Omistan isokokoisen sakemanninartun ja ongelmana on pitkään ollut toisten koirien ohitus.. Olen kokeillut paljon eri konsteja mutta tuntuu ettei ikinä helpota. Aina niin kiinnostaa. Ei rähise muuten kuin naapurin koiralle, johon syyhyn tiedän. Vetää aina ja nostaa karvat pystyn selkää myöten. Olen koittanut nyt pitkään olla vain huomioimatta vetämistä ja on koira sitten pian heti lopettanut mutta AINA koiran kohdalla kuitenkin vetää.. olen kyllästynyt siihen. Ei usko käskyjä siinä tilanteessa. Olen herkuilla koittanut kiinnittää koiran huomion muualle ja on onnistunut jos ihan koko ajan olen tunkenut herkkuja sille suuhun.. Ei se ole tilanteeseen helpottanut ja jos koitan vähentää herkkujen määrää.. ei enää tehoa. Rahatkihan siinä menneepi jos varaan säkillisen ruokaa lenkkireissuille ja helpomphan periaatteessa on antaa koiran vetää.. ku vetäminen taas alkaa heti ilman napuja. Jos saa temmeltää koirien kanssa vapaana, ei mitään ongelmaa, muuten kuin pienemmille koirille ! Olisiko siis jollain jotain miel. helppoja neuvoja joilla mahdollisesti saisin koiran kulkemaan siististi koirien ohitse. :)
Koirien ohitus -ongelma
hoooh.
212109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mä melkein voisin vaikka vannoo et sä teet itse sen.. eli ku joku toinen koira tulee vastaan ni sä ehkä jopa alitajunnassas teet sen et alat ite hemoilee ja kenties kiristää hihnaa... se koira osaa lukee sua varmasti paremmin ku sä sitä ja jos sä "hermoilet" ni se koira hermoilee kans! eli koitappa sellasta et meet ihan normaalisti ite siihen tilanteeseen.. en sano et tää välttämättä toimii mut hirveen monesti se hihnan toisessa päässä oleva tekee sen jännitteen siihen!
Olisko mahdollista vaihtaa kadun puolta ohitettaessa patukat peliin sopivassa kohdassa tai sitten vaan yksinkertaisesti antaa koirien tutustua rauhassa vapaana vaikkapa koirapuistossa ja pitää jatkossa ohitettaessa vapaana itse kävellen rauhallisesti ulkopuolista maailmaa huomioimatta eteenpäin, jolloin koirasi todennäköisesti tekee samoin?:)
eipä taida ihan toi vapaana ohittaminen kumminkaan olla paras idea! siinä voi joku kukkahattu täti saaha slaagin pikku fifin kanssa ku "iso ja vaarallinen" saku tulee vastaan... :D eikä toi kadun toiselle puolelle vaihtaminenkaan hirveen fiksua oo.. ei sillä ratkasta sitä ongelmaa mikä koiralla on.. just jos sillä koiralla on joku ongelma ni ideahan on et niitä vaikeita ja ikäviä asioitahan tehään mahdollisimman paljon!
meillä toimi tuo vedonestopanta(kuonopanta) sillä harjoiteltiin muutaman kerran ja oppi ettei saa vetää vastaantulijoita kohti ja nyt olemme jo pitkään menneet ilman kuonopantaa. se on mielestäni hyvä laite siinä että koira ei pääse vetämään kun pää kääntyy jos se niin koittaa tehdä. muutamia toistoja ja luulisin sen toimivan :) ainakin meillä toimi! :)
No joo, kiitos vastauksistanne! jebajeee: En pelkää/ hermoile tilannetta ollenkaan, ja vannon että en edes alitajunnassani kiristä hihnaa ;D Nimittäin mulle on tuota niin monesta suusta valistettu, et oon oppinu kyllä oleen ihan hermoilematta!! Nyt olen kuitenki kokeillu paljo sellasilla paikoilla liikkua joissa liikkuu enemmän koiria ja kokeillu eri keinoja nii iha oikeasti sain huomata että kohta ei enää jaksanukkaa nii välittää, välillä ei siis ollenkaan, toisista koirista. Ja syy onki kai sitten se et koira oikeesti niin innoissaan ku harvemmin joskus vaa koiria näkee mutta ku nyt kulkenu tuolla ruuhkaisemmilla paikoilla ja nähny enemmän koiria( tottunu niihin ;;)) nii jopa lakkas kiinnostamasta.. :) Vedonestopantaa en tahdo ottaa käyttöön vaikka varmaan voisi toimiakkin, koska haluan aina selvittää oikeasti syyn ongelmaan ja saada ongelmakäytöksen loppumaan ilman että estän koiraa tekemästä sitä...ellei kyse ole sitten agressiivisuudesta yms.. mutta tässä tapauksessa ei. Itsekin olen sitä mieltä ettei vapaana ohitus oo se paras vaihtoehto.. nimittäin naapureissa asuu justis niitä mamman pikku fifejä
