Mulla on tyhja teranen kiintolevy.Kuinka siihen tehdaan juuriosio
G/partilla_
Live asennuslevy on.Ja entas nama nappaimet_
Mitaan kayttojarjestelmaa koneessa ei ole.
Asennus ei jatku eteenpain etta saisi valita osioi itse.
G/partilla_
Live asennuslevy on.Ja entas nama nappaimet_
Mitaan kayttojarjestelmaa koneessa ei ole.
Asennus ei jatku eteenpain etta saisi valita osioi itse.
Vastaukset 23
Vanhimmat
no asentaahan se itekseenkin ne osiot. asennuksen jälkeenhän voit vielä suurentaa gpartedilla sitä juuriosiota jos haluat.
sitä ihmettelen, että eikö mintissä tosiaan ole enää -osioi itse-nappia? kokeilitko tekstipohjasta asennusta?
On varmaan,mutta en pääse sinne saakka.
Juuritiedostojärjestelmää ei ole määritelty.
Tuohon ilmoitukseen jumittuu.
ihan tavallinen perusasennuskokaan(olipas sana) ei onnistu?
lataa uusi .ISO.
LTS 32bit Gnome
http://www.linuxmint.com/edition.php?id=52
LTS 64bit Gnome
http://www.linuxmint.com/edition.php?id=53
muut
http://www.linuxmint.com/release.php?id=13
Kahdella isolla olen jo kokeillut (lts32 10.04 ja julia 32bit) sama homma.
Live cd:llä olen täällä ja toimii kaikki jutut.
Aivan kuin ei löytäisi kiintolevyä asennuksessa?
Tänään ostettu kone.Delasin win 7:an gpartilla kaikki osiot.Hajosiko jotain?
Lisää:
Koneessa on siis teranen kiintolevy.Riittääkö mintin ymmärrys?
Vika on ehkä biosin asetuksissa.Siellä on valittuna raid asetus?
Varmaan tuon win 7 perua.
Osaisiko joku neuvoa oikeat asetukset biosiin.
teucca sanoo?
http://linuxmint-fi.info/forum/index.php
Vika paikannettu kiintolevyn tai emolevyn jumpperointiin.
Kakkosvaihtoehto bios asetukset.
Netissa kaikki ohjeet ovat tietysti wintoosalle.
Hmm.. jumpperointia käytettiin IDE-levyissä, satalevyissä ei ole kuin korkeintaan nopeusjumpperointi mutta ei väyläsijaintia kuten IDEssa. Olet ehkä ymmärtänyt jotakin väärin? Kumpi levytyyppi sinulla on, PATA (harmaa leveä lattakaapeli) vai SATA (punainen tai oranssi ohut naru)?
Biosista asetetaan "boot" tai siihen viittavan otsikon alta käynnistysjärjestys josta siis valitaan miltä laitteelta ensisijaisesti etsitään käynnistettävää järjestelmää. Uusissa emoissa sitä voi muuttaa myös jollakin pikanapilla. Bioseissa on eroja joten en ala niitä sen ihmeemmin käymään läpi, joissakin bioseissa "boot" on päävalikossa mutta toisissa se löytyy alavalikoista.
Rautapuolen viat eivät ole sidottu käyttöjärjestelmiin joten windowsohjeita voi soveltaa mihin tahansa koneeseen nin kauan kuin puhutaan raudasta eikä OS:sta.
pata levy wd 1Tb.Ruskea sentin levyinen lattakaapeli.
Kiintolevyssa on jumpperointi tuo mainitsemasi nopeus,perusasetus,xp lle omansa ja viela joku muu.
Emolevysta en loytanyt merkkia eika manuaalia ollut mukana.
Bios on tuttu,mutta alkuperainen raid win 7 apuohjelma tuli delattua.
Asennus stoppaa osiointiruutuun,koska mitaan osioitavaa&kiintolevya ei loydy.
Live cd toimii ,mita nyt nama aakkoset kiusaa.
Kone on uusi,mutta hermot ei kestaneet win 7 varttia kauemmin.
Sammuta,kaynnista,rekiteroi,paivita,uudet ajurit, teki hermoraunioksi.
Eli SATAlevy (Serial ATA) jos kaapeli on sentin levyinen ja se pistetään pieneen mustaan liittimeen emolla ja levyssä, liitinosa on periaatteessa L:n muotoinen. Tämmönen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Serial_ATA
PATAlevyssä (Parallel ATA) on noin 4 cm leveä kaapeli ja emolla sekä kiintolevyssä on isohko plugi jossa on noin 40 kullattua metallipiikkiä. Tuommoinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/IDE
Varmaankin SATA jos on 1TB kokoinen levy sillä sen kokoisia IDE-levyjä ei ole ainakaan halvalla saatavissa jos niitä edes on. Silloin se jumpperi lienee nopeusvalinta että käyttääkö SATAI, II tai III nopeutta?
