Passiivi/

Meillä laattaa ja laminaattia ja ihanan lämpöiset lattiat koko talven, kesällä taasen viileät kuten pitääkin. Villasukkia ei ole tosiaankaan tarvinnut laittaa jalkaan. Monesti nuo materiaalit tuntuvat kylmiltä, jos verenkierrossa on häiriöitä tai lattialämmitys säädetty huonosti.

Sini35 kirjoitti:

Meillä laattaa ja laminaattia ja ihanan lämpöiset lattiat koko talven, kesällä taasen viileät kuten pitääkin. Villasukkia ei ole tosiaankaan tarvinnut laittaa jalkaan. Monesti nuo materiaalit tuntuvat kylmiltä, jos verenkierrossa on häiriöitä tai lattialämmitys säädetty huonosti.

Lue lisää

Lattioiden lämpöisyys liittyy energian kulutukseen. Mitä energiaa kulutteisempi talo, niin sitä lämpimämmät lattiat ja päin vastoin.Esim. jos lattialämmitykseen ohjataan 1.5... 2kw/h lämpöenergiaa, niin 120m2 talossa ei lattiat liiemmin lämmitä.

matala lämpöisyys... kirjoitti:

Lattioiden lämpöisyys liittyy energian kulutukseen. Mitä energiaa kulutteisempi talo, niin sitä lämpimämmät lattiat ja päin vastoin.Esim. jos lattialämmitykseen ohjataan 1.5... 2kw/h lämpöenergiaa, niin 120m2 talossa ei lattiat liiemmin lämmitä.

Lue lisää

>.Esim. jos lattialämmitykseen ohjataan 1.5... 2kw/h lämpöenergiaa, niin 120m2 talossa ei lattiat liiemmin lämmitä. <

Siis tunnu lämpöisiltä.

Tosi selkee :)

Vanhat suunnitteluperiaatteet eivät pidä paikkansa passiivitaloissa. Tällä tarkoitan lämmön jakautumista eri tiloihin.

Että oikein suunniteltu ja toteutettu. Aina löytyy tällaisia virtuaalihenkilöitä.

Otetaanpa pari faktaa
- Passiivitaloja ei ole tehty kuin muutama kappale
- Passiivitaloissa ei ole asuttu kuin luokkaa vuosi

Muutaman kappaleen ja vuoden asumisen perusteella on hieman vaikea tehdä yhtään mitään johtopäätöksiä asumisen laadusta, kestävyydestä jne. Aika tulee näyttämään. Suunnittelu- ym ohjeet tulevat vielä muuttumaan parikin kertaa kun kokemusta kertyy.

31 kirjoitti:

Tosi selkee :)

Vanhat suunnitteluperiaatteet eivät pidä paikkansa passiivitaloissa. Tällä tarkoitan lämmön jakautumista eri tiloihin.

Että oikein suunniteltu ja toteutettu. Aina löytyy tällaisia virtuaalihenkilöitä.

Otetaanpa pari faktaa
- Passiivitaloja ei ole tehty kuin muutama kappale
- Passiivitaloissa ei ole asuttu kuin luokkaa vuosi

Muutaman kappaleen ja vuoden asumisen perusteella on hieman vaikea tehdä yhtään mitään johtopäätöksiä asumisen laadusta, kestävyydestä jne. Aika tulee näyttämään. Suunnittelu- ym ohjeet tulevat vielä muuttumaan parikin kertaa kun kokemusta kertyy.

Lue lisää

>Vanhat suunnitteluperiaatteet eivät pidä paikkansa passiivitaloissa. Tällä tarkoitan lämmön jakautumista eri tiloihin

Lämpötila... kirjoitti:

>Vanhat suunnitteluperiaatteet eivät pidä paikkansa passiivitaloissa. Tällä tarkoitan lämmön jakautumista eri tiloihin

Hienoa, että nyt löytyi asiantuntija! Kerrotko kokemuksiasi passiivitalossa asumisesta, tai sen suunnittelusta, niin tiedetään hieman sinun tasoa asiasta.

Otetaan esimerkki mitä voisit vaikka minulle valoittaa. Asustelen matalaenergiatalossa, jossa alakerrassa on oleskelutilat ja yläkerrassa makkarit, joka lienee tilojen käytön kannalta aika tavanomainen tilanne.

Korvausilma taloon tulee yläkertapainotteisesti, kuten LVI:n perusteet tietävänä tiedät, mutta kertailen tässä vain itselleni.

Ongelmana on, että alakerran TV:t, lamput, jääkaapit, pesukoneet, uunit, kiukaat ym. lämmittävät alakertaa, mutta yläkerrassa laitteita ei juurikaan ole. Alakerta syksyisin ja keväisin on 25 asteinen, joka on liian kuuma, vaikka lämmitystä ei ole ja yläkertä on liian viileä. Ongelma korostuu sitä enemmän mitä paremmin eristetty talo on ja mitä kylmempi on ulkoilma. Siis juuri päinvastoin kuin mitä sinä kirjoitat. En siis ole selvästi ymmärtänyt jotain asiaa.

Mutta kerrotko vastausta, niin saadaan tämä yleinen passiivi- ja matalenergiatalojen ongelma ratkaistua.

31 kirjoitti:

Hienoa, että nyt löytyi asiantuntija! Kerrotko kokemuksiasi passiivitalossa asumisesta, tai sen suunnittelusta, niin tiedetään hieman sinun tasoa asiasta.

Otetaan esimerkki mitä voisit vaikka minulle valoittaa. Asustelen matalaenergiatalossa, jossa alakerrassa on oleskelutilat ja yläkerrassa makkarit, joka lienee tilojen käytön kannalta aika tavanomainen tilanne.