Meillä sama ongelma, karvat pystyssä ohitetaan joka koira ja nyt kun ollaan aloitettu pyöräily/rullaluistelu niin olen huomannut että koira myös hidastaa vauhtia, joka on itseni kannalta tympiää varsinkin luistimien kanssa ko koira heittää kävelyksi ja itse yrittää ripeästi mennä ohi :/
Koira tuli meille joulun alla, sitä ennen ollut kennelissä ja tottunut siis muihin koiriin niin aika mielenkiintoinen tuo sen tapa täällä meillä käsitellä toiset koirat :(
Talven aikan kokeilin jos jonkinnäköistä ohitustapaa, oli herkkuja, istutin ja annoin herkkuja kielsin ja tein jos mitäkin van ei auta, aina karvat pystyssä ja koira tuijottaa ja on vaanivan näköinen :/ sitten kun vielä tämä tapahtuu useasti myös ihmisten kanssa elikkä uhitellaan myös vastaan tulijoille MUTTA EI pyöräilijöille :OO
Työpaikallani käy eräs mies koiransa kanssa ja tämän kanssa olen saanut koirani lopettamaan uhittelun kun olen koskettanut koiraa eli tökännyt tätä esim kaulaan ja kieltänyt van mitenpä teet sitä täällä kotosalla ko paikka kuhisee tätejä joiden mielestä koiran tulee antaa kulkea pitkällä flexin toisessa päässä ja niitä ei saa vetää vaan mennään koiran ehdoilla!! :S nim. kokemusta on :(
Elikkäs asiallisia vastauksia :D
Älä välitä tädeistä, jotka eivät asiasta mitään ymmärrä. Miksi koirasi oli ollut kennelissä, minkä ikäinen? Uros vai narttu? Koirasi siis on ollut sosiaalinen kennelissä, mutta ymmärrät toki, että nyt "ulkona" on uudet koirat ja uudet systeemit. Kun olet nyt saanut rauhaa aikaan tökkäämällä koiraasi, niin jatka ihmeessä sitä! Tädeistä huolimatta, pysäytä koirasi, jolloin se tajuaa (ehkä), että sinulla on asiaa ja ehkä kuunteleekin. Joskus tuntuu, että jos koiralle saa asian läpi ilman sataa toistetta, on selviytynyt mainiosti., joskus ne yllättää ja tajuaa kerrasta! Sitähän me kaikki haetaan. En tietenkään tiedä, mutta voisiko koirasi olla epävarma? Joskus sellaiset käyttätyvät näin. Valitettavasti hyökkäys tuntuu joskus parhaalta puolustukselta...
jokunen tuttu on sanonut että se voisi johtua epävarmuudesta kun se tekee tuon karvojen noston ja murisee jos meille tulee vieraita taikka joku haluaa silittää sitä pihalla tms. Osaakohan kukaan neuvoa mitä tuolle olisi tehtävissä, kuinka kannustan koiraani ettei sen tarvii olla niin ilkeän oloinen vieraille?
Meillä on samanlainen ongelma. Pallo, patukka ja keppi ovat lempileluja, MUTTA edes niillä en saa koiran huomiota ohitustilanteessa. Meillä koira vaanii, nostaa niskakarvat pystyyn ja vetää vimmatusti ohitettavaa koiraa kohti. Välillä heittäytyy haukkumaan myös. Herkutkaan eivät tehoa. Olen kokeillut pitää remmin löysällä ja kiskaissut siitä hieman sivulle, kun koiruus kovin heittäytyy innokkaaksi/hankalaksi. Tämä horjuttaa koiran tasapainoa ja rikkoo vähän käytöstä. Mutta miten saisin koiran huomion itseeni, niin ettei se välitä ohitettavista? Miten motivoida koiraa tuijottamaan vain minua... Koira ei ole agressiivinen vaan ehkä enemmän kiinnostunut vastaantlijasta ja ehkä hieman epävarma itsestään (ei suoranaisesti kuitenkaan arka). Muutoin koiraa on helppo kouluttaa nameilla. Koiruus on aika pehmyt sakemanni perusluonteeltaan.