"Bios on tuttu,mutta alkuperainen raid win 7 apuohjelma tuli delattua."
Mitähän tuo tarkoittaa suomeksi? Jos sinulla on yksi levy niin mitään Raidia ei ole joten sen voi tai oikeastaan ehkä pitää kytkeä Biosista pois käytöstä, Raid - Disable tai Native tms. asetus. Jotkut emot eivät tunnista kiintolevyä jos on yksi levy ja määritelty jokin raid käyttöön niin herjaavat. Mä en tarkkaan nyt muista mitä mun biosissa lukee mutta jotenkin tuohon tyyliin. Manuaali on jossain lootassa mutta en jaksa etsiä.
Tuo emon tarkka malli kyllä olisi ollut hyvä selvittää niin sen perusteella olisi voinut kohnia netistä manuaalin ja katsoa mitä siellä sanotaan asetuksista. Sen voi suorittaa myös ubuntun livellä, asennat hardinfon ja kohdasta "Devices -> DMI -> Board" pitäisi lukea emon malli.
No kuvissa oli tietysti sitten punaiset liittimet kun puhuin mustista ;)
Eka kerran avatessa biosin niin kintolevy valinta oli raid ja palaa nytkin jos valitsee oletusasetukset biosista poistuttaessa.
Mina laitoin valintaan sata heti aluksi.
Raid saa win 7 toimimaan jotenkin nopeammin ja se toinen raid asema oli
dvd niin ihmeelliselta kuin se tuntuukin.
Valittuna oli biosissa raid optinen dvd asema! kakkos buutissa.
biosissa oli viela joku raid ohjain unility jonka tuhosin.
Minulta loppuu konstit,joten eiku huomena ammattilaiselle.
Yleensa kokoan koneen osista,mutta nyt onneton ostin valmiin
wintous masinan perk...
Sita saa mita tilaa...........
No onpahan oudon kuuloinen vekotin? Ei täältä käsin osaa tuohon mitään oikein sanoa enempää.
Palaan asiaan kun/jos tulee kuntoon.
mainboard acer model rs880m05
No niin.
Teranen kiintolevy oli liikaa asennukselle.
Mielestäni linux ymmärtää isoja asemia,mutta ei ainakaan minun kone.
Uusi pienempi kovalevy ja kaikki taas ok.
Tämmöistä tällä kertaa.
"Teranen kiintolevy oli liikaa asennukselle.
Mielestäni linux ymmärtää isoja asemia,mutta ei ainakaan minun kone."
Laitteen bios-rajoitus? Kun kernel saadaan käyntiin, ei Linux-kernel tarvitse biossin apuja. Jos koneen bios ei ymmärrä kiintolevyn päälle, ei onnistu tuo Linux-kernelin käynnistyskään ko. kiintolevyltä.
Joskus aikanaan auttoi, että boot-osio oli levyn osiolla, jonka bios löysi.
Eli levyn alkuun oma (sopivan kokoinen) osionsa /boot -osiota varten.
Tarkoitatko siis että serverikäyttöön ja sikäli teratavujen hallitsemiseen tarkoitettu Linux ei tajuaisi yhden teran levyä? Eihän se ole edes mahdollistakaan. Joku muu juju on hommassa kyllä nyt meneillään. Tajuaako Bios teran levyjä? En äkkiseltään löytänyt emon manuaalia joten vaikea sanoa mutta että verkkokäyttöön tarkoitettu linux ei ymmärtäisi yli teraa tuntuu aika kaukaa haetulta vialta ;) Hyvä että sait kuitenkin toimimaan.
Ellei sitten tuo levy ole jotenkin erikoinen että linux ei osaa käyttää sitä. Pistä se teran levy rinnalle ja katso löytyykö se ja mitä sanoo syslog. Tuntuisi kuitenkin oudolta koska yleensä vika on väylän piirisarjassa jos linu ei tunnista levyä mutta mistäpä sitä tietää mitä ne nykyään virittelevät. Kakkoslevynä sen pitäisi kuitenkin näkyä vaikka bios ei tukisi teran levyä mikä taas tuntuu noinkin uudessa koneessa oudolta.
No enpä löytänyt minäkään manuaalia.Ostin kaupan varastosta ennen
myyntiin laittoa,joten uusi kone.
Levyn sai kyllä näkymään ubuntussa,kun testasin pikaisesti irrallaan,
mutta käyttöjärjestelmää asentaa ei silti antanut.
Pysähtyi tyhjään osiointivaiheeseen.Ei näkynyt mitäään osioitavaa.
Yhtään jumpperi ei käytetty,mutta esim win xp vaati jumpperin 7/8 väliin.
