Sadut ovat liian tärkeä kirjallisuudenlaji
laiminlyötäväksi. Niistä, samoin kuin näytelmistä
näkee, ketkä osaavat kirjoittaa enemmänkin kuin
yhden onnenkantamoisen, jos sitäkään. Taidesadun
suurmestari on Andersen, Grimmejä ei muistaisi
kukaan, jos heidän olisi pitänyt tempaista aiheet
omasta päästään. Verratkaapa vain heidän
Moukkaansa ison A:n Iso-Niiloon ja Pikku-Niiloon!
Yhden hyvän ovat päästäneet käsistään M.L. de
Beaumont (Kaunotar ja hirviö) ja George Sand
(Poika ja mehiläinen). Perrault on verrattavissa
Grimmeihin.Mutta sitten:Oscar Wildella on kaksi-
kolme ensiluokkaista, yhtä hyvää kuin mitkä
hyvänsä A:n. Ja kehotanpa vilkaisemaan Klaus
Kuurinmaan neljää satua (Muurinpohjapuuro ja
kolme muuta satua), sillä se jätkä on nero!
laiminlyötäväksi. Niistä, samoin kuin näytelmistä
näkee, ketkä osaavat kirjoittaa enemmänkin kuin
yhden onnenkantamoisen, jos sitäkään. Taidesadun
suurmestari on Andersen, Grimmejä ei muistaisi
kukaan, jos heidän olisi pitänyt tempaista aiheet
omasta päästään. Verratkaapa vain heidän
Moukkaansa ison A:n Iso-Niiloon ja Pikku-Niiloon!
Yhden hyvän ovat päästäneet käsistään M.L. de
Beaumont (Kaunotar ja hirviö) ja George Sand
(Poika ja mehiläinen). Perrault on verrattavissa
Grimmeihin.Mutta sitten:Oscar Wildella on kaksi-
kolme ensiluokkaista, yhtä hyvää kuin mitkä
hyvänsä A:n. Ja kehotanpa vilkaisemaan Klaus
Kuurinmaan neljää satua (Muurinpohjapuuro ja
kolme muuta satua), sillä se jätkä on nero!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ärsytti kyllä sun tekstissä
1. yksi ainoa jakamaton kappale: ehkä olisit
voinut analysoida itseäsi enemmän
2. suvaitsematon, 'valmis' asenteellisuus sen
suhteen mikä on (suorastaan
absoluuttisesti) 'hyvää' ja mikä 'huonoa'
Kuinka luulet siitä syntyvän mitään keskustelua?
Syntyykö keskustelua vain epävarmuudesta?
Päätellen muista kommenteista yleisesti ollaan
sitä mieltä. Mutta suvaitsematontahan on julistaa
niinkuin edellinen on tehnyt. Ja nyökyttelijöitä
maailmassa on ihan tarpeeksi.