Korvausilma taloon tulee yläkertapainotteisesti, kuten LVI:n perusteet tietävänä tiedät, mutta kertailen tässä vain itselleni.

Ongelmana on, että alakerran TV:t, lamput, jääkaapit, pesukoneet, uunit, kiukaat ym. lämmittävät alakertaa, mutta yläkerrassa laitteita ei juurikaan ole. Alakerta syksyisin ja keväisin on 25 asteinen, joka on liian kuuma, vaikka lämmitystä ei ole ja yläkertä on liian viileä. Ongelma korostuu sitä enemmän mitä paremmin eristetty talo on ja mitä kylmempi on ulkoilma. Siis juuri päinvastoin kuin mitä sinä kirjoitat. En siis ole selvästi ymmärtänyt jotain asiaa.

Mutta kerrotko vastausta, niin saadaan tämä yleinen passiivi- ja matalenergiatalojen ongelma ratkaistua.

Lue lisää

Meillä on samanlainen asumistilanne kuin sinulla nim. 31, mutta lämpötila käyttäytyminne on aivan erilainen.

Tietysti tilanteeseen vaikuttaa ,- jopa ratkaisevasti kerrosten yhteys toisiinsa eli onko yhteys täysin suljettu/ovelinen vaiko avonainen portaikko kuten meillä.

Niin, meillä on avonainen portaikko ja kerrosten välissä on 300mm eristettä paloturvallisuuden parantamiseksi. Alakerrassa on ilmalämmitys ja yläkerrassa patterilämmitys.
Alakerrassa oleva hella antaa n 70% koko talon lämmitystarpeesta ja ylä'kerrassa olevat patterit antavat lisälämmityksen kovemmilla pakkasilla.Eli meillä tuo lämpö käyttäytyy lakien mukaan eli nousee alakerrasta yläkertaan.

Huoneessa olevat lämpötilaerot ovat todella pieniä ja erikioisesti yläkerrassa vielä pienempiä, koska siellä seinissä on 220 eristepaksuus, joka on kuiva eriste (muovi rakenteissa).

Eli todellisuus on,- mitä aiheen aloittaja toi esille, miten hyvä eristäminen pienentää lämpötila eroja ja tämän voi helposti havainnoida purueristeisestä talosta kovilla pakkasilla. Siellä nurkat/seinän pintalämpötila on huomattavasti alheisempi kuin huoneen keskellä.

ml213. kirjoitti:

Meillä on samanlainen asumistilanne kuin sinulla nim. 31, mutta lämpötila käyttäytyminne on aivan erilainen.

Tietysti tilanteeseen vaikuttaa ,- jopa ratkaisevasti kerrosten yhteys toisiinsa eli onko yhteys täysin suljettu/ovelinen vaiko avonainen portaikko kuten meillä.

Niin, meillä on avonainen portaikko ja kerrosten välissä on 300mm eristettä paloturvallisuuden parantamiseksi. Alakerrassa on ilmalämmitys ja yläkerrassa patterilämmitys.
Alakerrassa oleva hella antaa n 70% koko talon lämmitystarpeesta ja ylä'kerrassa olevat patterit antavat lisälämmityksen kovemmilla pakkasilla.Eli meillä tuo lämpö käyttäytyy lakien mukaan eli nousee alakerrasta yläkertaan.

Huoneessa olevat lämpötilaerot ovat todella pieniä ja erikioisesti yläkerrassa vielä pienempiä, koska siellä seinissä on 220 eristepaksuus, joka on kuiva eriste (muovi rakenteissa).

Eli todellisuus on,- mitä aiheen aloittaja toi esille, miten hyvä eristäminen pienentää lämpötila eroja ja tämän voi helposti havainnoida purueristeisestä talosta kovilla pakkasilla. Siellä nurkat/seinän pintalämpötila on huomattavasti alheisempi kuin huoneen keskellä.

Lue lisää

Niin, normaalisti alakerran ja yläkerran lämpötilaerot on lähes samat. "Paistopäivinä" alakerrasta tuleva lämpö sulkee yläkerran patterit ja joskus, jopa nostattaa yläkerran huoneiden lämpötilaa asteen pari. Neliöitä yhteensä on 230.

Ei millän pahalla, mutta huvittaa tuo mielikuvasi aiheesta, koska .......j-o-k-a-i-n-e-n........... kaksikerroksisessa talossa tietää, miten yläkerran huoneiden lämpötilaa on vaikeampi hallita..Huomioin tämän tekijän laajennuksen yhteydesä. Tällä foorumillakin on pohdittu, miten yläkerran lämpötilaa saisi alemmaksi.

ml213. kirjoitti:

Niin, normaalisti alakerran ja yläkerran lämpötilaerot on lähes samat. "Paistopäivinä" alakerrasta tuleva lämpö sulkee yläkerran patterit ja joskus, jopa nostattaa yläkerran huoneiden lämpötilaa asteen pari. Neliöitä yhteensä on 230.

Ei millän pahalla, mutta huvittaa tuo mielikuvasi aiheesta, koska .......j-o-k-a-i-n-e-n........... kaksikerroksisessa talossa tietää, miten yläkerran huoneiden lämpötilaa on vaikeampi hallita..Huomioin tämän tekijän laajennuksen yhteydesä. Tällä foorumillakin on pohdittu, miten yläkerran lämpötilaa saisi alemmaksi.

Lue lisää

Meillä portaikko on avonainen, eli ei ovea kummassakaan päässä.

Valitettavasti ongelma nyt vain on erittäin monessa matalaenergiatalossa. Kerrotko ml213 lisää omasta talostasi, onhan talosi matalaenergiatalo ja ilmavuotoluku alle 1? Kerrotko millainen ilmanvaihto teillä on?