Win 7 taas ei tarvinnut jumpperia.Siis kovalevyyn.Lisäksi nopeuden alennusjumpperi ja vielä yksi mulle epäselväksi jäänyt vaihtoehto.
Minä myös epäilen biosia,koska koneessa oli esiasennettu win 7.
Siinä levy olil osioitu kolmeen asemaan.
Ehkä se alkuperäisen osioinnin poisto on jotenkin turmellut MBR:n eikä levy tunnistu sen takia osiointiohjelmalle?
Oletko kokeillut ajaa "testdisk" ohjelmaa sille? sillä voi yrittää palauttaa alkuperäisen osionnin jos se löytää sen Toinen vaihtoehto on ottaa MBR:stä hexadumppi ja katsoa mitä siellä lukee. En nyt ulkoa muista mitä numeroita kuuluu mihinkin kohtaan mutta netistä etsimällä löytyy tietoa MBR:n sisällöstä. Että onkos siellä mitään vai pelkkää nollasoosia vai onko perälauta hukassa.
MBR:ää voi yrittää korjata jos se on jotenkin oudon muotoinen tai risa jolloin levy olisi taas osioitavissa.
Näkyykö se levy muuten päätteellä listauksessa
sudo fdisk -l
Eli kun se on sata-levy niin sen voi heittää kiinni koneen ollessa käynnissä. Ensin voi odottaa tuon tulosteen ilman sitä teralevyä ja sen jälkeen (päätettä sammuttamatta) kiinnittää teralevyn johdot ja muutaman sekunnin odottelun jälkeen ottaa uuden listauksen niin mitä se tulostelee. Testdisk on erikseen asennettava komentoriviohjelma joten tuota fdiskiä voi kokeilla ensin, irtoaako sillä lisätietoa ongelmasta. Teralevyn virtapiuha voi olla koko ajan kiinni että liittää vain datakaapelin ja tarvittaessa irroittaa vain datakaapelin. Ilmeisesti teitkin noin.
Linuxiin on muitakin osiointiohjelmia kuin tuo G/part.. onko se jokin Gpartedin muunnos vai mikä? Päätteelle löytyy myös edellä mainittu fdisk sekä cfdisk joista cfdisk on manuaalin mukaan parempi, fdisk bugisempi.
Voit kokeilla päätteessä komentoa
sudo cfdisk
varo ettet tuhoa nykyistä kiintolevyäsi..
Minä vaihdoin levyn eilen liiikkeessä noiden kokeilujen jälkeen ja sain
välirahat itselleni.
Hermot olivat jo levon tarpeessa,joten tein helpoimman ratkaisun.
Tuossa mbr jutussa voi olla totuus.
Itseasiassa en edes tarvitse noin suuria kovoja.Tämä nyt vaan tuli uuden
koneen mukana.
Pahalta tuntuisi,jos teratavun verran tallennuksia tuhoutuisi.
Kiitos vaan osanotosta murheisiini.
Tämä nyt taisi olla tässä.
Suosittelen kuitenkin ettet tee yhtä teratavun osiota, siinä ei ole mitään järkeä oikeastaan, kotikäytössä ainakaan. Riippuen minkä kokoisia datakimpaleita levylle laitetaan niin kannattaa muutenkin harkita että osioi levyn vaikka muutamaankin osaan. Jos on isoja video- tms. tiedostoja niin niille voi tehdä isomman osion ja jollekin digikuville ja musiikkikappaleille ehkä pienemmän osion viereen. Muulle normaalidatalle kuten teksteille myös jokin pienempi osio.
Osio kannattaa myös alustaa sopivalla levyjärjestelmällä ainakin jos etukäteen tietää minkälaista dataa aikoo tallentaa. Ext ei ole kaikkeen välttämättä paras mahdollinen, XFS, Reiser ja JFS voivat myös tulla kyseeseen koska ne käsittelevät eri kokoista dataa paremmin tai huonommin, jos vaan mielenkiinto riittää. Itse kyllä olen tätä ext-pohjaista käyttänyt mutta jos tietäisin että tallentelen vaikka dvd-levyjä tai jotain pikkusilppu osiolle niin saattaisin alustaa osion parhaalla mahdollisella levyjärjestelmällä.
Nehän on helppo kiinnittää omaan kotihakemistoon fstabin kautta jolloin näkyvät kotihakemistossa tavallisina hakemistoina eli kansioina (mur). Vieolä kun antaa osioille osiointivaiheessa sisältöä kuvaavat nimet (levynimiö) niin vikatapauksessa saattaa pelastaa tai ainakin nopeuttaa korjaustoimia paljonkin.
Tuollaisella pienellä optimoinnilla on sellaisia etuja että
a) oppii käsittelemään linuxin levyjärjestelmiä
b) nopeuttaa aavistuksen järjestelmän toimintaa
c) suojaa muiden osioiden dataa yhden osion sekoamiselta