 10 kk vasta) minun piti herraa puhutella, katsoa ylhäältä päin silmiin tiukasti, napata poskista kiinni ja pahalla äänellä torua. Tuli murkkukohtaus, eli yritti tarttua hampailla kumpparin varresta, hyppiä ja vetää hihasta, ja kesken koulutuksen. Harvoin enää tulee tämmöstä, mutta näköjään joskus vielä. Hyvin meni, uskoi kyllä heti. Tietysti näin nuorelle koiralle jopa 45 min. koulutusrupeama on ihan maksimi. Pentukurssi käyty, nyt arkitokoa ja vesipelastuskoulukin alkanut jo. Hienosti toimii. Hyvin työperäisestä ja vilkkaasta linjasta on ukon sukujuuret. Just luin ukon lähisuvun luonnetestit Sennen-lehdestä. Entinen narttuni oli todella rauhallinen, hiljainen hyssyttelijä ja oppi kaiken ilman mitään ihmeellisyyksiä ja ilman varsinaista maksettua koulutusta, kotikonstein siinä sivussa. Tiesi vaikka mitä ja PALJON sanoja ja niiden merkityksiä. Mahtava rotu.
Vaatii omistajalta PALJON, koska haluaa olla siellä AINA, missä omistaja, vaikka sitten autoremontissa tai ainakin ihan lähellä katsoa möllöttämässä. Berni on valpas ja ystävällinen kaikille. Isokokoinen ja turkista lähtee karvaa karvanlähtöaikana (ainakain nartuilla VALTAVASTI), muuten helppohoitoinen turkki.