Pieni kuiskaus hento
ja se taannoinen tähdenlento.
Nämäkö suuren onnen tuottaa,
voinko siihen täysin luottaa.
Kun sitä tarvitsee myös muuta,
kosketusta ja hellää suuta,
tuntea huulet ihollasi,
olla silloin ainoasi.
Kuulua kerran oikeasti yhteen,
sitoa yhdessä sen onnen lyhteen,
korjata talteen kultajyvän,
tuottaa hänelle mielen hyvän.
ja se taannoinen tähdenlento.
Nämäkö suuren onnen tuottaa,
voinko siihen täysin luottaa.
Kun sitä tarvitsee myös muuta,
kosketusta ja hellää suuta,
tuntea huulet ihollasi,
olla silloin ainoasi.
Kuulua kerran oikeasti yhteen,
sitoa yhdessä sen onnen lyhteen,
korjata talteen kultajyvän,
tuottaa hänelle mielen hyvän.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onni on kun tulet
luokseni
ja suljet syliisi.
Onni on varmuus
siitä
että saan koskea
Sinua
huomennakin.
Mikä kulkua johtaa,
milloin määränpäänsä kohtaa,
tietääkö sitä kukaan,
ken lähtevi mukaan.
Odottaako onni siellä,
mut ikävä on, en kiellä.
Liekö kaikki unta vain,
miksi tällaisen kohtalon sain.
kun pimeys laskeutuu meren ylle
ja tienviittoinasi näet tähtöset taivaan
muista silloin minut
että onni on tässä ja nyt
nostan kasvoni tuulen hyväiltäväksi
suuri suru ja ne sanat muutamat
peittelivät minut kuin lumi routaisen maan
mutta tuosta kimaltelevasta sievästä lumihiutaleestakin
jää muisto. muisto huomiseen.
http://www.youtube.com/watch?v=mOO-o-o3Zas&feature=related
Tiedän, jossain tuolla
ehkä kadun toisella puolla
on hän, kaunis kulta,
joka kadonnut on multa.
http://www.youtube.com/watch?v=UfNxBzvRUJ0
Onni yksillä.
Toivo kaikilla.
Uskoa huomiseen.
Niistä teen sen lyhteen.
Ihan ihana haaveiden runo.
Kiitos
Kun kuljin yksin kotitiellä,
näin hänen varjonsa jo siellä.
Samaan tahtiin vierelläni astui,
tunsin kuinka silmäni silloin kostui.
Liekö sama tähdenlento.
Toiveeni taivaalle kuiskasin.
Onnea ja rakkautta siinä toivoin.
Oikeasti ainoani olisit.
Hellästi syliin sulkisit.
Huulet huulia hapuillen.
Kuuluisimme aina yhteen.
Tiukaksi sitoisimme
Onnen lyhteen.
Kauniisti olet runosi pukenut sanoiksi :)
Hänkin ehkä vähän nyyhki,
silmänurkkaansa kun pyyhki.
Oliko se vain ele vaiston
tai tunnekuohu pienen muiston
Tämä oli oikein perinteinen runo.
Vaihteeksi kiva lukea tällaisiakin
jotka rimmaavat.
Vaikeinta oli se hetki
kun päättyi yhteinen retki.
Taasko tämä tunne haihtuu,
onnen aika ikäväksi vaihtuu.
Taitavasti tehty runo, vangitsi lukijan.
Suuret kiitokset lukuhetkestä.
Se pieni hetki,
jonka vangiksi jäit,
ajatuksen retki,
minkä sielussasi näit.
Näitkö onnen
ja tunsitko tuskan,
aamua ennen,
vai jälkeen mustan.
Kaunis runo.Lyhyt mutta kaiken kertova.
Olen melkein unohtanut sen,
pienen hellän kosketuksen.
sellaisen missä sydämet lyö,
mistä alkaa rakkauden yö.
Sydän leiskuen rinnassa palaa,
kädet kiihkeät ihoa halaa,
missä taivas uupuen yöhön käy,
eron murheet eivät silloin näy.