Ilma perinteisesti kulkeutuu ylöspäin, kun ilmavuoto tuo uutta ilmaa taloon, joka painuu alemmaksi ja näin lämpimämpi ilma nousee ylös. Kun talo on tiivis ja korvausilmasta suurin osa tulee yläkertaan, niin sillä ei ole mitään muuta reittiä pois kuin portaikon kauitta alakertaan. Portaikkoon ei synny kahta tarpeeksi suurta ilmavirtaa eri suuntiin. Näin se nyt vain fysiikan lakien mukaan menee.

Ei millään pahalla, mutta kaikki tietävät, että vanhassa talossa ilma kulkeutuu ylös ja ylhäällä on kuuma. Kaikki tietävät, että kenenkään talo ei ole huono ja näissä vanhoissakin taloissa on yläpohja absoluuttisen tiivis omistajan mukaan. Tälläkin foorumilla on pohdittu kuinka saadaan uusien talojen yläkertaa lämpimämmäksi.

31 kirjoitti:

Meillä portaikko on avonainen, eli ei ovea kummassakaan päässä.

Valitettavasti ongelma nyt vain on erittäin monessa matalaenergiatalossa. Kerrotko ml213 lisää omasta talostasi, onhan talosi matalaenergiatalo ja ilmavuotoluku alle 1? Kerrotko millainen ilmanvaihto teillä on?

Ilma perinteisesti kulkeutuu ylöspäin, kun ilmavuoto tuo uutta ilmaa taloon, joka painuu alemmaksi ja näin lämpimämpi ilma nousee ylös. Kun talo on tiivis ja korvausilmasta suurin osa tulee yläkertaan, niin sillä ei ole mitään muuta reittiä pois kuin portaikon kauitta alakertaan. Portaikkoon ei synny kahta tarpeeksi suurta ilmavirtaa eri suuntiin. Näin se nyt vain fysiikan lakien mukaan menee.

Ei millään pahalla, mutta kaikki tietävät, että vanhassa talossa ilma kulkeutuu ylös ja ylhäällä on kuuma. Kaikki tietävät, että kenenkään talo ei ole huono ja näissä vanhoissakin taloissa on yläpohja absoluuttisen tiivis omistajan mukaan. Tälläkin foorumilla on pohdittu kuinka saadaan uusien talojen yläkertaa lämpimämmäksi.

Lue lisää

Aika harva mittauttaa ilmanvuotolukua! Mikä firma 31 teillä mittauksen teki? Millainen prokkis ja hinta? Tuliko lämpökuvaus samalla?

Muuten 31 esittää aika rajuja yleistyksiä? Ja asiantunteva iv-suunnittelija ei hyväksyisi tuollaisia virheita suunnittelussa!

Matalaenergiataloja on tehty suomessa jo pidempään ja niille löytyy osaavia suunnittelijoita varmasti paljon helpommin kuin passiivitalon haasteita ymmärtäviä suunnittelijoita?

asintuntevaa kirjoitti:

Aika harva mittauttaa ilmanvuotolukua! Mikä firma 31 teillä mittauksen teki? Millainen prokkis ja hinta? Tuliko lämpökuvaus samalla?

Muuten 31 esittää aika rajuja yleistyksiä? Ja asiantunteva iv-suunnittelija ei hyväksyisi tuollaisia virheita suunnittelussa!

Matalaenergiataloja on tehty suomessa jo pidempään ja niille löytyy osaavia suunnittelijoita varmasti paljon helpommin kuin passiivitalon haasteita ymmärtäviä suunnittelijoita?

Lue lisää

Jaa. Empä muista enään firman nimeä. Onko tällä jotain merkitystä? Hintaakaan en muista jahka oli venttiilien säädön yhteydessä. Lämpökuvausta ei tehty. Heitin kysymykset sen pohjalta onko talo uusi ja ilmatiivis, vai vanha harakanpesä. Vanhaa harakanpesää ei tietenkään kenenkään omistajan mukaan ole olemassa.

Voisitko tarkemmin kertoa mitä yleistin? Mikäköhän on tuo asiantuntevan iv- suunnittelijan virhe mistä kerroit?

Matalaenergiataloja on tosiaan tehty jo pidemmän aikaa. Useissa kuitenkin tuo ongelma tuntuu olevan ja syy minkä kuvasin. Passiivitaloissa kyseinen virhe korostuu. Tämän takia kirjoitinkin tuon ensimmäisen kirjoitukseni. On paljon asiantuntijoita, mutta kun kyselee heidän kokemuksiaan asiasta, niin mennäänkin täysin mutu linjalla.

Katsotaanpa nyt mitä ml213 vastailee talostaan. Toivon, että ei ole kyseessä vanha talo, jolla ei siis ole mitään tekemistä ongelman kanssa. Jos kyseessä on vanha talo, niin hänen vertaa omenoita päärynöihin ja hänen esimerkkinsä voi unohtaa asiaan liittymättömän tarinana. Jos näin ei ole, niin otan mielelläni vinkkejä vastaan kuinka hän saa lämpimän ilman kulkemaan vastavirtaan.

Todettakoon nyt, että ongelma ei ole kaksikerroksisuudessa, vaan tilojen jaossa. Jos talo on yksikerroksinen ja makkarit ovat talon yhdessä päädyssä, niin edelleen ilma kulkeutuu makuutiloista poispäin, eikä makkareissa ole lämmönlähteitä.

Puolet omakotitaloista siis on jo passiivitaloja.

Normaali haja-asukin pienen suorasähkötalon vuosikulutus on tuota 5000 - 6000 luokkaa.

Eläkeläiset pihistää vielä tästäkin...

Kysykää vaikka sähköfirmoilta tilastoja.

Ihan normaalit purueristeet käytössä.