Jos koirallasi on voimakas suojelu/puolustusvieti,niin siihen ei auta mikään.
Toinen asia on hihnassa joskus aiheutuneet traumat jos koirasi päälle on tullut toinen koira.
Toisille koirille se hihnassa oleminen on niin paha asia,kun siinä ei ole väistämis mahdollisuutta,vaan koira pakotetaan tilanteeseen,joka sille on epämiellyttävä.
Turha sitä hihnan päätä on aina mollata.
Tämän saman asian kanssa paininut itse 2,5 vuotta,kun 3 kertaa on pikkukoirat tulleet iholle hihnassa ollessa,kun ei niitä onmistajat hallitse,eikä niitä perhanan flexejäkään...
Ilman hihnaa ei ole mitään ongelmaa olla muiden koirien kanssa,joten mitä tästä opimme...
Hyvinhän se ohitus teillä menee jos koirasi on sentään hiljaa!
Kyllä voimakasviettisen koirankin saa koulutettua.. Minulla oli käyttölinjainen saksanpaimenkoirauros (kuoli viime vuonna), joka aloitti rähinän muille koirille puolentoista vuoden iässä. Kokeilin kaikkea, mm. piikkipantaa, ketjupantaa, tavallista pantaa, kuonopantaa, valjaita, kieltämistä, kolinapurkkia, karjaisua ja blokkausta ym "johtajuusteoriajuttuja", kunnes tajusin missä vika piili. Luin johtajuutta vastaan olevia tekstejä ja huomasin sen olevan totta. Aloitin vastaehdollistamisen ja puolen vuoden kuluttua, 2½ vuotiaana koira käveli muiden koirien ohitse nätisti, ottaen samalla kontaktia minuun.
Mistä löysit noita tekstejä? Ja jos voit maalaistollolle kertoa mitä tarkalleen ottaen tarkoitat tuolla vastaehdollistamisella?=)
Mulla oli aikapäiviä sitten kaksi saksaria. Uroksia molemmat ja niin pirun itsepäisiä, kuin vaan voi olla. Koirakentällä neuvoivat ennakoimaan tilanteen mm. näin:
Jos koira tuntee ylenpalttista kiinnostusta lähestyvään ja seuraa-käsky ei mene perille, niin teet äkkikäännöksen ja lähdet kävelemään toiseen suuntaan. Kun koira rauhoittuu, niin käännyt ja alat lähestymään uudelleen vastaantulijaa ja aina se seuraa-käsky. Meillä meni tuo ajan kanssa perille, kun koira huomasi, että matka ei jatku, jos se ei ole yhteistyökykyinen. Eli ennakointia ja löysin hihnoin.
Hih,hyviä neuvoja piisaa yhtä paljon,kuin on koiria...nehän ovat VAAN yksilöitä jokainen.
Tuo johtajuus on jo sanana sellanen kirosana,että voi veljet...tukeutuahan siihen kannattaa ja sillä onkin moni saanut enemmän vahinkoa aikaan,kun normi kohtelulla.
Maalaisjärki ku toimii monen koiran kohdalla paremmin,kuin ne kirjat ja muut hömpät...kamalan pinon noita opuksia lukeneena nauran suurimmalle osalle niistä...luin ne siksi,kun muutama tuntemani koiraihminen vannoi niiden nimeen,kuin jumalaan.
Enään en ihmettele,miksi heidän koirat ovat,mitä ovat.
Kyllä se on vaan niin,että kova viettisen,epävarman,aran ja traumoista kärsivän koiran ohitukset on mitä on.
Siihen ei auta maamme laulukaan,eikä loitsut.
Weekku...kerrotko kuinka toimit ja sait koirasi ohittamamaan nätisti.
Meillä suuri ongelma tuo kanssa ja haluaisin eroon siitä
Yhdyn tähän Tinttarantan viestiin "Toisille koirille se hihnassa oleminen on niin paha asia,kun siinä ei ole väistämis mahdollisuutta,vaan koira pakotetaan tilanteeseen,joka sille on epämiellyttävä."
Eli hihnassa kulkeminen on koiralle luonnotonta, joten monet tunteevat olonsa uhatuksi kun eivät pääse karkuun tai puolustamaan itseään ja reviiriään.
Oma flätti uros on pikkuhiljaa alkanut olla huomioimatta muita koiria. Kulki selkäkarvat pystyssä, mahoton rähinä päällä toisten koirien ohi.
