Reipas ja riemukas tervehdys teille kaikille!
Ajatteli tässä kirjoitella jonkinlaisen romaanin - ehkä pienen sellaisen - mutta tarinaltaan varsin hulppean. Mitä mielipuolta olette, omakustannetta vaiko peräti kääntymistä suurien ja mahtavien puoleen (kolme ristinmerkkiä, korisevaa hengitystä ja vapinaa), vai peräti tupata tekele E-kirjojen kansiin ja napsauttaa sitten kannet kii ja niin pois päin.
Mitteetä tyä outta mieltä?
Ajatteli tässä kirjoitella jonkinlaisen romaanin - ehkä pienen sellaisen - mutta tarinaltaan varsin hulppean. Mitä mielipuolta olette, omakustannetta vaiko peräti kääntymistä suurien ja mahtavien puoleen (kolme ristinmerkkiä, korisevaa hengitystä ja vapinaa), vai peräti tupata tekele E-kirjojen kansiin ja napsauttaa sitten kannet kii ja niin pois päin.
Mitteetä tyä outta mieltä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen sitä mieltä
Maxim Foxius
että ajatteleminen on aina hyvästä ja tee mitä teet, mutta
tuo paljastus
koriseva hengitys ja vapina
NAURATTAA !
Jamieounsitämieltä,
että siun jatkonovellipätkät ovat kyllä olleet
kalakukkomaisia pötkäyksiä.
Jee!
Jep, jep ja mutta mutta:
nythän on monenlaisia mahdollisuuksia kirjailijaksi aikovalla; omakustanne perinteisenä, sekä tulevaisuudessa ehkäpä yhä merkittävämmäksi muodostuva E-kirja, ja tietenkin nämä perinteiset k-k..ku..
(juoksee nojaamaan lähimmän männyn runkoon kädellään, kakoo ja sylkee maahan katsellen kuin olisi tukehtumassa silkasta mielenliikutuksesta, mutta Viimeisillä voimillaan saa kuitenkin karjaistua aurinkoiselle sini-taivaalle: KUSTANTAJAT!! ja vetää sitten henkeä puuta vasten nojaten ja kauhtuneella karvareuhkalla voipunutta otsaansa ja kärsiviä kasvojaan pyyhkien, miettien kuitenkin kaiken aikaa hiljaa pakahtuneessa mielessään: voisiko omakustanteen tehdä E-kirjana, tai jotain) ...uuh!
Kunhan saat ensin käsikirjoituksen kirjoitettua, niin mietitään sitä sitten.
Palataan asiaan 1-4 vuoden päästä, kun kysymys tulee ajankohtaiseksi.
Toivotan palkitsevan tuskaisia kirjoitushetkiä!
Oikeassa olet. Nyt jo tuhatmäärin sanoja tarinaan laittaneena, tunnen kuinka outo väsymys valtaa soman, pneuman ja sarxin. Ei helppoa ollenkaan (kuten aikaisemmin luulin)
Ihanaa, ihan hymyilytti.
Jos ajattelee kirjoittavansa kirjan, tai juoksevansa maratonin, ei ajattelu riitä. Pitää ryhtyä työhön, ja niin kirja ja maraton syntyvät. Mutta tottahan toki kaikki alkaa ajattelusta.
Lisäksi: ei omakustanteita kukaan lue, paitsi kaverit ja sukulaiset, jos hekään.