Kerro AM tarkemmat speksit? Millaisiin mittaustulokseen/laskelmiin perustat tuon väitteen lattialämmityksestä?Vai IV-koneen prosentti 100% (markkinamiehiin ei ehkä kannata luottaa) ja loput sähköllä? Nykyisen passiivihömpötyksen laskelmat perustuvat pitkälti halogeenilämmitykseen ja huonoihin kodinkoneisiin.

Passiivitalo, jonka laskennallinen lämmitysenergiakulutus käytössä olevilla laskureilla tarkoittaa ISOa kämppää. esim. passiivi.fi on yli 200m2 ja siellä n.4400kWh luokkaa. Jokatapauksessa enemmän energiaa menee käyttöveteen.

seuraaj kirjoitti:

Kerro AM tarkemmat speksit? Millaisiin mittaustulokseen/laskelmiin perustat tuon väitteen lattialämmityksestä?Vai IV-koneen prosentti 100% (markkinamiehiin ei ehkä kannata luottaa) ja loput sähköllä? Nykyisen passiivihömpötyksen laskelmat perustuvat pitkälti halogeenilämmitykseen ja huonoihin kodinkoneisiin.

Passiivitalo, jonka laskennallinen lämmitysenergiakulutus käytössä olevilla laskureilla tarkoittaa ISOa kämppää. esim. passiivi.fi on yli 200m2 ja siellä n.4400kWh luokkaa. Jokatapauksessa enemmän energiaa menee käyttöveteen.

Lue lisää

Nim. 31:lle.
Ei millään pahalla, mutta kirjoituksesi todistaa, ettet ymmrrä tästä alueesta mitään. Huomaa. Jos ihminen ei ymmärrä jostain alueesta, niin hänen ...k-a-i-k-k-i.... mieliuvansa vääristyy ja tulee ristiriitaiseksi. Toisaalta taidat tietoisesti valehdella ja keksiä jutujasi jne...

Ihan pintapuolisesti aiheeseen. Asia, jota pohdit, ei edes liity aiheeseen;

###Jospa tajuaisit, miten lämpötilan erot on sitä pienemmät, mitä paremmin eristetty talo on.Siis ei ole niitä kylmiä nurkkia tai seinämiä, jotka sitä lämpötilaeroa kasvattaa..Samoin pieni lämnmitysteho alentaa huoneen lämpötilaeroja.

Sama tilanne, jos ulkoilma on 15C, niin koko huoneiston lämpötila on tasainen.Mitä suuremmat lämpötilaerot ulkoilmaan / suuremmat lämpövuodot, niin sitä suuremmat vaihtelut sisäilmassa. ##

Eli koko kaksikerroksisen lämnpötilakerrostuma ei liity edes passiivitaloon, vaan se ilmenee olipa talon vaippa ja energiataloudellisuus mikä tahansa.Jos ,tarkkoja ollaan, niin passiivitalossa tämä lämpökerrostuma on lievempi juuri vähäisempi. Ymmärrä, miten lämpökerrostuma kaksikerroksisessa talossa on sitä suurempi, mitä suurempi talossa on energiantarve. Siis mitä voimakkaammin alkakertaa lämmitetään.

Ymmärrä, miten aihe oli vaipan lämpötilaan liittyen eli sisäilman ja ulkoilman lämpötiloihin.

Uskotko tosiaan tuohon mielikuvaasi;
##Ilma perinteisesti kulkeutuu ylöspäin, kun ilmavuoto tuo uutta ilmaa taloon, joka painuu alemmaksi ja näin lämpimämpi ilma nousee ylös. Kun talo on tiivis ja korvausilmasta suurin osa tulee yläkertaan, niin sillä ei ole mitään muuta reittiä pois kuin portaikon kauitta alakertaan. Portaikkoon ei synny kahta tarpeeksi suurta ilmavirtaa eri suuntiin. Näin se nyt vain fysiikan lakien mukaan menee.##

Tajua nyt. Vaikka kerrosten välissä ei ole muuta aukkoa kuin portaikko, niin lämpökerrostuma syntyy kerrosten välissä tämän aukon kautta ja tähän ei liity edes talon tiiviys.Meillä aukon koko on n 3.5 neliöä, niin ilman virtaus on erittäin helposti havaittavissa.Siis aukon toisesta reunasta lämpimämpi ilma siistyy yläkertaan ja toiseta reunasta alakertaan korvausilma alas. Siis kaikki ilman liikehdintä ontalon sisäilmasta syntyisin.

PS.
Meillä huoneiden lämpötiloja säätelee termostaatit ja missään huoneessa,- edes keittiössä (avo),- jossa on se hella, niin lämpötila ei nouse halutusta kuin asteen pari. Poikkeuksen teekee kesäsäät.

Jos sinulla on todellisuudessa tuo alakerta, niin hommaa/asennuta sinne termostaatit.

Jos haluat laajentaa ymmärrystäsi ilman kerrostumisesta ja siihen liittyvästä ongelmasta kaksikerroksisessa talossa, niin etsi tältä foorumilta viestiketju, jossa asiaa pohditiin.Siis lievittää ongelmaa sähköisin menetelmin, puhaltimen avulla.

(Niin, en todella halua loukata keskustelijoita, koska keskustelut aiheista riippumatta ovat mielenkiintoisia.Mutta, peruslähtökohta tulisi olla aiheen ymmärtäminen ja siten oikein mielikuvian rakentaminen.)

ml213. kirjoitti:

Nim. 31:lle.
Ei millään pahalla, mutta kirjoituksesi todistaa, ettet ymmrrä tästä alueesta mitään. Huomaa. Jos ihminen ei ymmärrä jostain alueesta, niin hänen ...k-a-i-k-k-i.... mieliuvansa vääristyy ja tulee ristiriitaiseksi. Toisaalta taidat tietoisesti valehdella ja keksiä jutujasi jne...