Käyttöön tuli kuonopanta, jotta omat kädet säästyivät rakoilta ja herkut.
Mutta palkinto tuli VAIN silloin kun koirani kiinnitti huomion minuun. Pitkään meni, mutta lopussa kiitos seisoo.
Harjoittelua ja malttia! :)
Meillä on samaa ongelmaa, vaihdan tienpuolta ja ei se aina kaikille räyhää.
Olen huomannut että kun koira on saanut edellisenä päivänä aivotoimintaa ja paljon liikuntaa se kummasti rauhoittaa koiraa vielä seuraavanakin päivänä.
Tarkoitan että aistit ovat joutuneet rasitukseen, kerran kävin koiran kanssa kaupungilla( helsingissä) kävelyllä. Koira oli hiljaa seuraavana päivänä kaikille koirille.
Pupujussit ovat ongelma, niiden perään se lähtee todella ja ei usko käskyjä.
11kk uros,haukkuu,nostaa karvat pystyyn ja vetää kun näkee toisen koiran,pyöräilijän,mummon potkurilla jne. on kuonopanta käytössä,välillä auttaa välillä ei. takapihalla hihnassa haukkuu karvat pystyssä naapureille yms muille ketkä ohi kulkee,sisällä alkaa armoton rähinä kun ovikello soi tai oveen koputetaan,rähisee ja yhkää ja murisee kun kuulee ikkunasta ääniä. irti ollessaan mökin pihalla juoksee karvat pystyssä haukkuen pihamaalle tulijaa vastaan. mikä neuvoksi,alkaa mennä hermo! on totutettu ja kuletettu joka paikassa mukana. kiellot ei auta,herkkujen yms muiden työntäminen ei auta. ilmeisesti kova suojelemaan?! ei ole eka sakemanni,kokemusta näistä hiivatin luupäistä siis on :)
En osaa valitettavasti kertoa mitään yhtä totuutta, mutta flexi ei ainakaan ole mikään sakemannin hihna. Kunnollinen kestävä nahkahihna antaa molemmille tuntumaa ja tukea. Sain hyviä kokemuksia kahden sakemannini kanssa (toka, narttu, tuli 4v uroksen jälkeen) Kun vaan jaksoin juosta 4x vkossa tokossa ja muuten juoksutin fillarilla ym. ne toimivat suht hyvin. Kun energiat on purettu taivaan tuuliin, on kotikasvatus helpompaa, ja kun säännöt kotona ovat selvät, ulkonakin menee paremmin. Voi pahus, kun en osaa auttaa. Kyllä se munkin uros pari x intoutui kokeilemaan voimiaan toisen urtun (ja minunkin) kanssa, mutta se jotenkin tajus vihdoin, etten ollut oikein tyytyväinen. =tajuton vääntö jä kisa siitä kuka on kuka! Mun mielestä kannattaa mennä koulutuskentille, saa tietoa ja tapaa kohtalotovereita. Kannattaa vaan sinnitellä. Sakemannit ovat maailman upeimpia koiria, mutta todella paljon vaativat isänniltään. Pentujen koulutusohjaajana järkytyin tajutessani, kuinka monet päästävät koiransa sohville ja sängyille! Yksi tyyppi jopa syötti koiruaan noin niin kuin ohimennen omalta lautaseltaan syödessään. Voi taivas, miten pöljä tyyppi! Suurin osa agressioista muita koiria tai ihmisiä kohtaan saadaan hoidettua, mutta jokaisen kohdalla se vaatii eri systeemejä. Vaikka yleensä vika löytyykin hihnan yläpäästä, älkää antako periksi. Älkääkö syyttäkö itseänne, rohkein mielin eteenpäin! Hakekaa tietoa, jes, sitähän te just nyt teette, heh.Liialliset namitukset kandee unohtaa; koirallesi riittää palkkioksi tieto, että sinä olet tyytyväinen! Ärripurri, mielenkiintoinen tapaus, varsinkin kun olet kokenut sakujen kanssa.Oletko varma, että se on nyt käsissä. Oliko edellinenkin sakemanni uros? 11kk, just kuin oppikirjasta se ikä, kun kokeillaan kuka on kuka! Zemppiä teille, kyllä sä sen kesytät! Ne voi kyllä olla käsittämättömän erilaisia. Olen betrannut pari ongelma tapausta, jonka jälkeen on voitu uudelleen sijoittaa, ja sitten joskus olen ollut ns. helppojen tapausten kanssa ihan ymmälläni. Oma upea urokseni eli 14v., Nyt elän ilman koiraa, mutta haluaisin löytää ns. kummikoiran itselleni ulkoiluun, mökkeilyyn yms. Aikoinaan minulla oli tosi vaikeaa löytää matkojeni ajaksi hoitopaikkaa koirilleni; tarhaan en halunnut viedä, eikä kahta sakemannia voi antaa ihan kelle tahansa. Onneksi vanhempani aina lupautuivat hoitamaan ja hyvin pärjäsivät, vaikkeivat oikeastaan mitään koirista tietäneetkään. Se vaan on se ikuinen auktoriteetti! No, mitäs tässä muuta, johan tulikin kirjoiteltua pienen novellin verran. Hei, kiitos sulle yhdelle ainoalle, joka jaksoit lukea loppuun..! Ai, ei yhtään jaksanut, huoh...mutta koirat on ihania!!!