Ihan pintapuolisesti aiheeseen. Asia, jota pohdit, ei edes liity aiheeseen;

###Jospa tajuaisit, miten lämpötilan erot on sitä pienemmät, mitä paremmin eristetty talo on.Siis ei ole niitä kylmiä nurkkia tai seinämiä, jotka sitä lämpötilaeroa kasvattaa..Samoin pieni lämnmitysteho alentaa huoneen lämpötilaeroja.

Sama tilanne, jos ulkoilma on 15C, niin koko huoneiston lämpötila on tasainen.Mitä suuremmat lämpötilaerot ulkoilmaan / suuremmat lämpövuodot, niin sitä suuremmat vaihtelut sisäilmassa. ##

Eli koko kaksikerroksisen lämnpötilakerrostuma ei liity edes passiivitaloon, vaan se ilmenee olipa talon vaippa ja energiataloudellisuus mikä tahansa.Jos ,tarkkoja ollaan, niin passiivitalossa tämä lämpökerrostuma on lievempi juuri vähäisempi. Ymmärrä, miten lämpökerrostuma kaksikerroksisessa talossa on sitä suurempi, mitä suurempi talossa on energiantarve. Siis mitä voimakkaammin alkakertaa lämmitetään.

Ymmärrä, miten aihe oli vaipan lämpötilaan liittyen eli sisäilman ja ulkoilman lämpötiloihin.

Uskotko tosiaan tuohon mielikuvaasi;
##Ilma perinteisesti kulkeutuu ylöspäin, kun ilmavuoto tuo uutta ilmaa taloon, joka painuu alemmaksi ja näin lämpimämpi ilma nousee ylös. Kun talo on tiivis ja korvausilmasta suurin osa tulee yläkertaan, niin sillä ei ole mitään muuta reittiä pois kuin portaikon kauitta alakertaan. Portaikkoon ei synny kahta tarpeeksi suurta ilmavirtaa eri suuntiin. Näin se nyt vain fysiikan lakien mukaan menee.##

Tajua nyt. Vaikka kerrosten välissä ei ole muuta aukkoa kuin portaikko, niin lämpökerrostuma syntyy kerrosten välissä tämän aukon kautta ja tähän ei liity edes talon tiiviys.Meillä aukon koko on n 3.5 neliöä, niin ilman virtaus on erittäin helposti havaittavissa.Siis aukon toisesta reunasta lämpimämpi ilma siistyy yläkertaan ja toiseta reunasta alakertaan korvausilma alas. Siis kaikki ilman liikehdintä ontalon sisäilmasta syntyisin.

PS.
Meillä huoneiden lämpötiloja säätelee termostaatit ja missään huoneessa,- edes keittiössä (avo),- jossa on se hella, niin lämpötila ei nouse halutusta kuin asteen pari. Poikkeuksen teekee kesäsäät.

Jos sinulla on todellisuudessa tuo alakerta, niin hommaa/asennuta sinne termostaatit.

Jos haluat laajentaa ymmärrystäsi ilman kerrostumisesta ja siihen liittyvästä ongelmasta kaksikerroksisessa talossa, niin etsi tältä foorumilta viestiketju, jossa asiaa pohditiin.Siis lievittää ongelmaa sähköisin menetelmin, puhaltimen avulla.

(Niin, en todella halua loukata keskustelijoita, koska keskustelut aiheista riippumatta ovat mielenkiintoisia.Mutta, peruslähtökohta tulisi olla aiheen ymmärtäminen ja siten oikein mielikuvian rakentaminen.)

Lue lisää

Hei ml213. On se mielenkiintoista, että kun ei itse ymmärrä asioita, niin sitten aletaan mollaamaan toista. Minä en käsittääkseni mollaa sinua, mutta mitenkä asia sitten menikään toiseeen suuntaa?

Kun nyt taas kirjoitat siitä portaikostasi ja kerrot aukon poikkipinta- alaa, niin et sitten vaivautunut kertomaan muita tietoja talostasi. Tässä naapurustossa meitä on kolme joilla on matalaenergiatalo. Kaikissa sama ongelma. Onhan talosi tiivis matalaenergiatalo, vai puhutko päärynöistä???

"Eli koko kaksikerroksisen lämnpötilakerrostuma ei liity edes passiivitaloon, vaan se ilmenee olipa talon vaippa ja energiataloudellisuus mikä tahansa.Jos ,tarkkoja ollaan, niin passiivitalossa tämä lämpökerrostuma on lievempi juuri vähäisempi. Ymmärrä, miten lämpökerrostuma kaksikerroksisessa talossa on sitä suurempi, mitä suurempi talossa on energiantarve. Siis mitä voimakkaammin alkakertaa lämmitetään."

Ehkä muut tajusivat, että tuota passiivitaloakin tulee lämmittää. Sinulta tämä lienee mennyt ohitse. Kun tavallista taloa lämmittää, niin lämmitys tasaa lämpötilaerot. Passivitaloa ei lämmitetä ennen kovia pakkasi. Ongelma on lämpötiloilla, kuten nyt ulkona. Meidän talosta on lämmöt pois päältä. Tavallisessa talossa on edelleen lämpö päällä, joten ongelmaa ei ole. Passiivitalossa pakkasilla ei ole ongelmaa, koska sitäkin lämmitetään pakkasella. => Olet väärässä.

"Vaikka kerrosten välissä ei ole muuta aukkoa kuin portaikko, niin lämpökerrostuma syntyy kerrosten välissä tämän aukon kautta ja tähän ei liity edes talon tiiviys.Meillä aukon koko on n 3.5 neliöä, niin ilman virtaus on erittäin helposti havaittavissa.Siis aukon toisesta reunasta lämpimämpi ilma siistyy yläkertaan ja toiseta reunasta alakertaan korvausilma alas. Siis kaikki ilman liikehdintä ontalon sisäilmasta syntyisin."

Talon tiiveydellä ei siis ole mitään tekemistä portaikossa kulkevaan ilmavirtan. Ehkäpä aivan turha tuosta jatkaa. => Olet väärässä.

"PS.
Meillä huoneiden lämpötiloja säätelee termostaatit ja missään huoneessa,- edes keittiössä (avo),- jossa on se hella, niin lämpötila ei nouse halutusta kuin asteen pari. Poikkeuksen teekee kesäsäät."

Sinun ehkä kannattaisi tutustua termostaattien säätöön hieman paremmin. Vesikiertoisessa lämmityksessä ne sulkevat/ avaavat piirin. Kun ei ole kuuma, niin piiri on auki. Ongelma vain on siinä, että vaikka piiri on auki, niin lisälämpöä ei tule, koska putkistossa kulkevaa vettä ei lämmitetä. => Olet väärässä.

"Jos sinulla on todellisuudessa tuo alakerta, niin hommaa/asennuta sinne termostaatit."

Kaikissa tiloissa termarit. => Olet väärässä.

"Jos haluat laajentaa ymmärrystäsi ilman kerrostumisesta ja siihen liittyvästä ongelmasta kaksikerroksisessa talossa, niin etsi tältä foorumilta viestiketju, jossa asiaa pohditiin.Siis lievittää ongelmaa sähköisin menetelmin, puhaltimen avulla."

Kuten kirjoitin, niin kaksikerroksisuus ei ole se ongelma, vaan tilojen jakautuminen. => Olet väärässä.

Huom! Nyt tulee sitten ainoa asia missä et ole väärässä. Lämmön siirtäminen paikasta toiseen. Valitettavasti neuvosi on vain aika huono. Jos perehdyt paljonko ilmaa tulisi siirtää, niin huomaat tuon helposti laskelmalla. => Olet väärässä

"(Niin, en todella halua loukata keskustelijoita, koska keskustelut aiheista riippumatta ovat mielenkiintoisia.Mutta, peruslähtökohta tulisi olla aiheen ymmärtäminen ja siten oikein mielikuvian rakentaminen.)"

=> Olet väärässä. Tässä tapauksessa perustelit sen itse :)

"Ei millään pahalla, mutta kirjoituksesi todistaa, ettet ymmrrä tästä alueesta mitään. Huomaa. Jos ihminen ei ymmärrä jostain alueesta, niin hänen ...k-a-i-k-k-i.... mieliuvansa vääristyy ja tulee ristiriitaiseksi. Toisaalta taidat tietoisesti valehdella ja keksiä jutujasi jne..."

Mielenkiintoista, että et halua loukata, mutta kirjoittelet loukkaavaan sävyyn. Yllä et kirjoittanut mitään asiasta oikein. Koska olen sinun mielestäsi valehtelija ja keksinyt nämä asiat omasta päästäni, niin todetaan että tätä on aivan turha jatkaa.

seuraaj kirjoitti:

Kerro AM tarkemmat speksit? Millaisiin mittaustulokseen/laskelmiin perustat tuon väitteen lattialämmityksestä?Vai IV-koneen prosentti 100% (markkinamiehiin ei ehkä kannata luottaa) ja loput sähköllä? Nykyisen passiivihömpötyksen laskelmat perustuvat pitkälti halogeenilämmitykseen ja huonoihin kodinkoneisiin.

Passiivitalo, jonka laskennallinen lämmitysenergiakulutus käytössä olevilla laskureilla tarkoittaa ISOa kämppää. esim. passiivi.fi on yli 200m2 ja siellä n.4400kWh luokkaa. Jokatapauksessa enemmän energiaa menee käyttöveteen.

Lue lisää

Toki hieman yleistin noissa lämpötiloissa, mutta karkeasti ottaen noin se menee. Jotta lattia tuntuu jalkaan lämpimältä, sen tulee olla suunnilleen 25 astetta. (Vedän näitä lukuja muistista, joten saattaa heittää asteen tai pari.) Jos talon on todella hyvin eristetty, noin lämmin lattia lämmittää koko tilan samaan lämpötilaan - lukuun ottamatta kovia pakkasia.

Meidän talosta on tehty energialaskelmat VTT:n kaavoilla, eikä lämmönkulutus perustu halogeeneihin. Tämähän on päivän selvää, koska ei talon laskennallinen energiahukka muutu sillä, että valaistusta muutetaan. Talo on vasta rakenteilla, joten lopullinen totuus on selvillä parin vuoden päästä. Siihen asti mennään laskelmien varassa.

Hajahujanen sotkee omenat ja appelsiinit keskenään. Eläkeläisillä on aikaa pelata puiden kanssa eivätkä he käytä sähkölaitteitakaan, joten on luonnollista, että sähkön kulutus on pientä. Takka lämpiää kuitenkin joka päivä, sehän on selvä.

AM kirjoitti:

Toki hieman yleistin noissa lämpötiloissa, mutta karkeasti ottaen noin se menee. Jotta lattia tuntuu jalkaan lämpimältä, sen tulee olla suunnilleen 25 astetta. (Vedän näitä lukuja muistista, joten saattaa heittää asteen tai pari.) Jos talon on todella hyvin eristetty, noin lämmin lattia lämmittää koko tilan samaan lämpötilaan - lukuun ottamatta kovia pakkasia.