edellinen sakuni oli narttu.otettiin kun se oli 1v 2kk ,silläkin oli tapana rähistä lenkillä mutta ei se näin rajusti suojellut/vahtinut jos tämä uros nyt sen takia rähiseekään. vanhemmiten nartulta jäi rähinät ja oli oikein lupsakka lenkkikaveri! kotonakin vaan olla möllöttöli,mutta humalaisia yms muita uhkaavia olentoja vastaan kyllä puolusti. juuri niinkuin pitikin.
tämä uros pentu on kyllä haastava tapaus! tiedän että se kokeilee ja on vielä pentu ja koulutus kesken mutta alkaa vaatia jo liikaa hermoja!! meillä ei täällä ole mitään tokoja tai muitakaan,pikku kylällä kun asutaan. metsässä ja pelloilla ulkoillaan vapaana ja kesällä pääsee mielinmäärin uimaan. tuntuu vaan että ei sitä niin uuvuksiin saakkaan etteikö se isottelisi ja karvojaan nostaisi. mulla alkaa jo loppua usko,en edes kehtaa lähteä koiran kanssa lenkille(tiedän,väärin!!) kun tiedän että se menee rähinäksi ja hihnan kiskomiseksi. olisin niiin valmis luopumaan koirasta,jos tietäisin että se menee osaaviin käsiin ja sellaiseen paikkaan missä se saa purkaa energiaansa ja vahtia naapureista välittämättä. sehän olisi parasta koiralle! en halua että minun parisuhteeni ja elämäni kärsii koiran takia. ei tämä ole enää mukavaa ja rentouttavaa koiranomistajan elämää. teille jotka nyt alatte siunailemaan että "mitäs otit sakemannin" ja niin edelleen,tiesin kyllä jo ottaessa mitä tuleman pitää mutta en arvannu että se näin rasittavaa alkaa olemaan,monet itkut on saanut tuon takia itkeä. en halua että alan vihaamaan koiraa,mutta voin myöntää etten sitä rakastakkaan. olen lukenu koulutusoppaita,selaillut kymmeniä nettisivuja ja katsonut ohjelmia jotka vähäkin liittyy koiran koulutukseen,osaan neuvoa muita koiran käytösongelmissa mutta oman koiran kanssa en osaa enää muuta tehdä kun nostaa kädet ylös. surullista mutta totta...
Nooh
Olen omistanut/harrastanut jne. spk-rotuista jo parisen vuosikymmentä ja jokainen on toki oma yksilönsä. Ensimmäisen kanssa sitä ei huomannut vahvistaneensa sitä rähinäkäytöstä jo silloin pentuaikana ja kun puhutaan vahvistamisesta juuri saksanpaimenen kohdalla, joka oppii nopeasti niin hyvät kuin pahatkin asiat oli ne pskat housuissa jo ennenkuin edes arvattiin.
Vanhuuteen asti se "osasi sen " typerän rähjäämistaipumuksensa, jota ei oltu osattu jo pentuna hillitä.
Lopulta oli vaan käytettävä sitä vanhanajan vedonestovaljasta, t.s. nahkahihna siitä rinnan alitse ja kaulapannan alta taluttajalle ja koira antaa pakotteen itse itselleen just oikeaan aikaan, kun säntää sitä vastaantulijaa kohti.
Ongelmaahan tuo ei poista, mutta pakkohan koiraa on tarpeillaan käyttää liukkaillakin keleillä jne.
Seuraavien koirien kohdalla sitten jo ne huvittavat pentupuksahdukset kielletään/ohjataan muuhun (miel. katsekontaktiin).