Meidän talosta on tehty energialaskelmat VTT:n kaavoilla, eikä lämmönkulutus perustu halogeeneihin. Tämähän on päivän selvää, koska ei talon laskennallinen energiahukka muutu sillä, että valaistusta muutetaan. Talo on vasta rakenteilla, joten lopullinen totuus on selvillä parin vuoden päästä. Siihen asti mennään laskelmien varassa.

Hajahujanen sotkee omenat ja appelsiinit keskenään. Eläkeläisillä on aikaa pelata puiden kanssa eivätkä he käytä sähkölaitteitakaan, joten on luonnollista, että sähkön kulutus on pientä. Takka lämpiää kuitenkin joka päivä, sehän on selvä.

Lue lisää

Näissä talojen lämmitys jutuissa on nykyään niin paljon höpinöitä ja uskomuksia, että aivan hirvittää.

Jopa elämänsä käytännön tilanteissa olleelle tulee ylilyöntejä keskusteluissa. Jokainen uuden talon rakentaja tekee valinnat markkinoinin luomien mielikuvien perusteella. Asiaa sotkee vielä kuulopuheisiin uskovat naiset joiden tekniikan tuntemus on täysi nolla.

Lämmitykseen käytetty energia on monesti niin pieni kuluerä, että siihen suunnattu mainonta siirtää huomion painopisteen rakentamisessa lopulta väärään kohteeseen.

Eristekerroksen kasvattaminen ja ovien sekä ikkunoitten U-arvon parantaminen ei anna käytännössä mitään hyötyä.

Huomasin saman oman talon laskelmissa. Netistä löytyy kuitenkin taulukko, jolla voi itse laskea noita lukuja. Vertasin lämmitystarvetta erilaisilla lämpökuormilla, ja totesin ettei sisäisen lämpökuorman muutos näy 1:1-suhteessa lämmitystarpeessa. Jotain se vaikuttaa, mutta yllättävän vähän. Tämähän johtuu siitä, että vuositasolla sisäiset lämpökuormat ovat kesällä vain haittana. Hyvin eristetyssä talossa lämmityskausi on vain muutama kuukausi.

Olen kanssasi samaa mieltä mutta Suomessa saa taitavalla mainostamisella luoda mielikuvia ihmisille ja myydä kalliilla tavaraa.

Yksi surullinen esimerkki on ilmalämpöpumput, kun talossa on takka ja sillä lämmitetään niin samalla hurraa ilppi ja asukkaalla on vakaa käsitys sen edullisuudesta.

Kun pakkasta on ulkona ja takan avulla sisälämmön nostaa 30 asteeseen niin tervejärkinen ihmettelisi, miksi ilpin ulkoyksikkö käy säännöllisesti ja kuluttaa energiaa.

Mainoksella aivopesty asukas uskoo kuitenkin, että nyt ilppi säästää paljon, kun se hurraa pihalla.

Ilmalämpöpumput on ohjelmoitu niin, että käynnistyksen jälkeen ulkoyksikkö pysyy käyntilämpöisenä(siihen kuluu energiaa) eikä siten, että ulkoyksikkö käynnistyy vasta sisälämmön tarpeesta.

Värjölän talossa yksi energiasyöppö on IV-kone. Siinä on sähköinen etulämmitysvastus, joka lämmittää tuloilman plussan puolelle, jotta IV-koneen ei tarvita puhallusta katkoa jään sulatuksen vuoksi. Muistaakseni kovalla pakkasella tuo etuvastus voi haukata jopa 1 kW:n tehoa. Vuorokaudessa tuosta tulee 24 kWh -> 720 kWh/kk. En nyt muista Värjölän kulutuslukemia ulkoa, mutta tuo 720 kWh on merkittävä kulutus kuukausitasolla. Sen saa pois esim. asentamalla maapiirin tuloilman esilämmitykseen (asennus n. 1000 € ja hyödyntämiseen tarvitaan 20 watin pumppu) tai pyörivällä lämmönsiirtimellä.

Alhainen sisälämpötila ei johdu passiivisuudesta vaan siitä, että taloon pistettiin ilmalämmitys, mutta sen suunnittelija ei osannut hommaansa.

www.passiivi.fi-taloon en ota kantaa, kun en ole siihen tutustunut. Noin yleisesti ottaen ledivalot eivät suoraan liity passiivitaloon mitenkään. Sattuu vain olemaan niin, että passiivitalon rakentaneet ovat halunneet myös ledivalaistuksia. Sähköä saa kulutettua vaikka telkkaria katsomalla, tietokoneilla, sähkösaunalla, auton lohkareilla yms. yms. vaikka kuinka olisi ledivalot katossa.

AM kirjoitti:

Värjölän talossa yksi energiasyöppö on IV-kone. Siinä on sähköinen etulämmitysvastus, joka lämmittää tuloilman plussan puolelle, jotta IV-koneen ei tarvita puhallusta katkoa jään sulatuksen vuoksi. Muistaakseni kovalla pakkasella tuo etuvastus voi haukata jopa 1 kW:n tehoa. Vuorokaudessa tuosta tulee 24 kWh -> 720 kWh/kk. En nyt muista Värjölän kulutuslukemia ulkoa, mutta tuo 720 kWh on merkittävä kulutus kuukausitasolla. Sen saa pois esim. asentamalla maapiirin tuloilman esilämmitykseen (asennus n. 1000 € ja hyödyntämiseen tarvitaan 20 watin pumppu) tai pyörivällä lämmönsiirtimellä.

Alhainen sisälämpötila ei johdu passiivisuudesta vaan siitä, että taloon pistettiin ilmalämmitys, mutta sen suunnittelija ei osannut hommaansa.

www.passiivi.fi-taloon en ota kantaa, kun en ole siihen tutustunut. Noin yleisesti ottaen ledivalot eivät suoraan liity passiivitaloon mitenkään. Sattuu vain olemaan niin, että passiivitalon rakentaneet ovat halunneet myös ledivalaistuksia. Sähköä saa kulutettua vaikka telkkaria katsomalla, tietokoneilla, sähkösaunalla, auton lohkareilla yms. yms. vaikka kuinka olisi ledivalot katossa.

Lue lisää

Talo Värjölän kulutuslukemat ovat ihan muuta kuin sinä maalailet. Etulämmitysvastus kuluttaa hieman, mutta ei ratkaisevasti.

Sivulta liimattua:

"Taas olisi kuukausittaisen sähkönkulutusseurannan paikka.

Sähkönkulutuslukemat ajalle 23.2-25.3, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1071,4 kWh (1625,1 kWh)
IV: 100,7 kWh (364,0 kWh)
Taloussähkö: 239,9 kWh (379,9 kWh)
Yhteensä: 1412 kWh (2369 kWh)"

TÄHÄN LISÄTÄÄN 1-2 pesällistä PUUTA / VRK. Ja sisälämpötila heiluu pahimmillaan alle 20 asteen kun ulkona on pakkasta.

http://tvarjola.blogspot.com/


"Noin yleisesti ottaen ledivalot eivät suoraan liity passiivitaloon mitenkään."

Tämä liittyykin sähkönkulutukseen, jonka pitäisi olla pienempi kun kerran käytetään energiatehokasta ledivalkaistusta.

äöof.l kirjoitti:

Talo Värjölän kulutuslukemat ovat ihan muuta kuin sinä maalailet. Etulämmitysvastus kuluttaa hieman, mutta ei ratkaisevasti.

Sivulta liimattua:

"Taas olisi kuukausittaisen sähkönkulutusseurannan paikka.

Sähkönkulutuslukemat ajalle 23.2-25.3, suluissa edellinen kuukausi:

IVLP: 1071,4 kWh (1625,1 kWh)
IV: 100,7 kWh (364,0 kWh)
Taloussähkö: 239,9 kWh (379,9 kWh)
Yhteensä: 1412 kWh (2369 kWh)"

TÄHÄN LISÄTÄÄN 1-2 pesällistä PUUTA / VRK. Ja sisälämpötila heiluu pahimmillaan alle 20 asteen kun ulkona on pakkasta.

http://tvarjola.blogspot.com/


"Noin yleisesti ottaen ledivalot eivät suoraan liity passiivitaloon mitenkään."

Tämä liittyykin sähkönkulutukseen, jonka pitäisi olla pienempi kun kerran käytetään energiatehokasta ledivalkaistusta.

Lue lisää

Mitenkään kohteeseen tutustumatta ja noita lukuja muuten kuin IV:n osalta kommentoimatta.

Jos IV kuluttaa 100,7kWh ja aikaa 30 päivää, niin tehoksi tulee 100.7kwh/30/24h = 0,13kW. Käytönnössä tuo tarkoitaa sitä, että ilmaa ei lämmitetä ollenkaan, vaan tuo 130W teho kuluu ilmaan vaihtavien kahden moottorin pyörittämiseen.

Pör Pör kirjoitti:

Mitenkään kohteeseen tutustumatta ja noita lukuja muuten kuin IV:n osalta kommentoimatta.

Jos IV kuluttaa 100,7kWh ja aikaa 30 päivää, niin tehoksi tulee 100.7kwh/30/24h = 0,13kW. Käytönnössä tuo tarkoitaa sitä, että ilmaa ei lämmitetä ollenkaan, vaan tuo 130W teho kuluu ilmaan vaihtavien kahden moottorin pyörittämiseen.

Lue lisää

544,3kWh/31/24 = 0,73kW, joko on lämmitetty ilmaakin?

tutustumisen arvoa kirjoitti:

544,3kWh/31/24 = 0,73kW, joko on lämmitetty ilmaakin?

Edelleen kohteeseeen tutustumatta.

Jos moottorit vievät tuon 0,13kW, niin kokeile vähentää luvusta 0,73kW luku 0,13kW.

"Miten passiivi.fi on epäonnistunut?"

Ei muuten paitsi että se ei ole passiivi. Jos se sinusta on tärkeintä että päästään suureen kulutukseen kalliilla, niin meidän muiden milestä on viisaampaa päästä pienempään kulutukseen EDULLISEMMALLA investoinnilla ja EDULLISIMMILLA käyttökuluilla.

Maalämmössä ei tarvitse turvautua uskomiseen. Riittää kun katsoo kWh-mittaria ja sähkölaskua.

sähköseppo kirjoitti:

"Miten passiivi.fi on epäonnistunut?"

Ei muuten paitsi että se ei ole passiivi. Jos se sinusta on tärkeintä että päästään suureen kulutukseen kalliilla, niin meidän muiden milestä on viisaampaa päästä pienempään kulutukseen EDULLISEMMALLA investoinnilla ja EDULLISIMMILLA käyttökuluilla.

Maalämmössä ei tarvitse turvautua uskomiseen. Riittää kun katsoo kWh-mittaria ja sähkölaskua.

Lue lisää

huvittava sähkis, toivottavasti kukaan muu ei luule, että suomessa voisi olla passiivitaloa sen varsinaisessa merkityksessä? Tai jos sellaisen onnistuu tekemään niin sitten on asiat todella epäonnistuneet. ts. halogeenit jne...

mlp edullsempi investointi? no jos haluaa mennä sieltä mistä aita on matalin ja tyytyy sen mukaisen laadukkaaseen "normikämppään" niin onnea :). Toivottavasti uudisrakentamiseen saataisiin oikeat mittarit, niin loppuisi sekundan tekeminen!!

Juuri näin.

Sekä passiivitalo että mlp on täysin älytön hukkainvestointi.....